As 10 parábolas mais importantes de Jesus

3 Hän käytti monia vertauksia.

»Maanviljelijä oli kylvämässä», Jeesus kertoi. 4 »Jotkut siemenet putosivat polulle, ja linnut söivät ne. 5 Toiset putosivat kalliolle ja nousivat matalassa mullassa nopeasti oraalle. 6 Kuuma auringonpaiste kärvensi oraat kuitenkin pian, koska niillä ei ollut kunnon juurta. 7 Osa siemenistä putosi ohdakkeiden sekaan. Hennot alut tukehtuivat niiden keskellä. 8 Mutta loput siemenet putosivat hyvään maahan ja tuottivat satoa kolmekymmentä, kuusikymmentä tai jopa sata kertaa siementen määrän. 9 Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa!»

Kertomus laupiaasta samarialaisesta

25 Eräs Mooseksen lain erikoistuntija tuli koettelemaan Jeesuksen oikeaoppisuutta kysymällä: »Opettaja, mitä ihmisen on tehtävä, että saisi ikuisen elämän taivaassa?»

26 Jeesus vastasi: »Mitä Mooseksen laki käskee?»

27 »Sen mukaan meidän on rakastettava Herraa, Jumalaamme, sydämen pohjasta, kaikin voimin, koko olemuksellamme ja järjellämme», mies vastasi. »Meidän on myös rakastettava muita ihmisiä niin kuin itseämme.»

28 »Oikein!» Jeesus sanoi. »Saat elämän, kun teet niin.»

29 Mies halusi puolustella sitä, ettei osoittanut rakkautta kaikille ihmisille* ja kysyi: »Kuka sitten on minun lähimmäiseni, jota minun on rakastettava?»

30 Vastaukseksi Jeesus kertoi vertauksen: »Maantierosvot hyökkäsivät erään juutalaisen kimppuun, joka oli matkalla Jerusalemista Jerikoon. He ryöstivät hänet putipuhtaaksi, löivät verille ja jättivät puolikuolleena tien viereen.

31 Sattumalta eräs juutalainen pappi kulki siitä ohi. Nähdessään miehen hän väisti toiselle puolelle tietä ja jatkoi matkaansa. 32 Samoin ohikulkeva temppelin virkailija* jätti hänet sinne makaamaan.

33 Sitten paikalle osui halveksittu* samarialainen, jonka tuli miestä sääli. 34 Hän meni ryöstetyn luo ja lääkitsi ja sitoi tämän haavat. Sitten hän nosti miehen aasinsa selkään ja talutti sen majataloon. Siellä hän hoiti sairasta koko yön. 35 Aamulla hän antoi majatalon omistajalle rahaa* ja ja pyysi tätä huolehtimaan miehestä. ’Jos kustannukset kohoavat suuremmiksi, maksan erotuksen seuraavan kerran täällä käydessäni’, hän lupasi.

36 Kuka noista kolmesta osoitti rosvojen uhrille lähimmäisenrakkautta?»

37 Mies vastasi: »Se, joka auttoi häntä.»

Jeesus sanoi: »Elä sinä samalla tavalla.»

3,4 Siksi Jeesus kertoi havaintoesimerkin: »Jos sinulla olisi sata lammasta ja yksi niistä eksyisi erämaahan, etkö jättäisi ne yhdeksänkymmentäyhdeksän laitumelle ja etsisi kadonnutta niin kauan, että löytäisit sen? 5 Sitten kantaisit sen iloisena olallasi kotiin. 6 Kutsuisit ystävät ja naapurit luoksesi siitä ilosta, että kadonnut lampaasi löytyi.

7 Samoin taivaassakin ollaan iloisempia yhdestä kadonneesta syntisestä, joka palaa Jumalan luo, kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä muusta, jotka eivät ole eksyneet.

11 Selvittääkseen asiaa lisää hän kertoi vielä yhden vertauksen: »Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. 12 Nuorempi pyysi isältään: ’En haluaisi odottaa kuolemaasi asti, vaan ottaisin jo nyt oman osuuteni perinnöstä.’ Isä suostui ja jakoi omaisuutensa poikiensa kesken.

