Órfãos: o que a Bíblia diz sobre o cuidado de Deus
Deus como pai e defensor dos desamparados
Na Bíblia, Deus se apresenta diretamente como pai e protetor de quem perdeu a família. No mundo bíblico antigo, sem assistência social ou seguridade pública, o órfão era o exemplo mais evidente de vulnerabilidade social — e a Escritura afirma com clareza que o próprio Deus assume a causa de quem não tem quem lute por si.
Mutta vanhurskaat iloitsevat
ja riemuitsevat Jumalan kasvojen edessä,
he ihastuvat ilosta.
Laulakaa Jumalalle,
veisatkaa hänen nimensä kiitosta.
Tehkää tie hänelle,
joka kiitää halki arojen.
Hänen nimensä on Herra,
riemuitkaa hänen kasvojensa edessä.(Psalmit 68:4,5)
O cuidado divino não é uma promessa abstrata. Os salmistas destacam que a justiça de Deus se manifesta ativamente ao sustentar os vulneráveis e cobrar equidade dos juízes terrenos:
Herra varjelee muukalaiset,
holhoo orvot ja lesket,
mutta jumalattomain tien hän tekee mutkaiseksi.(Psalmit 146:9)
"Auttakaa oikeuteensa vaivainen ja orpo,
antakaa kurjalle ja puutteenalaiselle oikeus.(Psalmit 82:3)
No Novo Testamento, Jesus recorre a essa mesma realidade para consolar os discípulos antes de sua partida, garantindo que eles não ficariam desamparados no mundo:
En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.(Johannes 14:18)
O cuidado com os órfãos como teste da fé
A proteção aos órfãos atravessa toda a lei e os profetas de Israel como uma obrigação legal e moral, não como mero conselho de caridade. A Lei mosaica estabelecia advertências severas contra qualquer abuso cometido contra quem estivesse sem arrimo familiar:
(21)Älkää sortako leskeä tai orpoa. (22)Sillä jos sinä sorrat heitä ja he huutavat minua avuksensa, niin minä totisesti kuulen heidän huutonsa, (23) ja minun vihani syttyy, ja minä surmaan teidät miekalla, niin että teidän vaimonne joutuvat leskiksi ja lapsenne orvoiksi.(2. Mooseksen kirja 22:22-24)
Quando os profetas denunciavam a hipocrisia de rituais religiosos desconectados da justiça, a reparação aos desamparados era a primeira atitude exigida por Deus:
Oppikaa tekemään hyvää;
harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista,
hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.(Jesaja 1:17)
"Näin sanoo Herra Sebaot: Tuomitkaa oikea tuomio, tehkää laupeus ja olkaa armahtavaiset kukin veljellenne, leskeä, orpoa, muukalaista ja kurjaa älkää sortako, älkääkä miettikö mielessänne pahaa, kukin veljeänsä vastaan.(Sakarja 7:9,10)
Essa postura prática é o testemunho que define a conduta dos justos na Bíblia. O livro de Jó mostra que socorrer quem não tem recursos nem influências para retribuir é a marca visível de uma vida íntegra diante de Deus:
minä näet pelastin kurjan, joka apua huusi,
ja orvon, jolla ei auttajaa ollut.
Menehtyväisen siunaus tuli minun osakseni,
ja lesken sydämen minä saatoin riemuitsemaan.(Job 29:12,13)
Essa linha contínua da Escritura culmina no Novo Testamento com Tiago, que resume a religião pura não em ritos ou discursos, mas na visita e no amparo diário aos necessitados:
Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.(Jaakobin kirje 1:27)
Este artigo te tocou? Faça uma oração!
+581 estão orando agora.
Junte-se à corrente de oração.