10 Milagres de Jesus na Bíblia: Lista com versículos e explicação

Ngovi ya Ilóola Múujii wa Káana

1 Sikʉ ya katatʉ, kʉjáa kwatɨɨte ngovi ya ilóola múujii wa Káana ˆʉrɨ ɨsɨ ya Galiláaya. Aho ngovii, íyo waala Yéesu ajáa amwaarɨ. 2 Yéesu na vapooji vaachwe novo vajáa valáarikirwe aho ngovii. 3 Diváai ˆɨkasire, íyo waavo akamʉsea Yéesu, "Vasɨ́rɨɨrwe nɨ diváai." 4 Yéesu akamʉsea íyo waavo, "Íyo, sa che wookuungwyɨɨra ayo? Mpɨɨndɨ yaanɨ yo tʉmama sɨ ɨnafika tʉkʉ." 5 Aho, maa íyo waavo akavasea vara vatʉmami va aho ngovii, "Chochoosi ˆarɨ vasea, kɨtʉmami." 6 Aho, kʉjáa kwatɨɨte sʉvɨya mʉsasatʉ ja mawye ˆyasongolwa. Ijo sʉvɨya, jɨɨ́ngɨraa ja madúumu yasaano au mʉsasatʉ. Jijáa javíikirwe aho, so vɨkɨra maaji yo seyyirya njeo, ja ˆvyeene tʉʉva ja Vayahúudi jalʉʉsa.

7 Yéesu akavasea vara vatʉmami, "Memyi ijo sʉvɨya maaji." Avo vatʉmami vakamemya ijo sʉvɨya fʉʉrʉ ʉkeenkii. 8 Aho, Yéesu akavasea, "Haaha, tahi ayo maaji kiduudi, mʉmʉtwaarɨre mwiimiriri wa ɨhɨ ngovi." Vatʉmami vakataha, maa vakamʉtwaarɨra. 9 Mwiimiriri ˆakasaɨre yara maaji, kʉmba yaválandʉkɨre yakava diváai. Ʉwo mwiimiriri sɨ ataanga ɨyo diváai nɨ hai ˆɨjáa ifúmire tʉkʉ. Maa kaa, vara vatʉmami ˆvajáa vatáire, vajáa vatáangire. Aho, ʉra mwiimiriri akamwaanɨrɨra mweenengovi, 10 maa akamʉsea, "Kɨra mʉʉntʉ alóongoryaa ta ɨra diváai ˆyaboohabooha, na vaantʉ ˆvarɨ kiikuta de akareeta ɨra ɨrɨ ferefere. Maa kaa, weewe wachíhiirye diváai ˆyabooha fʉʉrʉ haaha."

11 Ɨhɨ noo isháara ya ncholo Yéesu ˆabweeyya ʉko múujii wa Káana ˆʉrɨ ɨsɨ ya Galiláaya. Jeyyo, Yéesu akoonekya nkongojima yaachwe, na vapooji vaachwe vakamuruma.

Yéesu Yoomʉhorya Mʉʉntʉ ˆAvyaalwa Mʉhoku

1 Sikʉ ɨmwɨ mpɨɨndɨ Yéesu ˆalookáa, akamoona mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆajáa mʉhoku keende kʉvyaalwa kwaachwe. 2 Vapooji vaachwe vakamuurya, "Mukiindya, nɨ ani ˆatʉmama ʉvɨ fʉʉrʉ ʉhʉ avyaalwe mʉhoku? Nɨ yeeye bakʉ vavyɨɨrɨ vaachwe?" 3 Yéesu akavasea, "Sɨ yeeye tʉkʉ na sɨ vavyɨɨrɨ vaachwe ˆvatʉmama ʉvɨ tʉkʉ. Avyaalwa mʉhoku sa mɨrɨmo ya Mʉlʉʉngʉ ɨvariyʉlwe mwiikalwii waachwe aha weerwii. 4 Mʉlʉʉngʉ aantʉma. Viintʉ ˆkʉkaarɨ namuusi, nɨ mpaka tʉtʉmame mɨrɨmo yaachwe. Uchikʉ kʉʉja wiise, mpɨɨndɨ ijo, sɨ tʉrɨ daha tʉmama tʉkʉ. 5 Mpɨɨndɨ ˆnkaarɨ aha weerwii, nɨɨnɨ nɨ kɨweerʉ cha weerʉ."

6 Yéesu ˆakalʉʉse jeyyo, akachwa matɨ ɨsɨ, akabweeyya fitoe na yara matɨ, maa akamʉhaka ʉra mʉhoku miiswii. 7 Aho, akamʉsea, "Tamanya ʉkoowe iduundwii ra Siloáamu." Siloáamu noo kʉsea "vaantʉ ˆvatʉmwa." Aho, ʉra mʉhoku akatamanya noo koowa, akahɨndʉka kʉnʉ yookoona.

