10 Milagres de Jesus na Bíblia: Lista com versículos e explicação
Os milagres de Jesus são muito mais do que demonstrações de poder sobrenatural; eles são sinais que confirmam sua divindade e missão. Ao longo dos Evangelhos, vemos Cristo curando enfermos, dominando a natureza e vencendo a morte.
Neste guia, selecionamos 10 milagres de Jesus na Bíblia, organizados com referências e uma breve explicação sobre o impacto espiritual de cada um deles.
Os principais milagres de Jesus nos Evangelhos
1. Transformação da Água em Vinho
Referência: João 2:1-11
Explicação: Ocorreu nas Bodas de Caná. Sendo o seu primeiro milagre público, Jesus demonstrou autoridade sobre a matéria e a natureza, revelando sua glória aos discípulos e abençoando a instituição da família.
Pea ʻi hono tolu ʻoe ʻaho, naʻe ai ʻae taʻane ʻi Kena ʻi Kāleli; pea naʻe ʻi ai ʻae faʻē ʻa Sisu: Pea naʻe tala ʻae taʻane kia Sisu, pea mo ʻene kau ākonga. Pea ʻi he toe siʻi ʻae uaine, pea pehē ʻe he faʻē ʻa Sisu kiate ia, "ʻOku ʻikai haʻanau uaine." Pea pehēange ʻe Sisu kiate ia, "Fefine, ko e hā au kiate koe?" ʻOku teʻeki ai hokosia hoku ʻaho. Pea pehē ʻe heʻene faʻē ki he kau tauhi, "Ko e meʻa kotoa pē te ne fekau kiate kimoutolu, fai ia." Pea naʻe tuʻu ʻi ai ʻae hina vai maka ʻe ono, ʻo fakatatau ki he anga ʻoe fakamaʻa fakaSiu, ko e pate ʻe ua pe tolu hono lahi. Pea pehē ʻe Sisu kiate kinautolu, "Fakafonu ʻae ngaahi hina vai ʻi he vai." Pea naʻa nau fakapito ngutungutu ia. Pea fekau ʻe ia kiate kinautolu, "Fakatafe leva, ʻo ʻatu ki he pule ʻoe kātoanga." Pea naʻa nau ʻatu ia. Pea kuo kamata ʻe he pule ʻoe kātoanga ki he vai kuo liliu ko e uaine, kae ʻikai ʻilo ia pe ko e meʻa mei fē: (ka naʻe ʻilo ʻe he kau tauhi naʻa nau fakatafe ʻae vai;) pea ui ʻae pule ʻoe kātoanga ki he tangata taʻane, ʻO ne pehē ki ai, "ʻOku tomuʻa ʻomi ʻe he tangata kotoa pē ʻae uaine lelei, pea ka lahilahingalelei ʻae inu ʻae kakai, ʻoku toki ʻomi ʻa ia ʻoku kovi: ka kuo ke tuku ʻae uaine lelei ki mui ni." Naʻe fai ʻe Sisu ʻene fuofua mana ni ʻi Kena ʻi Kāleli, ʻo ne fakahā ai hono nāunau; pea naʻe tui ʻene kau ākonga kiate ia.
2. Cura do cego de nascença
Referência: João 9:1-12
Explicação: Jesus usa lodo para curar um homem que nunca havia enxergado. Este milagre prova que Ele é a Luz do Mundo e tem poder para restaurar o que nasceu com defeito.
Pea ʻi he ʻalu ange ʻa Sisu, ne mamata ia ki ha tangata naʻe fanauʻi ko e kui. Pea fehuʻi ʻene kau ākonga kiate ia, ʻo pehē, "Lāpai, ko hai naʻe fai angahala, ʻae tangata ni, pe ko ʻene mātuʻa, naʻe fanauʻi kui ai ia?" Pea talaange ʻe Sisu, "Naʻe ʻikai fai angahala ʻae tangata ni, pe ko ʻene mātuʻa: ka ko e meʻa ke fakahā ʻiate ia ʻae ngaahi ngāue ʻae ʻOtua. ʻOku totonu ke u fai ʻae ngaahi ngāue ʻo ia naʻa ne fekau au, lolotonga ʻene kei ʻaho: ʻoku haʻu ʻae pō, ʻoku ʻikai faʻa ngāue ai ha tokotaha." ʻI heʻeku kei ʻi māmani ko e maama au ʻo māmani. Hili ʻene lea pehē, naʻe ʻaʻanu ia ki he kelekele, ʻo ne ngaohi ʻaki ʻae ʻaʻanu ʻae ʻumea, ʻo ne pani ʻaki ʻae ʻumea ʻae mata ʻoe tangata kui, ʻO ne pehē kiate ia, "ʻAlu, ʻo kaukau ʻi he ano vai ko Seiloami," (ʻa ia ko hono ʻuhinga, "Ko e fekau.") Ko ia naʻe ʻalu ai ia, ʻo kaukau, pea haʻu kuo ʻā.
