Arca da aliança
A Arca da Aliança era o símbolo mais sagrado de Israel — representava a presença de Deus no meio do seu povo. Sobre ela brilhava a glória do Senhor entre os querubins.
"Pea te nau ngaohi ha puha ʻoe ʻakau ko e sitimi: ko e hanga ʻe nima mo e toe ʻa hono lōloa ʻo ia, pea ko e hanga ʻe tolu ʻa hono māukupu, mo e hanga ʻe tolu ʻa hono māʻolunga. Pea ke ʻaofi ʻaki ia ʻae koula haohaoa, ke ke ʻaofi ia ʻi loto mo tuʻa, pea ke ngaohi ʻi ai ʻae tatā koula ke takatakai. Pea te ke ngaohi hono kavei koula ʻe fā, ʻo ʻai ia ki hono tuliki ʻe fā; ʻe ai ʻae kavei ʻe ua ʻi hono faʻahi ʻe taha, mo e kavei ʻe ua ʻi hono faʻahi ʻe taha. Pea ke ngaohi ʻae ongo haʻamo mei he ʻakau ko e sitimi, ʻo ʻaofi ia ʻaki ʻae koula. Pea ke velo ʻae haʻamo ki he kavei ʻi he potu ʻe ua ʻoe puha, koeʻuhi ke haʻamo ʻaki ʻae puha. ʻE tuku maʻuaipē ʻae ongo haʻamo ʻi he kavei ʻoe puha: ʻe ʻikai toʻo ʻo ʻave ia mei ai. Pea te ke ai ki he loto puha ʻae tohi ʻoe fuakava, ʻaia te u ʻatu kiate koe. "Pea te ke ngaohi ʻae nofoʻanga ʻaloʻofa ʻaki ʻae koula haohaoa: ko e hanga ʻe nima ʻa hono lōloa ʻo ia, mo e hanga ʻe tolu ʻa hono māukupu. Pea te ke ngaohi ʻae selupimi koula ʻe ua, ke ke ngaohi ia ʻaki ʻae koula tuki, ʻi hono tā ʻe ua ʻoe nofoʻanga ʻaloʻofa. Pea te ke ngaohi ʻae selupi ʻe tahake tuʻu ʻi he tā ʻe taha, mo e selupi ʻe taha ke tuʻu ʻi he tā ʻe taha; ʻe ʻi he nofoʻanga ʻaloʻofa ʻae ongo selupimi ʻi hono tā ʻe ua ʻo ia. Pea ʻe mafola atu hona kapakau ʻi ʻolunga ʻe he ongo selupimi, ke maluʻi ʻae nofoʻanga ʻaloʻofa ʻaki hona kapakau, pea ʻe fehangaʻaki hona mata, ʻo na femamataʻaki; pea ʻe hanga ki he nofoʻanga ʻaloʻofa ʻae mata ʻoe ongo selupimi. Pea te ke hilifaki ʻae nofoʻanga ʻaloʻofa ki ʻolunga ki he funga puha; pea te ke ʻai ki loto ʻi he puha ʻae tohi ʻoe fuakava ʻaia te u ʻatu kiate koe.
Pea te u fakafetaulaki ʻi ai kiate koe, pea te tā lea ai mo koe mei ʻolunga ʻi he nofoʻanga ʻaloʻofa, mei he vahaʻa ʻoe ongo selupimi, ʻaia ʻoku ʻi he funga ʻoe puha ʻoe fuakava, ki he ngaahi meʻa kotoa pē ʻaia te u fekau atu ai kiate koe, ki he fānau ʻa ʻIsileli.
Pea naʻe ngaohi ʻe Pesalili ʻae puha ʻaki ʻae ʻakau ko e sitimi: ko e hanga ʻe nima hono lōloa, mo e hanga ʻe tolu hono māukupu, mo e hanga ʻe tolu ʻa hono māʻolunga:
Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Mōsese, ʻo pehē, "ʻI he ʻuluaki ʻaho ʻoe ʻuluaki māhina, te ke fokotuʻu ʻae fale tapu ʻoe fale fehikitaki ʻoe kakai. Pea te ke ʻai ki ai ʻae puha ʻoe fuakava, pea ʻufiʻufi ʻaki ʻae puha ʻae puipui.
