A nova jerusalém
A Nova Jerusalém é a cidade de Deus que desce do céu, morada eterna dos redimidos. Nela não haverá mar, morte, choro nem dor — Deus habitará com seu povo para sempre.
A cidade celestial
João viu a santa cidade, a Nova Jerusalém, descendo do céu como noiva adornada para o esposo. Ali Deus morará com seu povo.
Näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, tulevan taivaasta Jumalan luota. Se oli ihana näky – kuin morsian hääpuvussaan.
Valtaistuimelta kaikui ääni: »Jumalan asuinpaikka on nyt ihmisten keskellä. Hän elää heidän joukossaan, ja he ovat hänen kansaansa. Hän pyyhkii kaikki kyyneleet heidän silmistään. Kuoleman, murheiden, itkun ja tuskan aika on nyt lopullisesti ohi.»
Hän vei minut näyssä korkealle vuorenhuipulle. Katselin sieltä ihmeellistä kaupunkia, pyhää Jerusalemia, joka laskeutui taivaasta Jumalan luota. Se oli täynnä Jumalan kirkkautta ja hohti kristallinkirkkaana kuin jaspis, kuin kallis jalokivi. Sitä ympäröivät leveät ja korkeat muurit, joiden kahtatoista porttia vartioi enkeli. Portteihin oli kirjoitettu Israelin kahdentoista heimon nimet. Jokaiseen ilmansuuntaan oli kolme porttia. Muurit olivat kahdentoista peruskiven varassa. Niissä oli Karitsan kahdentoista apostolin nimet.
Temppeliä ei ollut ollenkaan. Jumalaa ja Karitsaa palvellaan kaikkialla. Kaupunki ei tarvitse auringon eikä kuun valoa, sillä Jumalan ja Karitsan kirkkaus on sen valona.
Enkeli osoitti elämän veden virtaa, joka pulppusi kristallinkirkkaana Jumalan ja Karitsan valtaistuimelta ja juoksi keskellä pääkatua. Virran molemmilla puolilla oli elämän puu. Puu kantoi hedelmää kuukaudesta toiseen, ja sen lehdistä saatiin lääkettä, jota käytettiin kansojen parantamiseen.
Kaupungissa ei ole minkäänlaista pahaa. Siellä on Jumalan ja Karitsan valtaistuin ja Karitsaa ylistävät palvelijat. He näkevät nyt hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on kirjoitettu heidän otsaansa. Lamppuja tai aurinkoa ei tarvita, sillä yötä ei ole: Jumala itse on heidän valonaan. He hallitsevat ikuisesti.
A pátria celestial
Os patriarcas aguardavam uma cidade que tem fundamentos, cujo arquiteto e construtor é Deus. Nosso lar eterno está além desta vida.
mutta he eivät halunneet, sillä he elivät taivasta varten. Jumala ei häpeä olla tällaisten ihmisten Jumala. Hän on tehnyt heitä varten taivaan kaupungin.
Te sen sijaan olette tulleet Siionin vuorelle, elävän Jumalan kaupunkiin, taivaalliseen Jerusalemiin, jonne on kokoontunut myös enkelien lukematon joukko. Olette tulleet seurakunnan luo, jonka jäsenten nimet on kirjoitettu muistiin taivaassa, ja Jumalan, kaikkien tuomarin, luo ja jo täydelliseksi tehtyjen ihmisten henkien luo. Olette tulleet itsensä Jeesuksen luo, joka on saattanut meidät uuteen, ihmeelliseen liittoon, ja vihmotun veren luo, joka merkitsee anteeksiantoa eikä kostoa niin kuin Aabelin veri.
Meidän keskuspaikkamme, äitikaupunkimme, on taivaan Jerusalem, joka ei ole juutalaisten lakien orja.
Jeesus jatkoi puhettaan: »Älkää olko murheissanne. Te uskotte Jumalaan – uskokaa siis minuunkin. Siellä missä minun Isäni asuu, on paljon tilaa, ja minä menen sinne valmistamaan teidän tuloanne. Kun sitten kaikki on valmista, tulen hakemaan teitä, ja saatte aina olla minun luonani. Jos niin ei olisi, sanoisin sen teille suoraan.
A glória da Nova Jerusalém
Deus habitará no meio do seu povo. Sua presença será a luz da cidade, e o rio da vida fluirá do trono de Deus e do Cordeiro.
Minä tulen pian. Pidä tiukasti kiinni siitä, mitä sinulla on, ettei sinulta viedä kruunuasi.
Voittajasta teen pylvään Jumalani temppeliin. Hän on turvassa, eikä hänen tarvitse lähteä sieltä koskaan. Kirjoitan häneen Jumalani nimen, ja hänestä tulee Jumalan kaupungin, taivaasta laskeutuvan uuden Jerusalemin, kansalainen. Kirjoitan häneen myös oman uuden nimeni.
Jos taas joku poistaa jotakin näistä ennustuksista, Jumala evää hänen osuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kerrotaan.»