Ko ia ko e kaungāʻapi, pea mo kinautolu naʻe mamata muʻa kiate ia ʻi heʻene kui, naʻa nau pehē, "ʻIkai ko eni ia naʻe nofo ʻo kole?" Pea tala ʻe he niʻihi, "Ko eni ia:" pea lea ʻae niʻihi, "ʻOku hangē ko ia:" ka naʻe pehē ʻe ia, "Ko au ia." "Ko ia naʻa nau pehē kiate ia, naʻe fakaʻā fēfeeʻi ho mata?" Pea talaange ʻe ia, ʻo pehē, "Ko e tangata ʻoku ui ko Sisu naʻa ne ngaohi ʻae ʻumea, ʻo ne pani hoku mata, pea ne pehē kiate au, ‘ʻAlu ki he ano vai ko Seiloami, ʻo kaukau:’ pea naʻaku ʻalu, ʻo kaukau, pea u ʻā ai." Pea nau pehē ai kiate ia, "Kofaʻā ia?" Pea pehē ʻe ia, "ʻOku ʻikai te u ʻiloa."
3. Multiplicação dos pães e peixes
Referência: Mateus 14:13-21
Explicação: Com apenas cinco pães e dois peixes, Jesus alimentou mais de 5 mil homens. Este sinal revela Cristo como o Pão da Vida, aquele que supre todas as nossas necessidades.
Pea kuo fanongo ki ai ʻa Sisu, pea heka vaka ia, ʻo ʻalu mei he potu ko ia ki ha potu lala: pea fanongo ki ai ʻae kakai, pea nau hala ʻuta, ʻo muimui ʻiate ia mei he ngaahi kolo. Pea ʻalu atu ʻa Sisu, ʻo ne mamata ki he kakai tokolahi, pea ʻofa mamahi ia kiate kinautolu, ʻo ne fakamoʻui ʻenau ngaahi mahaki.
Pea kuo efiafi ai, pea haʻu ʻene kau ākonga kiate ia, ʻo pehē, "Ko e potu lala eni, pea kuo tei ʻosi ʻae ʻaho; fekau ke ʻalu ʻae kakai ki he ngaahi potu kakai, ke fakatau meʻakai maʻanautolu." Ka naʻe tala ʻe Sisu kiate kinautolu, "ʻOku ʻikai ʻaonga ʻenau ʻalu: mou ʻoatu haʻanau kai." Pea nau pehē kiate ia, "Ko e foʻi mā pe ʻe nima, mo e ika ʻe ua, ʻoku tau maʻu ʻi heni." Pea pehē ʻe ia, "ʻOmi ia kiate au." Pea fekau ʻe ia ki he kakai ke nofo ki lalo ki he mohuku, pea ne toʻo ʻae foʻi mā ʻe nima, mo e ika ʻe ua, ʻo hanga hake ki he langi, ʻo tāpuaki, mo tofitofi ʻae ngaahi foʻi mā, pea ʻoatu ki heʻene kau ākonga, pea tufaki ʻe he kau ākonga ki he kakai. Pea naʻa nau kai kotoa pē, ʻo mākona: pea tānaki ʻae toenga kai, pea pito ai ʻae kato ʻe hongofulu ma ua. Pea ko kinautolu naʻe kai, ko e tangata ʻe toko nima afe nai; kaeʻumaʻā ʻae kau fefine mo e tamaiki.
4. Jesus acalma a tempestade
Referência: Marcos 4:35-41
Explicação: Com uma ordem, o vento e o mar se aquietam. O milagre ensina sobre a paz que excede o entendimento e a autoridade do Messias sobre a criação.