8 Vakaaya vaachwe na vaantʉ ˆvajáa vamoona aho ncholo yooloomba, vakaanda kiiyurya voosea, "Eri, ʉhʉ sɨ ʉra mʉʉntʉ ˆiikaláa aha no loomba tʉkʉ wʉʉ?" 9 Vamwɨ vaavo vakasea, "Nɨ yeeye." Vɨɨngɨ vakasea, "Sɨ yeeye tʉkʉ nɨ iifwɨ́ɨne vii." Maa kaa, ʉwo mʉʉntʉ akavasea, "Nɨ nɨɨnɨ." 10 Maa kaa, voovo vakaanda muurya, "Joolɨ vyavɨ́ɨre amwɨ miiso yaako yookoona?" 11 Ne akavasea, "Mʉʉntʉ ˆaséwaa Yéesu, abwéeyyiirye fitoe na matɨ yaachwe, akaampaka miiswii, maa akaansea, ‘Tamanya na Siloáamu ʉkooyye kisho chaako.’ Na ˆnkooyye kisho, maa nkaanda koona." 12 Avo vaantʉ vakamuurya, "Ʉwo mʉʉntʉ hai arɨ?" Ʉra mʉhoku akavasea, "Iyaʉ."

Yéesu Yooriisha Vaantʉ Valʉme Mayana Yasaano

13 Yéesu ˆakateere ayo masáare, akiinʉka fuma ʉko na mashʉ́wa, maa akatamanya na kijiraawii. Maa kaa, vaantʉ ˆvakateere jeyyo, vakamutuuba na mawʉlʉ fuma maturii meevo. 14 ˆAkakiime fuma mashúwii, akashaana mayɨɨmbɨ ya vaantʉ, akavoonera mbavariri na akavahorya valwɨ́ɨrɨ vaavo.

15 Nakyʉʉlwa vapooji vaachwe vakɨɨta kʉrɨ Yéesu, maa vakamʉsea, "Aha haantʉ nɨ kʉlɨ na kaaya ja vaantʉ, na mwaasʉ wahʉ́mwɨɨre kʉswa, rekera vaantʉ viidomere na maturii vakawʉle chóorya." 16 Maa kaa, Yéesu akavasea, "Kisiina ˆchoovabweeyya vadome tʉkʉ, vaheeri nyuunyu chóorya." 17 Maa kaa, voovo vakamʉsea, "Aha tatɨɨte mɨkáate ɨsaano na soompa ivɨrɨ vii." 18 Yéesu akavasea, "Reeti na aha." 19 Yéesu akalairirya ɨra mpuka ya vaantʉ viikale masaambii. Aho, akatoola ɨra mɨkáate ɨsaano na jira soompa ivɨrɨ. Akiinurirya miiso yaachwe na kurumwii, yoomʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ. Akabendʉlabendʉla ɨra mɨkáate, maa akavaheera vapooji vaachwe novo vakavaheera vaantʉ. 20 Vaantʉ voosi vakarya, vakiikuta. Vapooji vakatoorera mabéendʉ ya mɨkáate, vakamemya vikápu ikimi na vivɨrɨ. 21 Vaantʉ valʉme* voosi ˆvaarya sikʉ ɨyo nɨ mayana yasaano (5,000), vaantʉ vaki na vasinga sɨ vavalwa tʉkʉ.

Yéesu Yootuurya Ihúmbuuto Irivii

35 Iwʉlo ra sikʉ yɨɨyo, Yéesu akavasea vapooji vaachwe, "Hendi tʉfɨrɨre iriva tʉdome na nyambʉko." 36 Maa reerʉ, vakɨɨreka ɨra mpuka ya vaantʉ, vakakwaata njɨra na ɨra mashʉ́wa ˆngʼeene Yéesu ajáa ɨɨ́ngɨɨre, baa mashʉ́wa jɨɨngɨ jikamutuuba. 37 Ihúmbuuto ˆradalavadalaava rɨkaanda wuva, mapúunta ya maaji yakaringyaringya mashʉ́wa kende ɨmeme maaji. 38 Mpɨɨndɨ ijo, Yéesu mweeneevyo ajáa alɨ́ɨre nyuma ya mashʉ́wa iisíkiriirye kimútwii. Vapooji vaachwe vakamwaanɨrɨra, voosea, "Mukiindya, toonyɨmɨra, tʉlaange."