Pea naʻa ne ʻave ʻae fuakava ʻo ne ʻai ia ki he puha, pea naʻe ʻai ʻae ongo ʻakau haʻamo ki he puha, pea naʻe hili ʻae nofoʻanga ʻaloʻofa ki ʻolunga ʻi he puha. Pea naʻa ne ʻomi ʻae puha ki loto ʻi he fale fehikitaki, pea naʻe fokotuʻu ai ʻae puipui ʻufiʻufi, pea naʻe ʻufiʻufi ai ʻae puha ʻoe fuakava ʻo hangē ko e fekau ʻa Sihova kia Mōsese.
Pea ʻi heʻene ʻalu ʻa Mōsese ki he fale fehikitaki ʻoe kakai ke lea ki he ʻOtua, naʻa ne fanongo ki he leʻo ʻoe tokotaha naʻe lea kiate ia mei he nofoʻanga ʻoe ʻaloʻofa ʻaia naʻe tuʻu ʻi he funga ʻoe puha ʻoe fuakava, mei he vahaʻa ʻoe ongo selupimi: pea naʻa ne folofola mai kiate ia.
Pea naʻa nau ʻalu mei he moʻunga ʻo Sihova ʻo fononga ʻi he ʻaho ʻe tolu: pea naʻe muʻomuʻa ʻiate kinautolu ʻae puha ʻoe fuakava ʻo Sihova ʻi he fononga ʻi he ʻaho ʻe tolu ko ia, ke kumi ha mālōlōʻanga moʻonautolu. Pea naʻe ʻiate kinautolu ʻae ʻao ʻa Sihova ʻi he ʻaho, ʻi heʻenau hiki mei he ʻapitanga. Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻI heʻene hiki atu ʻae puha, naʻe pehē ʻe Mōsese, "ʻE Sihova, Tuʻu hake, pea tuku ke movetevete ho ngaahi fili; pea ke tuku ʻakinautolu ʻoku fehiʻa ki hoʻo ʻafio ke vilingia ʻi ho ʻao." Pea ʻi heʻene nofo ia, naʻa ne pehē, "ʻE Sihova, ke ke foki mai ki he ngaahi toko afe fakamanavahē ʻo ʻIsileli."
Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Mōsese, ʻo pehē, "Ke ke lea ki he fānau ʻa ʻIsileli, pea ke maʻu mei ai taki taha ʻae tokotoko ʻo fakatatau ki he fale ʻo ʻenau ngaahi tamai, ʻi he houʻeiki kotoa pē ʻo fakatatau ki he fale ʻo ʻenau ngaahi tamai ʻae tokotoko ʻe hongofulu ma ua: ke ke tohi ʻae hingoa ʻoe tangata taki taha ki hono tokotoko. Pea ke tohi ʻae hingoa ʻo ʻElone ki he tokotoko ʻo Livai: ʻe tuku ʻae tokotoko taki taha ki he ʻeiki ʻoe fale ʻo ʻenau ngaahi tamai. Pea ʻe tuku ia ki he fale fehikitaki ʻoe kakai ʻi he ʻao ʻoe fakamoʻoni, ʻaia te u fetaulaki ai mo kimoutolu. Pea ʻe hoko ʻo pehē, ko e tokotoko ʻoe tangata te u fili ki ai, ʻe moto ia: pea te u fai ke fakangata ʻae lāunga kiate au ʻae fānau ʻa ʻIsileli, ʻaia ʻoku nau lāunga ʻaki kiate kimoua."