Pea kuo efiafi ʻi he ʻaho ko ia, naʻa ne pehē kiate kinautolu, "Ke tau ō ki he kauvai ʻe taha." Pea kuo nau fekau ke ʻalu ʻae kakai, pea nau ʻave ia ʻi heʻene kei ʻi he vaka. Pea naʻe folau mo ia ʻae ngaahi vaka iiki. Pea naʻe tupu ʻae fuʻu matangi lahi, pea feʻohofi ʻae ngaahi peau ki he vaka, pea ngoto ai. Pea naʻa ne ʻi he taumuli ʻoe vaka, ʻo mohe ki he ʻolunga: pea naʻa nau fafangu ia, ʻo pehē kiate ia, "ʻEiki, ʻoku ʻikai te ke tokangaʻi te tau mate?" Pea tuʻu hake ia, ʻo lolomi ʻae matangi, mo ne pehē ki he tahi, "Fiemālie, pea ke tokalelei." Pea naʻe malū ʻae matangi, ʻo mātuʻaki tofukī. Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, "Ko e hā ʻoku mou manavasiʻi pehē ai? Ko e hā ʻoku ʻikai ai haʻamou tui?" Pea naʻa nau manavahē lahi ʻaupito, mo nau fepehēʻaki, "Ko hai ʻae tangata ni, ke talangofua pehē ʻae matangi mo e tahi kiate ia?"
5. Cura da mulher com fluxo de sangue
Referência: Marcos 5:25-34
Explicação: Uma cura que aconteceu pelo toque da fé. Jesus mostra que está atento ao sofrimento individual e que a fé é o canal para receber o milagre.
Pea ko e fefine ʻe tokotaha, naʻe hongofulu ma ua ʻae taʻu ʻoe ʻau toto ʻiate ia, Pea kuo lahi ʻae meʻa kuo ne kātaki ʻi he kau faitoʻo tokolahi, pea kuo fakaʻosi ʻe ia ʻa ʻene meʻa kotoa pē, pea ʻikai fakaʻaʻau ki muʻa, kae ʻāsili pe hono mahaki. Kuo fanongo ia kia Sisu, pea haʻu mo e fononga mei mui, ʻo ala ki hono kofu: He kuo pehē ʻe ia, "Kapau teu ala pe ki hono kofu, te u moʻui ai." Pea matuʻu fakafokifā pe ʻae ʻau ʻa hono toto; pea ne ongoʻi ʻi hono sino kuo fakamoʻui ia mei he mahaki ko ia. Pea kuo ʻilo loto ʻe Sisu kuo ʻalu atu ʻiate ia ʻae mālohi, pea ne tafoki ia ki he kakai, mo ne pehē, "Ko hai naʻe ala ki hoku kofu?" Pea pehēange ʻene kau ākonga kiate ia, "ʻOku ke vakai ki he tokolahi ʻoku fakaʻefi koe, pea ʻoku ke pehē, ‘Ko hai kuo ala kiate au?’" Pea vakai foli ʻe ia ke mamata kiate ia kuo ne fai ʻae meʻa ni. Ka kuo ʻilo ʻe he fefine ʻaia kuo fai kiate ia, pea haʻu ia, ʻoku manavahē mo tetetete, ʻo tō ki lalo ʻi hono ʻao, ʻo ne tala kiate ia ʻae moʻoni kotoa pē. Pea ne pehē kiate ia, "ʻOfefine, kuo fakamoʻui koe ʻe hoʻo tui; ʻalu ʻi he fiemālie, pea ke moʻui mei hoʻo mahaki."
6. Libertação do endemoninhado Gadareno
Referência: Marcos 5:1-20
Explicação: Jesus liberta um homem dominado por uma legião de espíritos. É a prova clara de sua autoridade absoluta sobre o reino das trevas.
Pea naʻa nau tuku mai ki he kauvai ʻe taha ʻoe tahi, ki he fonua ʻoe kakai Kataline. Pea kuo haʻu ia mei he vaka, pea fakafetaulaki leva kiate ia ʻae tangata mei he ngaahi faʻitoka, pea naʻe ʻiate ia ʻae laumālie ʻuli, Pea naʻe nofo pe ia ʻi he ngaahi faʻitoka; pea naʻe ʻikai ha tangata te ne faʻa haʻi ʻaki ia ʻae ngaahi ukamea fihifihi: He koeʻuhi kuo liunga lahi hono haʻi ʻaki ʻae ngaahi ukamea fakamaʻu mo e ngaahi ukamea fihifihi, pea kuo ne motumotuhi ʻae ngaahi ukamea fihifihi, pea motumotu mo e ngaahi ukamea fakamaʻu: pea kuo ʻikai faʻa fakalalata ia ʻe ha taha. Pea naʻe ʻi he ngaahi moʻunga ia mo e ngaahi faʻitoka maʻuaipē, ʻi he pō mo e ʻaho, ʻo ne tangi ai, mo ne tafatafaʻi ʻaki ia ʻae ngaahi maka. Ka ʻi heʻene mamata mei he mamaʻo kia Sisu, naʻa ne lele ʻo hū kiate ia. ʻO tangi leʻo lahi, ʻo ne pehē, "Ko e hā au kiate koe, Sisu, ko e ʻAlo ʻoe fungani ʻOtua māʻolunga? ʻOku ou hū tōtōaki kiate koe ʻi he ʻOtua, ke ʻoua naʻa ke fakamamahiʻi au." (He naʻa ne pehē kiate ia, "Haʻu