39 Aho, Yéesu akiinʉka, akarɨdalavya ihúmbuuto na akayasea mapúunta, "Kirinyi sawu! Mʉtʉʉle tʉ!" Hara, ihúmbuuto rɨkakirinya sawu, na maaji yakatʉʉla tʉ. 40 Yéesu akavuurya vapooji vaachwe, "Sa che mookoofa? Sɨ mʉnaanduma tʉkʉ wʉʉ?" 41 Maa kaa, voovo vajáa vakwáatirwe nɨ woowa mʉnʉmʉʉnʉ, vookiiyurya, "De ʉhʉ nɨ ani, baa ihúmbuuto na mapúunta vyoomʉteera?"

25 Aho, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ muki ˆajáa na ndwáala yo fuma sakami ˆɨrɨ foo kwa myaaka ikimi na ɨvɨrɨ. 26 Ajáa atʉrɨkɨra maatʉkʉ vii, sa ayeenda ʉwaangii akamala máari jaachwe joosi vʉʉ, baa hola tʉkʉ na ndwáala yaachwe ɨkakonkomala. 27 ˆAkamʉteere Yéesu, akamutuuba kʉnʉ nyuma, akiifenyenkererya mpukii ya vaantʉ, maa akasaasya nkáancho yaachwe. 28 Abweeyya jei sa iiseáa kɨmoyomooyo, "Koonɨ nasáasiirye ɨngo ya Yéesu vii, hola ndɨrɨ." 29 ˆAkasaasye vii, sakami ɨkadeenʼya, akiiteera mʉvɨrɨ pwee, ahórire ɨra ndwáala yaachwe.

30 Hahara, Yéesu akataanga kwatɨɨte ngururu ˆjimufúmire, akavalandʉkɨra ɨra mpuka ya vaantʉ, maa akavuurya, "Nɨ ani asáasiirye ɨngo yaanɨ?"

31 Vapooji vaachwe vakamʉsea, "Aaɨ, sɨ wookoona viintʉ mpuka ya vaantʉ yookiifiinda tʉkʉ wʉʉ? Sa che wookuurya, ‘Nɨ ani asáasiirye ɨngo yaanɨ?’ "

32 Maa kaa, yeeye akadoomererya laangɨra sa amoone ˆmweene amʉsáasiirye. 33 Ʉra mʉʉntʉ muki yootaanga ˆkɨmʉfʉ́mɨɨre, akiiturirya, akachwaama mbere ya Yéesu kʉnʉ yootetema* nɨ woowa.✝ Maa akalʉʉsa vyoosi ˆvimʉfʉ́mɨɨre. 34 Yéesu akamʉsea, "Muhíínja waanɨ, kuruma kwaako kwakʉhóriirye. Tamanya na mwiikalo mʉʉja, ʉhole ndwáala yaako."

Yéesu Yoomʉhorya Mʉʉntʉ ˆArɨ na Mirimʉ Mɨvɨ

1 Yéesu na vapooji vaachwe vakafɨrɨra na nyambʉko ya iriva ra Galiláaya, vakɨɨngɨra ɨsɨ ya Vageráasi. 2 Yéesu ˆakakiime vii hara mashúwii, mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆarɨ na mirimʉ mɨvɨ afúmire mbiríírii, akʉʉja, maa akalʉmana ne. 3 Hara mbiríírii, noo kʉʉntʉ ʉwo mʉʉntʉ ˆiikaláa. Kusiina mʉʉntʉ ˆadaháa kumuchuunga baa na mɨnyololo tʉkʉ. 4 Achuungwáa na mɨnyololo mɨkonwii na pɨɨ́ngʉ mawulwii, ɨndoodʉmʉladʉmʉla, baa kusiina mʉʉntʉ ˆajáa na ngururu jo mʉdaha tʉkʉ. 5 Sikʉ joosi uchikʉ na muusi, iikaláa mbiríírii na njuulwii, yootʉla isóso no kiisanasana na mawye.

6 ˆAkamoone Yéesu kʉʉra, akamʉkɨbɨrɨra, maa akachwaama mbere yaachwe, 7 akatʉlatʉʉla isóso, yoosea, "Che woosaaka kʉrɨ nɨɨnɨ, weewe Yéesu Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ ˆArɨ Mweerimweeri? Hoonɨ ilahe kwa Mʉlʉʉngʉ, sɨ ʉrɨ kuunturikirya tʉkʉ." 8 Walʉʉsa jei, sa viintʉ Yéesu ajáa ʉʉséire, "Murimʉ mʉvɨ, fuma kwa ʉhʉ mʉʉntʉ!"

9 Maa Yéesu akuuyurya, "Ani ʉsewáa?" Nowo ukuuyirya, ʉkasea, "Irina raanɨ nɨ Mayana na Mayana ya Valwi Nkoondo sa viintʉ tʉrɨ foo." 10 Murimʉ mʉvɨ ukiilomboola maatʉkʉ vii kʉrɨ Yéesu, karɨ iikibirye na ɨsɨ yɨɨngɨ tʉkʉ.