Pea naʻe lea ʻa Mōsese ki he fānau ʻa ʻIsileli, pea naʻe taki taha ʻange ʻe honau houʻeiki ʻa hono tokotoko ʻo fakatatau ki he fale ʻo ʻenau ngaahi tamai, ko e tokotoko ʻe hongofulu ma ua: pea ko e tokotoko ʻo ʻElone naʻe ʻai fakataha mo ʻenau ngaahi tokotoko. Pea naʻe tuku ʻe Mōsese ʻae ngaahi tokotoko ʻi he fale fehikitaki ʻoe fakamoʻoni ʻi he ʻao ʻo Sihova. Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi heʻene pongipongi hake naʻe hū ʻa Mōsese ki he fale fehikitaki ʻoe fakamoʻoni; pea vakai, ko e tokotoko ʻo ʻElone mei he fale ʻo Livai, kuo matala pea kuo tupu ʻi ai ʻae ngaahi moto, mo e fisiʻi ʻakau, pea mo e ngaahi telie. Pea naʻe ʻomi ʻe Mōsese mei he ʻao ʻo Sihova ʻae ngaahi tokotoko kotoa pē ki he fānau kotoa pē ʻa ʻIsileli: pea naʻa nau mamata, pea naʻe taki taha ʻave ʻe he tangata ʻa hono tokotoko.
Pea naʻe pehē ʻe Sihova kia Mōsese, "Toe ʻomi ʻae tokotoko, ʻo ʻElone ki he ʻao ʻoe fakamoʻoni, ke tuku ia ko e fakaʻilonga ki he kau angatuʻu; pea te ke fakaʻosi ʻaupito ʻenau lāunga kiate au, telia naʻa nau mate." Pea naʻe fai pehē ʻe Mōsese: ʻo hangē ko e fekau ʻa Sihova kiate ia, naʻe pehē ʻene fai.
Pea naʻe pehē, ʻi he hiki ʻae kakai mei honau ngaahi fale fehikitaki, ke ʻalu ki he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani, naʻe ʻalu muʻomuʻa ʻae kau taulaʻeiki ʻi he ʻao ʻoe kakai, ʻo haʻamo ʻae puha ʻoe fuakava; Pea ʻi he hoko ki Sioatani ʻakinautolu naʻe haʻamo ʻae puha, pea tuʻu ki he veʻevai ʻae vaʻe ʻoe kau taulaʻeiki naʻe haʻamo ʻae puha, (he naʻe fonu mahakehake ʻa Sioatani, ʻi hono ngaahi ngutu vai kotoa pē ʻi he kuonga kotoa pē ʻoe ututaʻu,) ʻIloange ko e ngaahi vai naʻe tafe mai naʻe tuʻu, pea tupu hake ʻo fakatafungofunga, ʻo vāmamaʻo ʻaupito mei he kolo ko ʻAtama, ʻaia ʻoku ʻi he potu ʻo Salitani: pea ko ia naʻe tafe mai ki he tahi ʻoe toafa, ʻaia ko e tahi kona, naʻe mamaha ia, pea motuhi: pea naʻe aʻa ai ʻae kakai ʻo hangatonu ki Seliko. Pea ko e kau taulaʻeiki ʻaia naʻe haʻamo ʻae puha ʻoe fuakava ʻo Sihova naʻe tuʻumaʻu ʻi he kelekele mōmoa ʻi loto Sioatani, pea naʻe ʻalu ʻae kakai ʻIsileli kotoa pē ʻi he kelekele mōmoa, ke ʻoua ke ʻosi ʻae kakai kotoa pē ki he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani.
Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he ʻalu hake ʻae kau taulaʻeiki ʻaia naʻe haʻamo ʻae puha ʻoe fuakava ʻa Sihova mei loto Sioatani, pea kuo hiki ʻae ʻaofivaʻe ʻoe kau taulaʻeiki ki he kelekele mōmoa, naʻe toe tafe mai leva ʻae ngaahi vai ʻo Sioatani ki honau potu, pea toe lōfia hono ngaahi matavai ʻo hangē ko ʻene anga.