kituʻa mei he tangata, ʻa koe ko e laumālie ʻuli.") Pea ne fehuʻi kiate ia, "Ko hai ho hingoa?" Pea pehēange ʻe ia, "Ko Lisione hoku hingoa; he ʻoku mau tokolahi." Pea ne kole fakamātoato kiate ia ke ʻoua naʻa ne kapusi ʻakinautolu mei he fonua. Pea naʻe ʻi ai, ʻo ofi ki he ngaahi moʻunga, ʻae fanga puaka lahi naʻe fafanga. Pea kole ʻe he kau laumālie kotoa pē kiate ia, ʻo pehē, "Fekau ʻakimautolu ki he fanga puaka, koeʻuhi ke mau hū ki ai." Pea tuku leva ʻe Sisu ke nau fai ia. Pea ʻalu atu ʻae kau laumālie ʻuli, ʻo hū ki he fanga puaka: pea feleleʻi ʻo ʻoho ʻae fanga puaka ʻi he potu tahifohifo ki tahi, (naʻa nau toko ua afe nai;) pea melemo ʻi he tahi. Pea feholaki ʻakinautolu naʻe tauhi ʻae fanga puaka, ʻo fakahā ki he kolo, pea mo e tukuʻuta. Pea naʻa nau ʻalu ange ke mamata ki he meʻa kuo fai. Pea nau haʻu kia Sisu, ʻo mamata kiate ia naʻe ulusino ai ʻae laumālie ʻuli, ʻo ne maʻu ʻae lisione, ʻoku nofo ia, kuo kofu, pea poto hono loto: pea nau manavahē Pea ko kinautolu naʻe mamata ki ai, naʻa nau fakahā kiate kinautolu ʻae meʻa naʻe hoko kiate ia naʻe ulusino ai ʻae tēvolo, pea mo e meʻa ki he fanga puaka. Pea nau kole leva kiate ia ke ne ʻalu ʻi honau fonua. Pea kuo ʻalu ia ki vaka, pea ko ia naʻe ulusino ai ʻae tēvolo ne kole kiate ia ke na nonofo. Ka naʻe ʻikai loto ki ai ʻa Sisu, ka naʻa ne pehē, "ʻAlu ki ho ʻapi ki ho kāinga, mo fakahā kiate kinautolu ʻae ngaahi meʻa lahi kuo fai ʻe he ʻEiki maʻau, mo ʻene manavaʻofa kiate koe." Pea ne ʻalu ia, ʻo fua fakahā ʻi Tikapolisi ʻae ngaahi meʻa lahi kuo fai ʻe Sisu maʻana: pea ofo ai kotoa pē.
7. Ressurreição da filha de Jairo
Referência: Marcos 5:21-43
Explicação: Jesus demonstra que a morte para Ele é como o sono. Ele restaura a vida de uma criança, trazendo esperança para uma família desesperada.
Pea kuo toe folau ʻa Sisu ʻi he vaka ki he kauvai ʻe taha, pea kātoa ai kiate ia ʻae kakai tokolahi: pea kuo ofi ia ki tahi. Pea vakai, naʻe ʻalu ange ʻae tokotaha ʻoe kau pule ʻoe falelotu, ko Sailosi hono hingoa; pea ʻi heʻene mamata kiate ia, naʻa ne tō hifo ki hono vaʻe, ʻO ne kole fakamātoato kiate ia, ʻo pehē, "Ko hoku ʻofefine siʻi ʻoku tei mate: haʻu, ʻo hili ho nima kiate ia, koeʻuhi ke moʻui ai: pea ʻe moʻui ia." Pea naʻa na ō mo Sisu; pea muimui kiate ia ʻae kakai tokolahi, ʻo fakaʻefihia ia. Pea ko e fefine ʻe tokotaha, naʻe hongofulu ma ua ʻae taʻu ʻoe ʻau toto ʻiate ia, Pea kuo lahi ʻae meʻa kuo ne kātaki ʻi he kau faitoʻo tokolahi, pea kuo fakaʻosi ʻe ia ʻa ʻene meʻa kotoa pē, pea ʻikai fakaʻaʻau ki muʻa, kae ʻāsili pe hono mahaki. Kuo fanongo ia kia Sisu, pea haʻu mo e fononga mei mui, ʻo ala ki hono kofu: He kuo pehē ʻe ia, "Kapau teu ala pe ki hono kofu, te u moʻui ai." Pea matuʻu fakafokifā pe ʻae ʻau ʻa hono toto; pea ne ongoʻi ʻi hono sino kuo fakamoʻui ia mei he mahaki ko ia. Pea kuo ʻilo loto ʻe Sisu kuo ʻalu atu ʻiate ia ʻae mālohi, pea ne tafoki ia ki he kakai, mo ne pehē, "Ko hai naʻe ala ki hoku kofu?" Pea pehēange ʻene kau ākonga kiate ia, "ʻOku ke vakai ki he tokolahi ʻoku fakaʻefi koe, pea ʻoku ke pehē, ‘Ko hai kuo ala kiate au?’" Pea vakai foli ʻe ia ke mamata kiate ia kuo ne fai ʻae meʻa ni. Ka kuo ʻilo ʻe he fefine ʻaia kuo fai kiate ia, pea haʻu ia, ʻoku manavahē mo tetetete, ʻo tō ki lalo ʻi hono ʻao, ʻo ne tala kiate ia ʻae moʻoni kotoa pē. Pea ne pehē kiate ia, "ʻOfefine, kuo fakamoʻui koe ʻe hoʻo tui; ʻalu ʻi he fiemālie, pea ke moʻui mei hoʻo mahaki."