11 Haaha, mbarɨmbarɨ ya lʉʉlʉ heehi na aho haantʉ, kʉjáa kwatɨɨte ufya wa nkaamba ˆjooriisha. 12 Ɨra mirimʉ mɨvɨ ɨkamʉloomba Yéesu, yoosea, "Tʉrekere, tʉkajɨɨngɨre jira nkaamba." 13 Yéesu akɨɨrekera ɨra mirimʉ mɨvɨ, ɨkafuma, ɨkɨɨta kɨɨngɨra jira nkaamba. Mirimʉ mɨvɨ ɨkɨɨngɨre ʉra ufya wa nkaamba mayana yavɨrɨ (2,000), nkaamba jikiihuunta, jikagirita, jikabʉrʉkɨra irivii, maa jikakwya joosi vʉʉ.

14 Varíisi va jira nkaamba vakakʉʉrɨka itɨ́ɨjo, vakatwaala mʉlomo kwa vaantʉ ˆvajáa mawundii na múujii. Maa vakʉʉja noo laanga masáare ˆmeene yafʉ́mɨɨre. 15 ˆVakafike kʉrɨ Yéesu, vakamoona ʉra mʉʉntʉ ˆajáa na mayana na mayana ya mirimʉ mɨvɨ, iíkyɨɨre, iivɨ́kɨɨre ɨngo, arɨ baa na mɨryʉʉngʉ yaachwe, maa vakoofa. 16 Vara ˆveene viiyonera na miiso yaavo, vakavawyɨɨra vaantʉ vɨɨngɨ yara ˆmeene yajáa yafʉ́mɨɨre kwa ʉra mʉʉntʉ ˆajáa na mirimʉ mɨvɨ, na jira nkaamba. 17 Aho, vakaanda mʉloomba Yéesu alooke hara ɨsɨ ya meevo.

18 Yéesu ˆakaande kɨɨngɨra mashúwii, ʉra mʉʉntʉ ˆajáa na mirimʉ mɨvɨ akiiloombererya atamanyanʼye na Yéesu. 19 Yéesu akamʉsɨɨtɨra, yoosea, "Doma na meenyu, ʉkavawyɨɨre vaantʉ va meenyu ˆvyeene Ijʉva akʉtʉ́mamɨɨre masáare makʉʉlʉ, na ˆvyeene akʉláangire na riiso ra wʉʉja." 20 Maa ʉra mʉʉntʉ akadoma, akaanda kaarya ʉko ɨsɨ ya Dekapóoli* ˆvyeene Yéesu ajáa amʉtʉ́mamɨɨre, maa vaantʉ voosi vakatʉlʉvala.

Yéesu Yoomʉhorya Mʉʉntʉ Muki na Yoomʉfʉfʉla Muhíínja

21 Maa reerʉ, Yéesu akafɨrɨra na mashʉ́wa na nyambʉko ya iriva. ˆAkafike hara mbarɨmbarɨ ya iriva, mpuka nkʉʉlʉ ɨkamʉrɨɨngɨrɨra. 22 Akʉʉja mʉʉntʉ ʉmwɨ, irina raachwe Yaíiro, ʉmwɨ wa vakʉ́ʉ́lʉ va sinagóogi. ˆAkamoone Yéesu, maa akawya majewii yaachwe. 23 Akiilomboola, yoosea, "Aaɨ, kahíínja kaanɨ nɨ kalwɨ́ɨrɨ ka inkwya. Nookʉloomba tʉdomanʼye, ʉkakasaasye na mʉkono waako vii, kahole kave nkaasʉ."

24 Maa vakiilongoorya na Yéesu. Ɨra mpuka ɨkava yoomutuuba na yoomufiinda. 25 Aho, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ muki ˆajáa na ndwáala yo fuma sakami ˆɨrɨ foo kwa myaaka ikimi na ɨvɨrɨ. 26 Ajáa atʉrɨkɨra maatʉkʉ vii, sa ayeenda ʉwaangii akamala máari jaachwe joosi vʉʉ, baa hola tʉkʉ na ndwáala yaachwe ɨkakonkomala. 27 ˆAkamʉteere Yéesu, akamutuuba kʉnʉ nyuma, akiifenyenkererya mpukii ya vaantʉ, maa akasaasya nkáancho yaachwe. 28 Abweeyya jei sa iiseáa kɨmoyomooyo, "Koonɨ nasáasiirye ɨngo ya Yéesu vii, hola ndɨrɨ." 29 ˆAkasaasye vii, sakami ɨkadeenʼya, akiiteera mʉvɨrɨ pwee, ahórire ɨra ndwáala yaachwe.