Pea ko eni, naʻe tāpuni maʻu ʻa Seliko koeʻuhi ko e fānau ʻa ʻIsileli: naʻe ʻikai hū kituʻa ha tokotaha, pe hū ha tokotaha ki loto. Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Siosiua, "Vakai, Kuo u tuku ʻa Seliko ki ho nima, mo hono tuʻi, mo e kau tangata toʻa ʻo ia. Pea ko kimoutolu ʻae kau tangata tau kotoa pē, te mou ʻāʻi ʻae kolo, ʻo ʻalu ʻo takatakai ʻo tuʻo taha. Pea ke fai pehē pe ʻi he ʻaho ʻe ono. Pea ʻe fua ʻe he taulaʻeiki ʻe toko fitu ʻi he ʻao ʻoe puha ʻoe fuakava ʻae meʻalea ʻe fitu, ko e nifo ʻoe sipitangata: pea ʻi hono fitu ʻoe ʻaho te mou ʻalu fakatakamilo ʻi he kolo ke liunga fitu, pea ʻe ifi ʻe he kau taulaʻeiki ʻae meʻalea. Pea ʻe hoko ʻo pehē, ʻoka nau ka ifi fakamānavaloloaʻaki ʻae meʻalea ko e nifo ʻoe sipitangata, pea ka mou ka ongoʻi ʻae longoaʻa ʻoe meʻalea, ʻe kaila ʻe he kakai kotoa pē ʻi he fuʻu kaila lahi; pea ʻe hinga lafalafa ai ʻae ʻā ʻoe kolo, pea ʻe ʻalu hake fakahangatonu atu ki ai ʻae tangata kotoa pē."
Pea naʻe fekau ʻe Siosiua, ko e foha ʻo Nuni ki he kau taulaʻeiki, ʻo ne pehē kiate kinautolu, "Mou toʻo hake ʻae puha ʻoe fuakava, pea ke fua ʻe he taulaʻeiki ʻe toko fitu ʻae meʻalea ʻe fitu ko e nifo ʻoe sipitangata, ʻi he ʻao ʻoe puha tapu ʻo Sihova." Pea pehē ʻe ia ki he kakai, "Mou ʻalu atu, ʻo kāpui ʻae kolo, pea ko ia ʻoku toʻo mahafutau ke ʻalu muʻomuʻa ia ʻi he puha tapu ʻo Sihova."
Ko ia naʻe kaila ʻae kakai ʻi he ifi ʻae meʻalea ʻe he kau taulaʻeiki: pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he fanongo ʻae kakai ki he ifi ʻoe meʻalea, pea kaila ʻe he kakai ʻi he fuʻu kaila lahi, naʻe hinga lafalafa ʻae ā ki lalo, pea ʻalu hangatonu hake ʻae kakai ki loto kolo, ʻo ʻalu hangatonu atu ʻae tangata kotoa pē, ʻonau maʻu ʻae kolo.
Pea naʻe hiki ʻae tau ʻae kau Filisitia ke tau ki ʻIsileli: pea ʻi he fakahoko ʻae tau, naʻe teʻia leva ʻa ʻIsileli ʻi he ʻao ʻoe kau Filisitia: pea naʻa nau taaʻi ʻi he tau ʻi he ngoue ʻae kau tangata ʻe toko fā afe nai.