Kae lolotonga ʻene lea, mo e haʻu ʻae niʻihi mei he fale ʻoe pule ʻoe falelotu, ʻonau pehē, "Kuo pekia ho ʻofefine: ko e hā ʻoku ke kei fakafiu ai ʻae ʻEiki?" Pea kuo fanongo leva ʻe Sisu ki he lea naʻe lea ʻaki, pea pehē ʻe ia ki he pule ʻoe falelotu, "ʻOua te ke manavahē, ka ke tui pe." Pea naʻe ʻikai tuku ʻe ia ke muimui ha tokotaha kiate ia, ka ko Pita, mo Semisi, mo Sione ko e tokoua ʻo Semisi. Pea hoko ia ki he fale ʻoe pule ʻoe falelotu, ʻo mamata ki he maveuveu, mo kinautolu naʻe tangi mo tangilāulau lahi. Pea kuo hū ia ki loto fale, mo ne pehē kiate kinautolu, "Ko e hā ʻoku mou maveuveu, mo tangi ai? ʻOku ʻikai mate ʻae taʻahine, ka ʻoku mohe pe." Ka naʻa nau kakata manuki kiate ia. Pea kuo fekau ʻe ia ke nau ʻalu kotoa pē kituʻa, pea ne ʻave ʻae tamai mo e faʻē ʻae taʻahine, mo kinautolu naʻe ʻiate ia, pea nau hū ki he potu ʻoku tokoto ai ʻae taʻahine. Pea ne puke ʻae nima ʻoe taʻahine, mo ne pehē kiate ia, "Talita kiumi;" ʻaia ko hono ʻuhinga, "Taʻahine, ʻoku ou pehē kiate koe, Tuʻu hake." Pea tuʻu hake leva ʻae taʻahine, ʻo ʻeveʻeva; he kuo hongofulu ma ua hono taʻu. Pea naʻe ofo ai ʻakinautolu ʻi he ofo lahi. Pea ne fekau mālohi kiate kinautolu ke ʻoua naʻa ʻilo ia ʻe ha taha; mo ne fekau ke ʻatu ha meʻakai kiate ia.
8. Jesus anda sobre as águas
Referência: Mateus 14:22-33
Explicação: Ao caminhar sobre o Mar da Galileia, Jesus mostra que não está sujeito às leis da física. O episódio também serve para tratar a fé e a dúvida no coração de Pedro.