30 Hahara, Yéesu akataanga kwatɨɨte ngururu ˆjimufúmire, akavalandʉkɨra ɨra mpuka ya vaantʉ, maa akavuurya, "Nɨ ani asáasiirye ɨngo yaanɨ?"

31 Vapooji vaachwe vakamʉsea, "Aaɨ, sɨ wookoona viintʉ mpuka ya vaantʉ yookiifiinda tʉkʉ wʉʉ? Sa che wookuurya, ‘Nɨ ani asáasiirye ɨngo yaanɨ?’ "

32 Maa kaa, yeeye akadoomererya laangɨra sa amoone ˆmweene amʉsáasiirye. 33 Ʉra mʉʉntʉ muki yootaanga ˆkɨmʉfʉ́mɨɨre, akiiturirya, akachwaama mbere ya Yéesu kʉnʉ yootetema* nɨ woowa.✝ Maa akalʉʉsa vyoosi ˆvimʉfʉ́mɨɨre. 34 Yéesu akamʉsea, "Muhíínja waanɨ, kuruma kwaako kwakʉhóriirye. Tamanya na mwiikalo mʉʉja, ʉhole ndwáala yaako."

35 Mpɨɨndɨ Yéesu ˆajáa akaarɨ yoolʉʉsɨka, vakafika vaantʉ fuma kaayii kwa Yaíiro, ʉmwɨ wa vakʉ́ʉ́lʉ va sinagóogi, maa vakamʉsea, "Muhíínja waako awʉ́lɨɨre. Amwɨ wootuuba mujuuwa mukiindya?" 36 Maa kaa, Yéesu sɨ ayakwaatya ayo masáare tʉkʉ, yeeye akamʉsea Yaíiro, "Kwiitweetya tʉkʉ, nduma nɨɨnɨ vii." 37 Akavasʉmʉla vala Peéteri, Yaakúupu na Yooháani mudúúdi wa Yaakúupu vii, vamutuube. Akavakaanʼya vaantʉ vɨɨngɨ vareke kumutuuba. 38 ˆVakafike kaayii kwa Yaíiro, vakateera ntáákwi, isóso, na vaantʉ voorɨra noo myaa. 39 Vakɨɨngɨra na nyuumbii, maa Yéesu akavasea, "Sa che mootʉla isóso no rɨra? Muhíínja sɨ akwíire tʉkʉ, nɨ alɨ́ɨre vii." 40 Voovo vakamʉseka Yéesu na heenchʉ.

Maa kaa, Yéesu akavakibirya voosi vafume na weerwii, akavaanɨrɨra íyo na taáta waala muhíínja na vapooji ˆveene ajáa novo hara. Maa vakɨɨngɨra na hara haantʉ muhíínja ˆajáa aláariiwe. 41 Yéesu akamʉkwaata mʉkono muhíínja, maa akamʉsea, "Talíita, kúumi,"* noo kʉsea, "Muhíínja, nakʉséire, inʉka!" 42 Hahara, ʉra muhíínja akiinʉka, maa akaanda yeenda. Muhíínja ajáa atɨɨte myaaka ikimi na ɨvɨrɨ. ˆVakoone jeyyo, maa vakatʉlʉvala maatʉkʉ vii. 43 Yéesu akavakaanʼya, yoosea, "Karɨ mʉlʉ́ʉsaa ɨrɨ isáare kʉrɨ mʉʉntʉ baa ʉmwɨ vii tʉkʉ." Maa akavasea vara vaantʉ vamʉheere chóorya ʉra muhíínja arye.

Yéesu Yooyeendera Mweeri ya Maaji

22 Hahara vii, Yéesu akavadoomererya vapooji vaachwe vaambʉke mashʉ́wa, valongoole na nyambʉko ya iriva ra Galiláaya. Yeeye akachaala yookiiteengʉla na ɨra mpuka. 23 Ne ˆakiiteengʉle na vaantʉ, maa akaambʉka na luulwii yeemweene noo mʉloomba Mʉlʉʉngʉ. Iwʉlo ˆrɨkɨɨngɨre, akava yeemweene ʉko luulwii. 24 Mpɨɨndɨ ijo, ɨra mashʉ́wa ɨjáa yafíkire katɨkatɨ ya iriva. Ʉko mashʉ́wa ɨkava yoohɨtɨrwa nɨ mapúunta kʉnʉ na kʉnʉ, sa ihúmbuuto rawuváa fuma mbere yaavo.

25 Namuyiingʉ, Yéesu akavadomera vapooji vaachwe kʉnʉ yooyeendera mweeri ya maaji. 26 Vapooji ˆvakamoone yooyeenda mweeri ya iriva, vakakwaatwa nɨ woowa mʉnʉmʉʉnʉ, maa vakaanda kwaana ntáákwi, "Nɨ murimʉ!" 27 Maa kaa, hahara Yéesu akavasea, "Fafyi mɨtɨma, nɨ nɨɨnɨ, koofi tʉkʉ."