Pea ʻi he hoko mai ʻae kakai ki he ʻapitanga, naʻe pehē ʻe he kau mātuʻa ʻo ʻIsileli, "Ko e hā kuo teʻia ai ʻe Sihova kitautolu he ʻaho ni ʻi he ʻao ʻoe kau Filisitia? Ke tau ʻomi kiate kitautolu ʻae puha ʻoe fuakava ʻo Sihova mei Sailo, koeʻuhi, ʻi heʻene hoko kiate kitautolu, ke ne fakamoʻui ʻakitautolu mei he nima ʻo hotau ngaahi fili." Ko ia naʻe fekau ʻe he kakai ki Sailo, koeʻuhi kenau ʻomi mei ai ʻae puha ʻoe fuakava ʻo Sihova ʻoe ngaahi kautau, ko ia ʻoku nofo ʻi he vahaʻa ʻoe ongo Selupi: pea naʻe haʻu ai ʻae ongo foha ʻo Ilai, ko Hofini mo Finiasi, mo e puha ʻoe fuakava ʻoe ʻOtua. Pea ʻi he hoko ʻae puha ʻoe fuakava ʻo Sihova ki he ʻapitanga, naʻe mavava ʻa ʻIsileli kotoa pē ʻi he mavava lahi, ko ia naʻe ʻuʻulu ai ʻae fonua. Pea ʻi he fanongo ʻae kakai Filisitia ki he longoaʻa ʻoe mavava, naʻa nau pehē, "Ko e hā hono ʻuhinga ʻoe fuʻu mavava lahi ni ʻi he ʻapitanga ʻoe kakai Hepelū? Pea naʻa nau ʻilo kuo hoko ʻae puha tapu ʻo Sihova ki he ʻapitanga. Pea naʻe manavahē ai ʻae kakai Filisitia, he naʻa nau pehē, Kuo hāʻele mai ʻae ʻOtua ki he ʻapitanga. Pea naʻa nau pehē, Malaʻia kiate kitautolu! He kuo ʻikai ha meʻa pehē talu mei muʻa. Malaʻia kiate kitautolu! Ko hai te ne fakamoʻui ʻakitautolu mei he nima ʻoe ngaahi ʻOtua māfimafi na? Ko e ngaahi ʻOtua eni naʻe taaʻi ʻae kakai ʻIsipite ʻi he ngaahi meʻa mamahi lahi ʻi he toafa. ʻAe kau Filisitia, mou mālohi, ʻo fai ʻo ngalingali tangata, telia naʻa mou hoko ko e kau hopoate ki he kakai Hepelū, ʻo hangē ko ʻenau hopoate kiate kimoutolu: fai ʻo ngali mo e kau tangata ʻo tau." Pea naʻe tau ʻae kau Filisitia, pea naʻe toe teʻia ʻa ʻIsileli, pea naʻa nau hola ʻae tangata taki taha ki hono fale fehikitaki: pea naʻe mate ai ʻae tokolahi ʻaupito he naʻe tō ai ʻae toko tolu mano ʻoe kau tangata ʻIsileli naʻe ʻalu ʻi lalo. Pea naʻe moʻua ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua; pea naʻe tāmateʻi ʻae ongo foha ʻo Ilai ko Hofini mo Finiasi.
Ka naʻe mamafa ʻae nima ʻo Sihova ki he kakai ʻo ʻAsitoti, ʻo ne fakaʻauha ʻakinautolu, ʻo teʻia ʻakinautolu ʻaki ʻae mahaki kovi, ʻio, ʻa ʻAsitoti mo hono ngaahi potu. Pea ʻi he mamata ʻae kau tangata ʻo ʻAsitoti ʻoku pehē, naʻa nau lea, "ʻE ʻikai tuku ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli: he ʻoku tō mamahi hono nima kiate kitautolu, pea kia Takoni ko hotau ʻotua." Ko ia naʻa nau fekau ʻo tānaki kiate kinautolu ʻae houʻeiki kotoa pē ʻoe kau Filisitia, ʻonau pehē, "Ko e hā te tau fai ki he puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli?" Pea naʻa nau pehē, "Ke haʻamo fano ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli ʻo ʻave ki Kati." Pea naʻa nau haʻamo fano mei ai ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli. Pea naʻe pehē, hili ʻenau haʻamo fano ia, naʻe hoko mālohi ʻae nima ʻo Sihova ki he kolo ʻi he fakaʻauha lahi: pea ne taaʻi ʻae kau tangata ʻoe kolo, ʻae siʻi mo e lahi, pea naʻa nau mahaki kovi ʻi honau potu fufū.
