Salmos 77
Laulunjohtajalle. Jedutunin tapaan. Asafin psalmi. (H77:2)Minä rukoilen Jumalaa, huudan suureen ääneen, minä rukoilen Jumalaa, ja hän kuulee minua.
(H77:3)Ahdingossani minä etsin apua Herralta, hänen puoleensa kurottuu käteni öisinkin, hellittämättä. Kukaan muu ei voi minua lohduttaa.
(H77:4)Minä ajattelen Jumalaa ja olen levoton, minä mietin, ja tuska valtaa minut. (sela)
(H77:5)Sinä et anna silmieni ummistua, mieleni kuohuu, mutta pysyn vaiti.
(H77:6)Minä ajattelen muinaisia aikoja, muistelen menneitä vuosia.
(H77:7)Minä pohdin itsekseni kaiken yötä, ajatukset kiertävät päässäni.
(H77:8)Onko Herra hylännyt meidät ainiaaksi, eikö hän enää välitä meistä?
(H77:9)Onko hän iäksi evännyt laupeutensa, yhäkö hän vaikenee, polvesta polveen?
(H77:10)Onko Jumala unohtanut armonsa, vihassaan sulkenut sydämensä? (sela)
(H77:12)Minä muistelen tekojasi, Herra, muistan ihmeitä, joita muinoin teit.
(H77:13)Minä ajattelen kaikkia töitäsi, mietin sinun suuria tekojasi.
(H77:14)Jumala, pyhät ovat sinun tiesi. Ei ole sinun vertaistasi jumalaa.
(H77:15)Sinä olet Jumala, sinä teet ihmeitä, olet osoittanut voimasi kansojen vaiheissa.
(H77:16)Kätesi voimalla sinä vapautit oman kansasi, Jaakobin ja Joosefin heimon. (sela)
(H77:17)Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, syvyydet vavahtelivat.
(H77:18)Pilvet syöksivät vettä, ylhäällä jylisi ukkonen, tulinuolesi halkoivat taivasta.
(H77:19)Sinun vaunujesi pyörät ryskyivät, salamat valaisivat maanpiirin, maa vapisi ja järkkyi.
(H77:20)Meren halki kävi sinun tiesi, suurten vetten poikki sinun polkusi -- jalanjälkiäsi ei kukaan nähnyt.
(H77:21)Sinä johdatit kansaasi kuin paimen laumaansa, palvelijoinasi Mooses ja Aaron.
<To the chief music-maker. After Jeduthun. Of Asaph. A Psalm.> I was crying to God with my voice; even to God with my voice, and he gave ear to me.
In the day of my trouble, my heart was turned to the Lord: my hand was stretched out in the night without resting; my soul would not be comforted.
I will keep God in memory, with sounds of grief; my thoughts are troubled, and my spirit is overcome. (Selah.)
You keep my eyes from sleep; I am so troubled that no words come.
My thoughts go back to the days of the past, to the years which are gone.
The memory of my song comes back to me in the night; my thoughts are moving in my heart; my spirit is searching with care.
Will the Lord put me away for ever? will he be kind no longer?
Is his mercy quite gone for ever? has his word come to nothing?
Has God put away the memory of his pity? are his mercies shut up by his wrath? (Selah.)
And I said, It is a weight on my spirit; but I will keep in mind the years of the right hand of the Most High.
I will keep in mind the works of Jah: I will keep the memory of your wonders in the past.
I will give thought to all your work, while my mind goes over your acts of power.
Your way, O God, is holy: what god is so great as our God?
You are the God who does works of power: you have made your strength clear to the nations.
With your arm you have made your people free, the sons of Jacob and Joseph. (Selah.)
The waters saw you, O God; the waters saw you, they were in fear: even the deep was troubled.
The clouds sent out water; the skies gave out a sound; truly, your arrows went far and wide.
The voice of your thunder went rolling on; the world was flaming with the light of the storm; the earth was shaking.
Your way was in the sea, and your road in the great waters; there was no knowledge of your footsteps.
You were guiding your people like a flock, by the hand of Moses and Aaron.