28 Aho, Peéteri akamʉsea Yéesu, "Mʉkʉ́lʉ, koonɨ nɨ weewe, sea nʉʉje na kwaako kʉnʉ nooyeendera mweeri ya maaji." 29 Yéesu akamʉsea, "Yeenda." Peéteri akakiima fuma mashúwii, akayeenda mweeri ya maaji yoodoma na kʉrɨ Yéesu. 30 Maa kaa, Peéteri ˆakoone rɨra ihúmbuuto, akoofa, maa akaanda bʉrʉkɨra luujii, aho akaana ntáákwi yoosea, "Mʉkʉ́lʉ ndamurirya!" 31 Yéesu akawolola mʉkono waachwe chaangʉ, akamʉkwaata, maa akamʉsea, "Weewe kuruma kwaako kuduudi, sa che wiíkoverɨɨre?" 32 Aho, Peéteri na Yéesu vakaambʉka na mashúwii, maa ihúmbuuto rɨkaherya. 33 Vapooji vara ˆvajáa mashúwii, vakamwiinamɨra voosea, "Kɨkomi, weewe ʉrɨ Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ."

Yéesu Yoomʉhorya Mʉʉntʉ ˆAakwya Iyandiyandi

1 Sikʉ ˆjikaseese, akahɨndʉka na Kaperenáumu, vaantʉ vakateera ahíndukire na kaayii. 2 Mpuka nkʉʉlʉ ikiijiinga, ɨkasoveka baa nkalo mʉryaangwii. Ne akava yoovavariyʉrɨra Masáare ˆYarɨ Mpeho.

3 Mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆaakwya iyandiyandi, akareetwa kʉrɨ Yéesu iínwɨɨrwe nɨ vaantʉ vanɨ. 4 Sa ɨra mpuka nkʉʉlʉ, vara vaantʉ vakasiindwa kʉmʉlookya ʉra mʉlwɨ́ɨrɨ fʉʉrʉ kʉrɨ Yéesu. ˆVakoone jeyyo, vakaambʉka nɨ ikekeerii, vakabontola ikekeera hara kʉʉntʉ Yéesu ˆajáa, vakamukiimirya ʉra mʉlwɨ́ɨrɨ na ndɨrɨ yaachwe. 5 Yéesu ˆakoone kuruma kwaavo, akamʉsea ʉra mʉlwɨ́ɨrɨ, "Mwaana waanɨ, ʉvɨ waako wasírire."

6 Aho nyuumbii, kwajáa kwatɨɨte vakiindya vamwɨ va Miiro vajáa viíkyɨɨre, vakaanda kiiririkana mitimii yaavo voosea, 7 "Joolɨ arɨ lʉʉsa jei? Yoomʉhɨɨntɨkɨra Mʉlʉʉngʉ! Sɨ Mʉlʉʉngʉ yeemweene noo ˆadáhaa sea ʉvɨ wasírire tʉkʉ wʉʉ?" 8 Hahara, Yéesu akataanga miiririkano yaavo, maa akavasea, "Nɨ sa che mookiiririkana ayo mitimii yaanyu? 9 Nɨ kɨrɨkwɨ noo chaangʉ kʉlookya myeewe, kʉmʉsea ʉhʉ mʉlwɨ́ɨrɨ, ‘Ʉvɨ waako wasírire,’ bakʉ kʉmʉsea, ‘Inʉka, ʉtoole ndɨrɨ yaako ʉlooke’? 10 Haaha noosaaka mʉtaange, Mwaana wa Mʉʉntʉ atɨɨte wiimiriri wo sea vaantʉ, ‘Ʉvɨ waavo wasírire,’ aha weerwii." Aho, akamʉsea ʉra mʉʉntʉ ˆaakwya iyandiyandi, 11 "Nookʉsea, inʉka, toola ndɨrɨ yaako, ʉdome na kaayii kwaako." 12 Hahara, maa akatoola ndɨrɨ yaachwe akafuma na weerwii, baa vara vaantʉ voosi ntɨ ˆvoomʉlaanga. Maa vakatʉlʉvala, vakamʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ voosea, "Isáare ja ɨrɨ, sɨ tʉnoona vii kaa tʉkʉ!"