Ko ia naʻa nau ʻave ai ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ki Ekiloni. Pea ʻi he hoko ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ki Ekiloni, naʻe tangi ʻae kakai Ekiloni, ʻo pehē, "Kuo nau ʻomi ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli kiate kitautolu, ke tāmateʻi kitautolu mo hotau kakai." Ko ia naʻa nau fekau ʻo tānaki ʻae houʻeiki kotoa pē ʻoe kakai Filisitia, ʻonau pehē, "Fekau ke ʻave ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli, pea tuku ke ʻalu ia ki hono potu, telia naʻa ne tāmateʻi kitautolu mo hotau kakai:" he naʻe hoko ʻae fakaʻauha lahi ki he potu kotoa pē ʻoe kolo; naʻe mamafa ʻaupito ʻae nima ʻoe ʻOtua ʻi ai.
Pea naʻe ʻi he fonua ʻoe kau Filisitia ʻae puha tapu ʻo Sihova ʻi he māhina ʻe fitu. Pea naʻe fekau ʻe he kau Filisitia ke haʻu ʻae kau taulaʻeiki mo e kau kikite, ʻo pehē, "Ko e hā te mau fai ki he puha tapu ʻo Sihova? Fakahā kiate kimautolu pe te mau ʻatu ia ʻaki ʻae ha ki hono potu?" Pea naʻa nau pehē, "Kapau ʻoku mou fekau ke ʻave ʻae puha tapu ʻoe ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻoua naʻa ʻave mola pe ia; ka mou ʻatu muʻa kiate ia ʻae feilaulau ʻi he angahala: ko ia ʻe fakamoʻui ai ʻakimoutolu, pea ʻe toki ʻilo ai ʻekimoutolu pe ko e hā kuo ʻikai hiki ai hono nima ʻiate kimoutolu."
Pea naʻe fai ia ʻe he kau tangata naʻe ʻomi ʻae ongo sinamanu, ʻo nonoʻo ʻakinaua ki he saliote, kae tāpuni hona ʻuhiki ʻi ʻapi: Pea naʻa nau hilifaki ʻae puha tapu ki he saliote, pea mo e ʻaiʻanga ʻoe kumā koula mo e ngaahi fakatātā ki honau hangatāmaki. Pea naʻe ʻalu ʻae ongo sināmanu ʻi he hala totonu, ʻi he hala ki Pete-Semesi, ʻo ʻalu ai pe ʻi he hala motuʻa, ʻo tangi pe mo ʻalu, pea naʻe ʻikai te na tafoki ki he nima toʻomataʻu pe ki he toʻohema; pea naʻe muimui ki ai ʻae houʻeiki ʻoe kakai Filisitia ʻo aʻu ki he veʻe fonua ʻo Pete-Semesi. Pea naʻe lolotonga ʻae tuʻusi ʻae toʻukai uite ʻe he kakai ʻo Pete-Semesi ʻi he teleʻa: pea naʻa nau hiki hake honau mata, ʻo mamata ki he puha tapu, pea naʻa nau fiefia ʻi he sio ki ai. Pea naʻe haʻu ʻae saliote ki he ngoue ʻa Siosiua ko e tangata Pete-Semesi pea tuʻu ʻi ai, ʻi he potu naʻe ʻi ai ʻae fuʻu maka lahi: pea naʻa nau tafahi ʻae ʻakau ʻoe saliote, ʻo feilaulau ʻaki ʻae ongo sināmanu, ko e feilaulau tutu kia Sihova. Pea naʻe fakahifo ʻe he kau Livai ʻae puha tapu ʻo Sihova, pea mo e puha ʻaia naʻe ʻi ai ʻae ngaahi teunga koula, ʻo ʻai ia ki he funga ʻoe maka lahi: naʻe ʻatu ʻe he kau tangata ʻo Pete-Semesi ʻae ngaahi feilaulau tutu, ʻo feilaulau ʻaki ʻae ngaahi feilaulau kia Sihova ʻi he ʻaho ko ia.
Pea naʻe haʻu ʻae kau tangata ʻo Kesa-Sialimi, ʻo haʻamo hake ʻae puha ʻo Sihova, ʻo ʻomi ia ki he fale ʻo ʻApinatapi ʻi he moʻunga, pea ne fakanofo hono foha ko ʻEliesa ke ne tauhi ʻae puha tapu ʻo Sihova. Pea naʻe hoko ʻo pehē, naʻe tuku ʻae puha tapu ʻi Kesa-Sialimi, ʻo fuoloa ʻaupito; he ko e taʻu ʻe uofulu: pea naʻe tangi mamahi ʻae fale kotoa pē ʻo ʻIsileli kia Sihova.