13 Muutama päivä myöhemmin nuorempi poika pakkasi tavaransa ja matkusti kauas ulkomaille. Siellä hän tuhlasi kaikki rahansa juhlimiseen ja huonoon elämään. 14 Näihin aikoihin maahan tuli nälänhätä, ja hänkin joutui kärsimään siitä. 15 Hän sai erään maanomistajan ottamaan hänet sikojenhoitajaksi. 16 Poika oli niin nälissään, että jopa sioille tarkoitetut palot näyttivät hänestä hyvältä. Mutta hän ei saanut syödä niitäkään.

17 Kun hän lopulta tuli järkiinsä, hän mietti itsekseen: ’Kotona on isäni työmiehillä yllin kyllin syötävää, mutta minä kuolen täällä nälkään! 18 Lähden kotiin ja sanon isälle: Olen tehnyt syntiä sekä sinua että Jumalaa vastaan 19 enkä ole enää sen arvoinen, että sanoisit minua pojaksesi. Etkö kuitenkin voisi antaa minulle työtä kotona?’

20 Hän lähti kotiin isänsä luo. Hän oli vielä kaukana, kun isä näki hänen tulevan. Sydän täynnä rakkautta ja sääliä isä juoksi poikaa vastaan. Hän sulki pojan syliinsä ja suuteli häntä.

21 Poika sanoi: ’Isä, olen tehnyt syntiä Jumalaa ja sinua vastaan enkä ole sen arvoinen, että sanoisit minua enää pojaksesi…’

22 Mutta hänen isänsä sanoi palvelijoille: ’Tuokaa tänne talon hienoin puku, pankaa jalokivisormus pojan sormeen ja kengät hänen jalkaansa. 23 Teurastakaa syöttövasikka, sillä nyt on syytä juhlaan. 24 Tämä poikani oli kuollut, mutta palasi elämään. Hän oli kadonnut, mutta nyt hän on löytynyt.’ Ja he järjestivät juhlan.

25 Vanhempi poika oli tämän tapahtuessa työssä pellolla. Palatessaan kotiin hän kuuli talosta iloista musiikkia 26 ja kysyi joltakin palvelijalta, mitä oikein oli tekeillä.

27 ’Veljesi tuli takaisin’, tämä kertoi. ’Isäsi teurastutti syöttövasikan ja käski järjestää pidot, kun sai pojan vahingoittumattomana kotiin.’

28 Vanhempi veli oli vihainen eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli pyytämään häntä mukaan juhlaan. 29 Mutta hän vastasi: ’Olen koko ikäni tehnyt täällä ilmaista työtä. En ole koskaan kieltäytynyt tekemästä mitään, mitä olet käskenyt. Mutta minulle et ole antanut edes pientä vuohta, että olisin voinut järjestää juhlat ystävilleni. 30 Nyt kun veljeni tuli takaisin, teurastutit parhaan vasikan ja panit pystyyn juhlat, vaikka hän on tuhlannut rahasi huonojen naisten kanssa.’

31 ’Kuule nyt, oma poikani’, isä sanoi. ’Me olemme hyvin läheiset toisillemme, ja kaikki, mikä on minun, on myös sinun. 32 Mutta täytyihän meidän järjestää juhlat, kun veljesi, joka oli kuollut, palasi elämään – hän oli kadonnut, mutta nyt hän on löytynyt!’»

45 Taivaan valtakunta on myös kuin arvokas helmi, jonka kauppias löysi pitkään etsittyään. 46 Hän myi koko omaisuutensa ja osti tuon erityisen kauniin helmen.

9 Sitten Jeesus kertoi tällaisen vertauksen niille, jotka ylpeilivät omasta hyvyydestään ja halveksivat muita ihmisiä:

10 »Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli ylpeä fariseus, joka piti itseään hyvänä ihmisenä, ja toinen halveksittu veronkantaja. 11 Fariseus rukoili näin: ’Kiitos, Jumala, etten olen syntinen niin kuin muut, esimerkiksi tuo veronkantaja. En petä koskaan ketään, en tee aviorikosta, 12 paastoan kaksi päivää viikossa ja annan Jumalalle kymmenesosan tuloistani.’