Inkwya ya Lasáaro

1 Kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆaséwaa Lasáaro, mʉʉntʉ wa iturii ra Besanía. Ʉhʉ Lasáaro ajáa alwaala. Marʉʉmbʉ yaachwe Maríia na Maárita novo viikaláa iturii ra Besanía. 2 Ʉhʉ Maríia noo ˆajáa amʉhaka Yéesu makuta ˆyanyʉkɨra, na akamʉhonola majeo na njwɨɨrɨ jaachwe.✝ 3 Jeyyo, Maríia na Maárita marʉʉmbʉ ya Lasáaro, vakatʉma mʉlomo na kʉrɨ Yéesu voomʉsea, "Mʉkʉ́lʉ, kɨjeengi chaako ˆwamweenda nɨ mʉlwɨ́ɨrɨ." 4 Maa kaa, Yéesu ˆakateere ayo, akasea, "Ʉlwɨ́ɨrɨ ʉhʉ sɨ ʉrɨ reeta inkwya tʉkʉ, nɨ so mʉretera Mʉlʉʉngʉ nkongojima, na kwa njɨra ɨyo, Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ abweeyyiriwe nkongojima." 5 Yéesu ajáa aveenda maatʉkʉ vii vala Maárita, Maríia na irʉʉmbʉ raavo Lasáaro. 6 Jeyyo, ˆakateere Lasáaro nɨ mʉlwɨ́ɨrɨ, akiikala aho haantʉ ˆajáa kwa sikʉ ivɨrɨ. 7 Sikʉ ivɨrɨ ˆjikalooke, maa akavasea vapooji vaachwe, "Hendi tʉhɨndʉke na Yudéea." 8 Vapooji vaachwe vakamʉsea, "Mukiindya, amwɨ nɨ ɨra sikʉ vii Vayahúudi vasaakáa kʉkʉvaa na mawye ukwye. Na haaha woosaaka hɨndʉka nooko kei?"

9 Yéesu akavasea, "Eri, sikʉ sɨ ɨtɨɨte masaa ikimi na yavɨrɨ ya muusi tʉkʉ wʉʉ? Mʉʉntʉ koonɨ yooyeenda namuusi sɨ arɨ kiikunguvarya kʉʉlʉ kwaachwe tʉkʉ, sa koona iise kɨweerʉ cha ɨhɨ weerʉ. 10 Maa kaa, koonɨ mʉʉntʉ yooyeenda nuuchikʉ, kunguvala arɨ, sa asiina kɨweerʉ isii yaachwe tʉkʉ."✝

11 ˆAkahʉmʉle lʉʉsa aya, Yéesu akavasea, "Kɨjeengi chiiswi Lasáaro alɨ́ɨre, maa kaa, nɨ tamanya niise nkamwiinukye." 12 Vapooji vaachwe vakamʉsea, "Mʉkʉ́lʉ, koonɨ alɨ́ɨre tʉlo, hola arɨ." 13 Kɨɨntʉ Yéesu ˆalʉʉsáa aha nɨ inkwya ya Lasáaro, maa kaa, vapooji sɨ vataangáa tʉkʉ, viiseáa kɨra ˆyoolʉʉsa kʉrɨ Lasáaro nɨ alɨ́ɨre tʉlo vii. 14 Sa jeyyo, Yéesu akavawyɨɨra pusu, "Lasáaro akwíire. 15 Baa neembe nɨ jeyyo, navyeéndire sa nyuunyu, sa viintʉ naarɨ nsiina kʉra mpɨɨndɨ Lasáaro ˆaakukwya, sa mʉdahe kuunduma. Haaha hendi na kwaachwe." 16 Aho, mʉpooji waachwe ʉmwɨ ˆasewáa Tomáasi, irina rɨɨngɨ vamwaanɨrɨráa Maása, akavasea viivaachwe, "Hendi baa suusu, tʉkakwye hamwɨ ne."

Yéesu nɨ Ʉfʉfʉ́ʉko na Nkaasʉ

17 Yéesu ˆakafike ʉko Besanía, akashaana Lasáaro avéerɨɨre mbiríírii kwa sikʉ ine. 18 Ituri ra Besanía nɨ heehi rɨjáa na múuji wa Yerusaléemu, ja ʉlɨ́ɨ́hɨ wa kilomíita itatʉ. 19 Vayahúudi ˆvarɨ foo vajáa vuújire noo vafɨɨta vala Maárita na Maríia, sa viintʉ vajáa vawúlarɨɨrwe nɨ irʉʉmbʉ raavo Lasáaro.