Pea naʻe fakahā kia Tevita, ʻo pehē, Kuo fakamonūʻia ʻae fale ʻo ʻOpeti-ʻItomi, mo ia kotoa pē ʻoku ʻaʻana, koeʻuhi ko e puha tapu ʻoe ʻOtua. Ko ia naʻe ʻalu ai ʻa Tevita ʻo ne ʻomi ʻae puha ʻoe ʻOtua mei he fale ʻo ʻOpeti-ʻItomi ki he Kolo ʻo Tevita, mo e fiefia. Pea naʻe pehē, ʻi he Lakaatu ʻakinautolu naʻe fua ʻae puha ʻo Sihova ʻi he lakaʻanga ʻe ono, naʻa ne feilaulau ʻaki ʻae fanga pulu mo e fanga manu sino. Pea naʻe meʻe ʻa Tevita ʻi he ʻao ʻo Sihova ʻaki ʻa ʻene mālohi kātoa; pea naʻe kofuʻaki ʻa Tevita ʻae ʻefoti ʻoe tupenu lelei. Ko ia naʻe ʻomi ʻae puha ʻo Sihova ʻe Tevita mo e fale kotoa pē ʻo ʻIsileli, ʻi he kalanga, mo e ifi ʻaki ʻae meʻalea.
Hili ia naʻe fakataha ʻe Solomone ʻae kau mātuʻa ʻo ʻIsileli, pea mo e houʻeiki ʻoe ngaahi faʻahinga, ko e ngaahi ʻeiki ʻi he kau mātuʻa ʻoe fānau ʻa ʻIsileli, ki he tuʻi ko Solomone ʻi Selūsalema, koeʻuhi kenau ʻohake ʻae puha ʻoe fuakava ʻa Sihova mei he Kolo ʻo Tevita, ʻaia ko Saione. Pea naʻe fakataha ʻakinautolu ʻe he kakai tangata kotoa pē ʻo ʻIsileli ki he tuʻi ko Solomone, ʻi he fai ʻoe kātoanga ʻi he māhina ko Itanime, ʻaia ko hono fitu ia ʻoe māhina. Pea naʻe haʻu ʻae kau mātuʻa kotoa pē ʻo ʻIsileli pea naʻe hiki hake ʻae puha tapu ʻe he kau taulaʻeiki. Pea naʻa nau ʻo hake ʻae puha tapu ʻa Sihova, pea mo e fale fehikitaki ʻoe fakatahaʻanga, pea mo e ngaahi nāunau tapu ʻaia naʻe ʻi he fale fehikitaki, ʻio, naʻe ʻomi ia ʻe he kau taulaʻeiki pea mo e kau Livai. Pea ko e tuʻi ko Solomone, pea mo e fakataha kotoa pē ʻo ʻIsileli, ʻaia naʻe fakataha kiate ia, naʻa nau tutuʻu mo ia ʻi he ʻao ʻoe puha tapu ke feilaulauʻaki ʻae fanga sipi mo e fanga pulu, naʻe ʻikai faʻa ʻilo pe lau hono fiha, ko e meʻa ʻi heʻene lahi ʻaupito. Pea naʻe ʻomi, ki hono potu ʻae puha ʻoe fuakava ʻa Sihova ʻe he kau taulaʻeiki, ki he folofolaʻanga ʻi he fale, ʻio, ki he potu toputapu ʻaupito, ki he lalo kapakau ʻoe selupimi. He naʻe malofa atu ʻae kapakau ʻe ua ʻoe selupimi ʻi he potu ki ʻolunga ʻi he puha tapu, pea naʻe maluʻi ʻae puha tapu pea mo hono ongo haʻamo ʻe he selupimi mei ʻolunga. Pea naʻa nau fakaʻamoʻamo mai ʻae ongo haʻamo, koeʻuhi ke ha atu ʻae mui haʻamo ʻi he potutapu ki muʻa ʻi he folofolaʻanga, pea naʻe ʻikai hā atu ia ki tuʻa: pea ʻoku kei ʻi ai ni ʻo aʻu mai ki he ʻaho ni. Naʻe ʻikai ha meʻa ʻi he puha tapu ka ko e ongo maka lafalafa, ʻaia naʻe ʻai ki ai ʻe Mōsese ʻi Holepi, ko e potu naʻe fai ai ʻe Sihova ʻae fuakava mo e fānau ʻa ʻIsileli, hili ʻenau hao mai mei he fonua ko ʻIsipite. Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi heʻene hū mai ʻae kau taulaʻeiki kituʻa mei he potutapu, naʻe fakafonu ʻae fale ʻo Sihova ʻaki ʻae ʻao. Ko ia naʻe ʻikai faʻa tuʻu ai ʻae kau taulaʻeiki ke fai ʻenau tauhi, koeʻuhi ko e ʻao: he naʻe fakafonu ʻae fale ʻo Sihova ʻaki ʻae nāunau ʻo Sihova.
ʻOku pehē ʻe Sihova, "ʻE fānau fakaholomui tafoki mai; he kuo u fakamaau mo kimoutolu: pea te u toʻo ʻakimoutolu ko e taki tokotaha ʻi ha kolo, pea mo e toko ua ʻi ha faʻahinga, pea te u ʻomi ʻakimoutolu ki Saione. Pea te u foaki kiate kimoutolu ʻae kau tauhi ʻo hangē ko hoku loto, pea te nau fafanga ʻaki ʻakimoutolu ʻae poto mo e ʻilo. Pea ʻe hoko ʻi he ngaahi ʻaho ko ia, ʻoka mou ka tupu ʻo tokolahi ʻi he fonua," ʻoku pehē ʻe Sihova, "ʻE ʻikai te nau toe pehē, ‘Ko e puha ʻoe fuakava ʻo Sihova;’ pea ʻe ʻikai hoko ia ki honau loto: pea ʻe ʻikai te nau manatu ki ai pe ʻaʻahi ki ai; pea ʻe ʻikai toe ngaohi ia.
Ko eni, naʻe maʻu moʻoni foki ʻe he ʻuluaki fuakava ʻae ngaahi ngaue fakaʻeiki, pea mo e potu tapu kuo ʻo māmani. He naʻe langa ʻae ʻuluaki fale fehikitaki; ʻaia naʻe ʻi ai ʻae tuʻunga maama, mo e ʻaiʻanga meʻa, mo e mā ʻoe ʻao; ʻaia naʻe ui ko e potu tapu. Pea naʻe ʻi loto ʻi hono ua ʻoe puipui, ʻae fale fehikitaki ʻaia ʻoku ui ko e potu toputapu; Naʻe ʻi ai ʻae ipu koula ʻaiʻanga afi, mo e puha ʻoe fuakava naʻe ʻuʻufi takatakai ʻaki ʻae koula, ʻaia naʻe ai ʻae ipu koula naʻe ʻi ai ʻae mana, mo e tokotoko ʻo ʻElone naʻe moto, mo e ongo maka lafalafa ʻoe fuakava; Pea naʻe ʻi ʻolunga ʻi ai ʻae ongo selupi ʻoe nāunau naʻe fakamalu ʻae nofoʻanga ʻaloʻofa; ʻaia ʻe ʻikai te mau faʻa fakamatala kotoa pē eni.
Pea naʻe fakaava ʻae fale tapu ʻoe ʻOtua ʻi he langi, pea naʻe hā mai ʻi hono fale tapu ʻae puha ʻo ʻene fuakava: pea naʻe ai ʻae ngaahi ʻuhila, mo e ngaahi leʻo, mo e ngaahi mana, mo e mofuike, mo e ʻuha maka lahi.