13 Veronkantaja sen sijaan seisoi temppelin perällä uskaltamatta edes katsoa ylöspäin rukoillessaan. Hän löi murheissaan rintaansa ja pyysi: ’Jumala, olen syntinen ja pyydän armoa!’ 14 Vakuutan teille, että tämä syntinen palasi kotiinsa anteeksi saaneena eikä suinkaan se fariseus. Ylpeä alennetaan, mutta nöyrä ylennetään.»

14 Valaisen asiaa vielä toisella kertomuksella.* Eräs mies oli lähdössä ulkomaille. Hän kutsui apulaisensa luokseen ja antoi heidän käyttöönsä rahaa, jotta he sijoittaisivat sen hänen puolestaan.

15 Yksi apulaisista sai viisi säkkiä kultaa, toinen kaksi ja kolmas yhden säkillisen*. Mies oli tarkkaan harkinnut, miten paljon kullekin kannatti antaa. Sitten hän lähti matkalle. 16 Eniten saanut alkoi heti tehdä sijoituksia ja voitti pian toiset viisi kultasäkkiä. 17 Se, jolla oli kaksi säkkiä, voitti toiset kaksi.

18 Mutta se, joka oli saanut yhden säkin kultaa, kaivoi maahan kuopan ja pani rahat sinne talteen.

19 Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi kotiin. Hän kutsui apulaisensa tekemään rahoista tiliä. 20 Viisi säkkiä saanut toi hänelle kymmenen.

21 Isäntä kiitteli häntä hyvästä suorituksesta. ’Olet osoittautunut luotettavaksi tämän pienen tehtävän hoitamisessa. Voin nyt antaa sinulle lisää vastuuta’, hän sanoi. ’Sen kunniaksi pidämme juhlan!’

22 Mies, jolla oli ollut kaksi säkkiä kultaa, ilmoitti: ’Minäkin olen voittanut toiset kaksi säkillistä.’

23 ’Hienoa!’ isäntä sanoi. ’Olet ollut uskollinen tämän pienen summan hoitamisessa. Nyt saat lisää töitä.’

24,25 Mies, joka oli saanut yhden kultasäkin, tuli viimeksi esiin ja selitti: ’Tiesin, että olet kova mies ja pelkäsin, että veisit kuitenkin kaiken, minkä olen ansainnut. Siksi piilotin rahasi maahan. Tässä saat ne takaisin.’

26 Isäntä hurjistui: ’Laiska sinä olet! Kun kerran tiesit, että vaatisin voiton itselleni, 27 olisit edes voinut panna rahat pankkiin kasvamaan korkoa. 28 Ottakaa tältä rahat ja antakaa ne sille, jolla on jo kymmenen kultasäkkiä. 29 Joka käyttää hyvin sen, mitä hänelle on uskottu, saa vielä lisää. Joka taas lyö laimin tehtävänsä, menettää vastuunsa. 30 Heittäkää tuo huono apulainen ulos talostani!’*

19 »Eräs varakas mies vietti iloista ja ylellistä elämää ja pukeutui loisteliaasti», Jeesus kertoi. 20,21 »Sairas kerjäläinen, Lasarus, makasi hänen ovensa edessä odottaen, että saisi jotakin pientä suuhunsa rikkaan pöydältä. Koirat kävivät nuolemassa Lasaruksen paiseita. 22 Lopulta hän kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin luo paikkaan, minne Jumalan hyväksymät ihmiset pääsevät kuoltuaan*. Myös rikas mies kuoli, ja hänet haudattiin, 23 mutta hän joutui kadotukseen*. Kärsiessään siellä hän näki kaukana Lasaruksen, joka oli Aabrahamin seurassa.