Pea toki fekau ʻe Sisu ki heʻene kau ākonga ke nau heka vaka, ʻo muʻomuʻa ʻiate ia ki he kauvai ʻe taha, ke ne fekau ke ʻalu ʻae kakai. Pea kuo ne fekau ʻae kakai ke ʻalu, pea ʻalu hake tokotaha pe ia ki he moʻunga ke lotu: pea hokosia ʻae efiafi, ʻoku ne kei ʻi ai tokotaha pe. Ka kuo ʻi he vaha ʻae vaka, ʻo tō mo hopo ʻi he peau: he naʻe tokai ʻae matangi. Pea ʻi hono fā ʻoe leʻo ʻi he pō naʻe ʻalu atu ʻa Sisu kiate kinautolu, ʻo hāʻele ʻi he fukahi tahi. Pea ʻi he mamata ʻae kau ākonga ki heʻene hāʻele ʻi he fukahi tahi, naʻa nau manavahē, ʻonau pehē, "Ko e laumālie!" Pea nau tangi kalanga ʻi he manavahē. Ka naʻe lea leva ʻa Sisu kiate kinautolu, ʻo pehē, "Fiemālie pe; he ko au pe; ʻoua te mou manavahē." Pea lea ʻa Pita, ʻo pehēange kiate ia, "ʻEiki, kapau ko koe, fekau mai ke u ʻalu atu kiate koe ʻi he vai." Pea ne pehē, "Haʻu." Pea ʻi he ʻalu hifo ʻa Pita mei he vaka, naʻe ʻeveʻeva ia ʻi he tahi, ke ʻalu atu kia Sisu. Ka ʻi heʻene mamata ʻoku mālohi ʻae matangi, naʻe manavahē ia; pea kamata ngalo hifo, pea tangi ia, ʻo pehē, "ʻEiki, fakamoʻui au." Pea mafao leva ʻae nima ʻo Sisu, ʻo ne puke ia, ʻo ne pehē ki ai, "ʻA koe ʻoku siʻi hoʻo tui, ko e hā ʻoku ke fakataʻetaʻetui ai?’ Pea ʻi heʻena hoko ki he vaka, pea malū ʻae matangi. Pea haʻu ai ʻakinautolu naʻe ʻi he vaka, ʻo hū kiate ia, ʻo pehē, "Ko e moʻoni ko e ʻAlo koe ʻoe ʻOtua."
9. Cura do paralítico
Referência: Marcos 2:1-12
Explicação: Jesus cura o corpo, mas primeiro perdoa os pecados. Este milagre estabelece que sua missão principal é a reconciliação espiritual do homem com Deus.
Pea hili ʻae ngaahi ʻaho pea toe ʻalu ia ki Kapaneume; pea kuo ongo atu ʻoku ʻi he fale ia. Pea fakataha leva ʻae fuʻu tokolahi, naʻe ʻikai ke faʻa hao ʻi he fale, pe ofi ki he matapā: pea malangaʻaki ʻe ia ʻae folofola kiate kinautolu. Pea naʻe ʻomi mo kinautolu kiate ia ʻae tokotaha naʻe mahaki tete, ʻaia naʻe fata ʻe he toko fā. Pea ʻi he ʻikai te nau faʻa hao ʻo ofi kiate ia koeʻuhi ko e kakai, naʻa nau tatala ʻae ʻato ʻoe fale naʻe ʻi ai ia: pea kuo haeʻi ia, naʻa nau tukutuku hifo ʻae mohenga naʻe tokoto ai ʻae mahaki tete. Pea kuo mamata ʻa Sisu ki heʻenau tui, pea pehē ʻe ia ki he mahaki tete, "Foha, kuo fakamolemole hoʻo ngaahi angahala." Ka naʻe nofo ai ʻae niʻihi ʻoe kau tangata tohi, ʻonau fifili ʻi honau loto, ʻo pehē, "Ko e hā ʻoku lea fie ʻOtua pehē ai ʻae tangata ni? Ko hai ʻe faʻa fakamolemole ʻae angahala ka ko e ʻOtua pe?" Pea kuo ʻiloʻi leva ʻe Sisu ʻi hono loto ʻoku pehē ʻenau fifili ʻi honau loto, pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, "Ko e hā ʻoku mou fifili ai ʻi homou loto ki he ngaahi meʻa ni? He ʻoku faingofua ʻa fē, ʻae lea ʻaki ki he mahaki tete, ‘Kuo fakamolemole hoʻo ngaahi angahala;’ pe ko e lea, ‘Tuʻu hake, ʻo toʻo ho mohenga, mo ke ʻalu?’ Ka koeʻuhi ke mou ʻilo ʻoku ʻi he Foha ʻoe tangata ʻae mālohi ʻi māmani ke fakamolemole ʻae angahala," (pea pehē ʻe ia ki he mahaki tete), "ʻOku ou pehē atu kiate koe, Tuʻu hake, ʻo toʻo ho mohenga, mo ke ʻalu ki ho fale." Pea tuʻu hake leva ia, ʻo toʻo ʻae mohenga, pea ne ʻalu kituʻa ʻi he ʻao ʻokinautolu kotoa pē; ko ia ne nau ofo ai kotoa pē, mo fakamālō ki he ʻOtua, ʻonau pehē, "Kuo teʻeki te tau mamata ʻi ha meʻa pehē."
10. Ressurreição de Lázaro
Referência: João 11:1-44
Explicação: O milagre mais impactante antes da crucificação. Ao ressuscitar alguém morto há quatro dias, Jesus declara: "Eu sou a ressurreição e a vida".