20 Maárita ˆakateere Yéesu amwaarɨ yookʉʉja, akatamanya noo musingirirya. Maa kaa, Maríia akachaala kaayii. 21 Maárita akamʉsea Yéesu, "Mweenevyoosi, ngaarɨ waarɨ ʉmwaarɨ aha, ngaarɨ irʉʉmbʉ raanɨ sɨ akwíire tʉkʉ. 22 Maa kaa, taanga niise baa haaha kɨɨntʉ chochoosi ˆʉrɨ mʉloomba Mʉlʉʉngʉ, kʉheera arɨ." 23 Yéesu akamʉsea, "Irʉʉmbʉ raako fʉfʉka arɨ." 24 Maárita akamʉsea, "Namányire sikʉ ya ʉhero wa weerʉ fʉfʉka arɨ." 25 Yéesu akamʉsea, "Nɨɨnɨ noo ʉwo ʉfʉfʉ́ʉko na nkaasʉ. Yoyoosi ˆaandúmaa nɨɨnɨ baa neembe arɨ kukwya, kʉva arɨ nkaasʉ. 26 Na yoyoosi ˆarɨ mooyo na ˆaandúmaa nɨɨnɨ sɨ arɨ kukwya vii kaa tʉkʉ. Eri, yaruma wiise aya wʉʉ?" 27 Maárita akamʉsea, "Mweenevyoosi naruma weewe noo Masía Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ, ʉra ˆyookʉʉja na kʉrɨ weerʉ."

Yéesu Yoomʉrɨrɨra Lasáaro

28 Maárita ˆakahʉmʉle lʉʉsa ayo, akatamanya noo mwaanɨrɨra mwaanaavo Maríia na ivarwii, akamʉsea, "Mukiindya amwaarɨ aha yookwaanɨrɨra." 29 Maríia ˆakateere jeyyo, akiinʉka chaangʉ, maa akatamanya na kwa Yéesu. 30 Yéesu ajáa akaarɨ kɨɨngɨra na iturii, ajáa akaarɨ hara haantʉ Maárita ˆajáa amʉshɨ́hɨɨne. 31 Vara Vayahúudi ˆvajáa na Maríia kaayii vuújire noo mʉfɨɨta, ˆvakoone iínukire chaangʉ, maa akafuma na weerwii, vakamutuuba sa viiseáa nɨ tamanya iise na mbiríírii noo rɨra.

32 Maríia ˆakafike hara haantʉ ˆajáa Yéesu na ˆakamoone Yéesu, akachwaama majewii yaachwe kʉnʉ yoosea, "Mweenevyoosi, ngaarɨ waarɨ aha, ngaarɨ irʉʉmbʉ raanɨ sɨ akwíire tʉkʉ." 33 Yéesu ˆakamoone Maríia yoorɨra, na ˆakoone na vara Vayahúudi ˆvajáa vamutúubire novo voorɨra, akiiteera ʉsʉʉngʉ mutimii, maa akavisʉʉla. 34 Aho, akavuurya, "Hai mʉmʉtaahɨɨré?" Vakamʉsea, "Mweenevyoosi, yeenda tʉkoonekye." 35 Aho, Yéesu akaanda rɨra. 36 Vayahúudi vakasea, "Laangi ta viintʉ ˆajáa amweenda Lasáaro!" 37 Maa kaa, vɨɨngɨ vakasea, "Eri, ʉhʉ sɨ noo ʉra ˆamʉhorya mʉhoku, sa che sɨ adaha kɨtɨra Lasáaro adɨɨre kukwya?"

Yéesu Yoomʉfʉfʉla Lasáaro

38 Yéesu kʉnʉ aviswɨ́ɨre mutimii, akafika mbiríírii. Ɨyo mbɨrɨ́ɨ́ra nɨ ya mpaanga ɨjáa, na ɨjáa yakʉnɨkɨrɨrwa na iwye ikʉʉlʉ mʉryaangwii. 39 Yéesu akavasea, "Seyyi iwye mʉryaangwii." Maárita, irʉʉmbʉ ra ʉhʉ ˆajáa awʉ́lɨɨre, akasea, "Aaɨ aándire nyuka, sa avéerɨɨre mbiríírii kwa sikʉ ine." 40 Yéesu akamʉsea Maárita, "Sɨ nakʉséire koonɨ wooruma koona ʉrɨ nkongojima ya Mʉlʉʉngʉ tʉkʉ wʉʉ?"

41 Aho, vakarɨseyya rɨra iwye. Yéesu akalaanga kurumwii, maa akasea, "Taáta, kuusa sa waantéɨɨre. 42 Namányire weewe waantéeraa mpɨɨndɨ joosi, maa kaa, nɨ lʉʉsa niise aya, sa ɨhɨ mpuka ya vaantʉ ˆɨrɨ aha irume weewe noo ˆwaantʉma."

43 ˆAkalʉʉse jeyyo, akaanɨrɨra na sawúti nkʉʉlʉ yoosea, "Lasáaro, fuma na weerwii!" 44 Lasáaro akafuma kʉnʉ mɨkono yaachwe na mawʉlʉ yaachwe yafárɨmbɨrɨɨrwe ntaamɨ ja sáanda ya kɨtáani. Kei da kisho chaachwe kɨjáa chafárɨmbɨrɨɨrwe na ntaamɨ njerʉ. Yéesu akavasea, "Muchunguli, na mʉreki iitamanyirye."