24 ’Isä Aabraham, sääli minua!’ hän huusi. ’Lähetä Lasarus tänne ja pyydä häntä kastamaan vaikka sormenpäänsä veteen ja kostuttamaan kieltäni, sillä näissä liekeissä on kauhea olla.’

25 Mutta Aabraham sanoi hänelle: ’Muistat kai, poikani, että koko elämäsi ajan sait kaikkea mitä tahdoit, mutta Lasaruksella ei ollut mitään. Hänen vuoronsa on nyt saada lohdutusta ja sinun kärsiä. 26 Sitä paitsi meitä erottaa syvä kuilu, niin että jos joku haluaisikin tulla täältä sinne, hän ei pääse. Samoin sieltä ei kukaan pääse tälle puolelle.’

27 Rikas mies sanoi silloin: ’Voisitko sitten lähettää hänet perintötilallemme 28 varoittamaan viittä veljeäni, etteivät he joutuisi kuoltuaan tähän hirveään paikkaan?’

29 Mutta Aabraham vastasi: ’Jumalan laki ja profeettojen kirjoitukset varoittavat heitä kylliksi. Veljesi voivat lukea niitä milloin vain.’

30 Rikas mies sanoi: ’Eivät he lue Raamattua. Mutta jos joku kuollut palaisi puhumaan heille, he varmasti luopuisivat synneistään.’

31 Aabraham vastasi: ’Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, he eivät kuuntelisi, vaikka joku kuollut heräisi eloon.’»*

24 Jeesus käytti myös muita vertauksia. Hän kertoi: »Taivaan valtakuntaa voidaan verrata maanviljelijään, joka kylvää peltoonsa hyvää siementä. 25 Eräänä yönä, kun hän nukkuu kaikessa rauhassa, käy hänen vihamiehensä kylvämässä vehnän sekaan viljaa muistuttavaa rikkakasvia, lustetta. 26 Siemenet itävät ja luste kasvaa siinä missä vehnäkin.

27 Maanviljelijän apulaiset tulevat kertomaan hänelle: ’Kylvit peltoosi valikoitua siementä, mutta nyt se on täynnä lustetta!’

28 ’Se on vihamieheni työtä’, isäntä toteaa.

’Kitkemmekö sen rikkaruohon pois?’ apulaiset kysyvät.

29 ’Jos ryhdytte kitkemään, vehnäkin kärsii’, isäntä vastaa. 30 ’Annetaan niiden kasvaa yhdessä sadonkorjuuseen asti. Sitten minä käsken niittäjiä keräämään lusteen ja polttamaan sen. Vain vehnä korjataan aittaan.’»

Jeesus kertoo lisää valtakunnasta

1 »Kertomus kymmenestä morsiusneidosta kuvaa, millainen Jumalan valtakunta on. 2-4 He ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan, mutta vain viidellä oli järkeä ottaa öljyä sekä lamppuun että vara-astiaan. Muut unohtivat varaöljyn.

5 Kun sulhasta ei kuulunut, tyttöjä alkoi väsyttää ja he nukahtivat. 6 Keskiyöllä he heräsivät huutoon: ’Sulhanen tulee! Tulkaa ottamaan häntä vastaan!’

7 Tytöt hyppäsivät pystyyn ja laittoivat lamppunsa kuntoon. 8 Silloin ne viisi, jotka olivat unohtaneet varata tarpeeksi öljyä, huomasivat, että heidän lamppunsa pian sammuisivat, ja pyysivät öljyä toisilta.

9 Nämä vastasivat: ’Ei meillä niin paljon ole. Menkää ostamaan itsellenne lisää.’

10 Mutta kun he olivat lähteneet, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiina odottamassa, pääsivät hänen kanssaan häihin. Juhlapaikan ovi suljettiin heidän jälkeensä.

11 Myöhemmin toiset viisi tyttöä palasivat. He huusivat oven takana: ’Avatkaa meille ovi!’

12 Sulhanen vastasi: ’Tulette liian myöhään, menkää pois!’*

13 Olkaa koko ajan valmiina. Ette tiedä, minä hetkenä minä tulen.