Pea naʻe mahaki ʻa Lasalosi, ko e tangata ʻe tokotaha ʻi Pētani, ko e kolo ʻa Mele mo hono tokoua ko Māʻata. (Ko e Mele ko ia ia naʻa ne tākai ʻae ʻEiki ʻaki ʻae lolo, ʻo ne holoholo hono vaʻe ʻaki hono louʻulu, naʻe mahaki hono tuongaʻane ko Lasalosi.) Ko ia naʻe fekau ai ʻe hono ongo tuofefine kiate ia, ʻo pehē, "ʻEiki, vakai, ko ia ʻoku ke ʻofa ai ʻoku mahaki." Pea kuo fanongo ʻa Sisu, pea ne pehē, "ʻOku ʻikai ko e mahaki eni ke mate ai, ka ke ongoongolelei ai ʻae ʻOtua, pea ke ongoongolelei ai ʻae ʻAlo ʻoe ʻOtua." Pea naʻe ʻofa ʻa Sisu kia Māʻata, mo hono tehina, mo Lasalosi. Pea kuo fanongo ia ki heʻene mahaki, naʻa ne kei nofo ʻi he potu ko ia ʻo ʻaho ua. Hili ia, pea pehē ʻe ia ki he kau ākonga, "Ke tau toe ʻalu ki Siutea." Pea tala ʻe he kau ākonga kiate ia, "Lāpai, naʻe toki kumi ʻe he kau Siu ke tolongaki koe ʻaki ʻae maka; pea ʻoku ke toe ʻalu ki ai?" Pea pehēange ʻe Sisu, "ʻIkai ʻoku hongofulu ma ua ʻae feituʻulaʻā ʻi he ʻaho? Kapau ʻoku ʻeveʻeva ha tangata ʻi he ʻaho, ʻoku ʻikai tūkia ia, koeʻuhi ʻoku mamata ia ki he maama ʻoe māmani. Pea kapau ʻoku ʻeveʻeva ha tangata ʻi he poʻuli, ʻoku tūkia ia, koeʻuhi ʻoku ʻikai ha maama ʻi ai." Naʻe hili ʻene lea ni, pea toki pehē ʻe ia kiate kinautolu, "Ko hotau kāinga ko Lasalosi ʻoku mohe; ka ʻoku ou ʻalu, koeʻuhi ke u fafangu ia mei he mohe." Pea pehē ai ʻe heʻene kau ākonga, "ʻEiki, kapau ʻoku mohe, ʻe lelei ai ia." Naʻe lea ʻa Sisu ki heʻene mate ka naʻa nau mahalo ko ʻene lea ki he mālōlō ʻi he mohe. Pea toki tala fakatotonu ʻe Sisu kiate kinautolu, "Kuo mate ʻa Lasalosi. Pea ʻoku ou fiefia ʻi he ʻikai te u ʻi ai, koeʻuhi ko kimoutolu, koeʻuhi ke mou tui; ka tau ō kiate ia." Pea lea ai ʻa Tōmasi, ʻoku ui ko Titimasi, ki heʻene kaungā ākonga, "Ke tau ō foki, ka tau mate mo ia." Pea kuo ʻalu atu ʻa Sisu, pea ne ʻilo kuo ʻaho fā hono tuku ia ki he faʻitoka. Pea naʻe ofi ʻa Pētani ki Selūsalema, ko e maile ʻe ua nai hono mamaʻo. Pea haʻu ʻae kau Siu tokolahi kia Māʻata mo Mele, ke fakafiemālieʻi ʻakinaua koeʻuhi ko hona tuongaʻane. Pea ʻi he fanongo ʻe Māʻata ʻoku haʻu ʻa Sisu, naʻa ne ʻalu ʻo fakafetaulaki kiate ia: ka naʻe nofo pe ʻa Mele ʻi he fale. Pea lea ai ʻa Māʻata kia Sisu, ʻEiki, ka ne ke ʻi heni, pehē, ne ʻikai mate hoku tuongaʻane. Ka ʻoku ou ʻilo ʻa eni, ko ia kotoa pē te ke kolea ki he ʻOtua, ʻe foaki ʻe he ʻOtua kiate koe." Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, "ʻE toetuʻu ho tuongaʻane." Pea tala ʻe Māʻata kiate ia, "ʻOku ou ʻilo ʻe toetuʻu ia ʻi he toetuʻu ʻi he ʻaho fakamui." Pea talaange ʻe Sisu kiate ia, "Ko au ko e toetuʻu, mo e moʻui: ko ia ʻoku tui kiate au, ka ne mate ia, ʻe moʻui pe ia: Pea ko ia ʻoku moʻui mo tui kiate au, ʻe ʻikai ʻaupito mate ia. ʻOku ke tui ki ai?" Pea ne pehē kiate ia, "ʻIo, ʻEiki: ʻoku ou tui ko e Kalaisi ʻa koe, ko e ʻAlo ʻoe ʻOtua, ʻaia naʻe totonu ke haʻu ki māmani." Pea hili ʻene lea ko ia, naʻe ʻalu ia, ʻo ne ui fakafufū hono tehina ko Mele, ʻo ne pehē, Kuo haʻu ʻae Akonaki, pea ʻoku fehuʻi kiate koe." Pea ʻi heʻene ongoʻi ia, naʻa ne tuʻu hake leva, ʻo haʻu kiate ia. Pea kuo teʻeki hoko ʻa Sisu ki he kolo, ka naʻe ʻi he potu ko ia naʻe fakafetaulaki ai ʻa Māʻata kiate ia. Pea ko e kau Siu naʻe ʻiate ia ʻi he fale, ʻonau fakafiemālieʻi ia, ʻi heʻenau vakai ʻoku tuʻu fakavave ʻa Mele, ʻo ʻalu kituʻa, naʻa nau muimui ai, ʻonau pehē, ʻOku ʻalu ia ki he faʻitoka ke tangi ai. Pea kuo ʻalu ange ʻa Mele ki he potu ʻoku ʻi ai ʻa Sisu, ʻo ne mamata ki ai, pea tōmapeʻe ia ki hono vaʻe, ʻo ne pehē kiate ia, "ʻEiki, ka ne ke ʻi heni, pehē, ne ʻikai mate hoku tuongaʻane." Pea ʻi he mamata ʻa Sisu kiate ia ʻoku tangi, pea tangi foki mo e kakai Siu naʻe haʻu mo ia, pea toʻe ia ʻi he laumālie, pea mamahi ia, ʻO ne pehē, "Kuo mou tuku ʻi fē ia? Pea nau tala kiate ia, ʻEiki, haʻu ʻo mamata." Pea tangi ʻa Sisu. Pea lea ai ʻae kau Siu, "Vakai ki hono lahi ʻo ʻene ʻofa kiate ia." Pea lea ʻa honau niʻihi, "ʻIkai ʻe mafai ʻe he tangata ni, ʻoku ne fakaʻā ʻae mata ʻoe kui, ke taʻofi ke ʻoua naʻa mate ʻae tangata ni?" Pea ko ia naʻe toʻetoʻe ʻa Sisu ʻi hono loto, pea ʻalu atu ki he tanuʻanga. Ko e ʻana ia pea naʻe tāpuni ʻaki ia ʻae maka. Pea tala ʻe Sisu, "Mou toʻo ʻae maka." Pea lea kiate ia ʻa Māʻata, ko e tuofefine ʻo ia kuo mate, ʻEiki, kuo namuhāhā: he ko hono ʻaho fā eni. Pea lea ʻa Sisu kiate ia, "ʻIkai naʻaku tala kiate koe, kapau te ke tui, te ke mamata ki he māfimafi ʻoe ʻOtua?" Pea naʻa nau toʻo ʻae maka mei he potu naʻe tuku ai ʻae mate. Pea hanga hake ʻae fofonga ʻo Sisu, ʻo ne pehē, "ʻE Tamai, ʻoku ou fakafetaʻi kuo ke ongoʻi au. Pea ʻoku ou ʻilo ʻoku ke ongoʻi maʻu aipē au: ka ko e meʻa ʻi he kakai ʻoku tutuʻu ni, ko ia kuo u lea ai, koeʻuhi ke nau tui naʻa ke fekau au." Pea hili ʻene lea pehē, pea lea leʻo lahi ia, "Lasalosi, tuʻu mai." Pea naʻe tuʻu mai ʻaia naʻe mate, kuo haʻihaʻi hono nima mo e vaʻe ʻaki ʻae kofu tanu: pea kuo nonoʻo ʻaki hono mata ʻae holoholo. Pea talaange ʻe Sisu kiate kinautolu, "Vevete, ʻo tukuange ia."
Conclusão
Os milagres de Jesus revelam sua autoridade sobre a natureza, as enfermidades, o mundo espiritual e até a morte. Eles não são apenas demonstrações de poder, mas sinais que apontam para sua identidade e missão.
Ao estudar esses milagres, é possível compreender melhor o papel de Jesus e a mensagem central do Evangelho.
Se este conteúdo ajudou você a entender os milagres de Jesus na Bíblia, compartilhe este artigo para que mais pessoas também conheçam esses ensinamentos.