Jó 39

1 Tiedätkö sinä, milloin vuorikauris vasoo, hoivaatko sinä synnyttävää peuraa? Have you knowledge of the rock-goats? or do you see the roes giving birth to their young?
2 Tiedätkö sinä niiden oikean hetken, lasketko sinä, milloin kuukausien määrä täyttyy? Is the number of their months fixed by you? or is the time when they give birth ordered by you?
3 Ne kyyristyvät maahan, synnyttävät poikasensa, ja kohta niiden tuskat ovat ohi. They are bent down, they give birth to their young, they let loose the fruit of their body.
4 Vasat kasvavat ja varttuvat, lähtevät omille teilleen eivätkä palaa. Their young ones are strong, living in the open country; they go out and do not come back again.
5 Kuka lähetti villiaasin vapaana juoksemaan, kuka sen pelasti juhdan ikeeltä? Who has let the ass of the fields go free? or made loose the bands of the loud-voiced beast?
6 Minä annoin sille asuttavaksi aron, olinpaikaksi suolaisen aavikon. To whom I have given the waste land for a heritage, and the salt land as a living-place.
7 Se halveksii kaupungin hälinää, ei se tottele ajajan huutoja. He makes sport of the noise of the town; the voice of the driver does not come to his ears;
8 Vuorille se tähyää, siellä ovat sen laitumet! Sieltä se etsii kaikkea vihreää. He goes looking for his grass-lands in the mountains, searching out every green thing.
9 Suostuuko villihärkä sinua palvelemaan tai yöpymään sinun syöttöruuhesi ääressä? Will the ox of the mountains be your servant? or is his night's resting-place by your food-store?
10 Ohjaatko sinä sitä köydellä pellon vaolle, äestääkö se laakson peltoja sinun talutusnuorassasi? Will he be pulling your plough with cords, turning up the valleys after you?
11 Sen voimat ovat suuret, mutta voitko luottaa siihen, voitko panna sen tekemään työt puolestasi? Will you put your faith in him, because his strength is great? will you give the fruit of your work into his care?
12 Uskotko, että sen avulla saat satosi talteen, sekö tuo viljasi puimatantereelle? Will you be looking for him to come back, and get in your seed to the crushing-floor?
13 Rajusti lyö strutsi siivillään, mutta eivät ne ole niin kuin haukan tai haikaran siivet: Is the wing of the ostrich feeble, or is it because she has no feathers,
14 maahan se laskee munansa ja antaa niiden hautua hiekan lämmössä. That she puts her eggs on the earth, warming them in the dust,
15 Se ei ajattele, että ne voivat murskautua askelen alla, että jokin eläin voi ne tallata. Without a thought that they may be crushed by the foot, and broken by the beasts of the field?
16 Se on poikasilleen tyly, aivan kuin ne eivät sen omia olisikaan, se ei tunnu välittävän, vaikka kaikki sen vaiva olisi ollut turhaa. She is cruel to her young ones, as if they were not hers; her work is to no purpose; she has no fear.
17 Jumala epäsi siltä viisauden, ei suonut sille ymmärrystä. For God has taken wisdom from her mind, and given her no measure of knowledge.
18 Mutta kun se kiitää kaula ojossa, se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan. When she is shaking her wings on high, she makes sport of the horse and of him who is seated on him.
19 Sinäkö annoit hevoselle sen voiman, sinäkö annoit sille hulmuavan harjan? Do you give strength to the horse? is it by your hand that his neck is clothed with power?
20 Sinäkö opetit sen hyppimään kuin heinäsirkka? Mahtavasti, pelottavasti se korskuu, Is it through you that he is shaking like a locust, in the pride of his loud-sounding breath?
21 innoissaan se kuopii maata tasangolla, uljaana se ryntää taisteluun. He is stamping with joy in the valley; he makes sport of fear.
22 Se pitää pelkoa pilkkanaan, se ei säiky eikä se pakene miekan tieltä. In his strength he goes out against the arms of war, turning not away from the sword.
23 Sen yläpuolella rämisee nuoliviini, välkkyy keihäs ja sotakirves. The bow is sounding against him; he sees the shining point of spear and arrow.
24 Kiihtymyksestä vavahdellen se ahmii taivalta, mikään ei sitä pidättele, kun sotatorvi soi. Shaking with passion, he is biting the earth; he is not able to keep quiet at the sound of the horn;
25 Sinunko viisautesi nostaa taivaalle haukan, kun se levittää siipensä etelätuuleen? When it comes to his ears he says, Aha! He is smelling the fight from far off, and hearing the thunder of the captains, and the war-cries.
26 Sinunko käskystäsi kotka nousee korkeuksiin ja rakentaa pesänsä tavoittamattomiin? Is it through your knowledge that the hawk takes his flight, stretching out his wings to the south?
27 Kalliolla se asustaa, viettää yönsä siellä, kielekkeellä, jonne ei pääsyä ole. Or is it by your orders that the eagle goes up, and makes his resting-place on high?
28 Sieltä se tähystää syötävää, kaukaa sen silmät tavoittavat saaliin. On the rock is his house, and on the mountain-top his strong place.
29 Kiihkeästi sen poikaset ahmivat verta! Missä on ruumiita, sinne se rientää. From there he is watching for food; his eye sees it far off.
30 His young have blood for their drink, and where the dead bodies are, there is he to be seen.