As 10 parábolas mais importantes de Jesus

3 Jesus ni akonaki ake te kau mee hakkaatoa ka taratara ki naa parapol, teenaa e taratara ake peelaa ki naa tama naa:

"Hakannoo mai. Teelaa se tama ni hano no pesipesi naa hua wit raa ki ssomo i tana verena. 4 Tana saaita ni pesipesi naa hua raa, araa hua ni maaoha ki aruna te saarena, ka llee ake naa manu raa no kaina. 5 Aaraa hua ni maaoha ki te korohatu, see hai kerekere maaoni. Naa hua wit naa ni matiri vave lokoi, i te pela raa see lasi. 6 Araa nei i te saaita te laa ni tii raa, naa wit ni mattiri ake naa ni tuunia koi ka mmate, teenaa naa wit naa ni pakupakuria i naa patiaka naa wit naa ni see ttae ki laro iloo. 7 Aaraa hua ni maaoha vaaroto te vao tititai, teenaa naa wit naa ni torohia atu te tititai naa no mmate. 8 Aaraa hua iaa ni maaoha ki aruna te pela e taukareka, teenaa naa wit naa ni ssomo hakaraaoi iloo no ppesi naa kaikai laatou. Aaraa wit e taa te lau; aaraa wit e taa te mataono; aa aaraa wit iaa e taa te mata toru naa hua."

9 I tana saaita ni hakaoti ana taratara nei raa, Jesus ki mee ake ki laatou, "Ki mee maa kootou e fiffai ki illoa kootou, kootou ku hakannoo mai!"

Te parapol i naa sosorina taukareka te tama haka Samaria

25 I te aso tokotasi raa, te tisa tokotasi naa Loo raa ni mee ma ki haaiteria a ia te atamai Jesus. A ia ni tuu ki aruna no vasiri ake ki Jesus, "Tisa nei, nau ki mee peehea ki toa a nau te ora e ora hakaoti?"✝

26 Jesus ki hakaahe ake, "Naa Loo Moses raa e taratara maa e aa? Koe e hakataakoto peehea naa taratara naa?"

27 Te tanata raa ki mee ake, "‘Koe ki manava laaoi i TeAriki, too Atua, ki too hatumanava hakkaatoa, ki too ora hakkaatoa, ki oo mahi hakkaatoa, aa ki too hakataakoto hakkaatoa’; aa ‘Koe ki manava laaoi i te tama e noho i too vasi, e mee pee ko i-oo manava laaoi iaa koe soko kkoe.’"✝

28 Jesus ku ttao atu, "Koe e tonu. Tautari ki naa taratara naa aa koe ku ora."✝

29 Te tisa naa ni hiihai maa Jesus ki kite maa ia se tama e iloa i naa Loo, teenaa ki vasiri ake a ia peelaa, "Ko ai te tama e noho i taku vasi?"

30 Jesus ki hakaahe ake, "Teelaa se tanata e masike i Jerusalem no hano ki Jericho. I loto te ara raa, te tanata naa ni osohia naa tama kailallao raa no taia ka huuina ana hekau. Teenaa te tanata naa ni tiiake naa tama naa ka moe somo sara iloto te ara.

31 "Teelaa se maatua te hare lotu raa ni sare ake hoki i te ara naa. I tana saaita ni kite i te tanata e moe ka somo sara raa, a ia ni hakahiti ki telaa vasi te ara raa no hakaraka koi.

32 "Peelaa hoki, teelaa se tama e heheuna i te Hare Tapu TeAtua ni sare ake hoki i te ara naa. A ia ni sare ake no mmata i naa moe te tanata naa, araa hakahiti iloo ia ki telaa vasi no hakaraka koi ka hano.

33 "Araa teenaa, sura mai iloo te tama haka Samaria i te ara naa hoki. I tana saaita ni kite i naa moe mai te tanata raa iloto te ara raa, a ia ni aroha iloo.✝ 34 Teenaa hanatu iloo ia no huihui naa kina te tama naa e mmere raa ki te wain ka aamosi ki te ssunu, araa saisai iloo ki naa tapaa maro. Ki oti raa saaua iloo ia te tama raa no hakanoho i aruna tana donki no hakattaki ki te hare moemoe tokotasi. Teenaa noho iloo ia no mmata ake ki te tama naa.✝ 35 I te ssoa te aso raa, te tanata haka Samaria raa ni too ana siliva e lua no kauake iloo ki te tama e roorosi te hare moemoe naa. Araa mee ake iloo peelaa kiaa ia, ‘Mmata ake ki te tama nei. Taku saaita ma ki ahemai peenei raa, nau ma ki suia a nau too kooina ni pesi i te tama nei.’"

36 Jesus ni hakaoti atu tana taratara raa peelaa ki te tama naa, "Ko ai te tama i te takatoru nei e mee ma se tama e noho i te vasi te tanata ni taia nei?"

37 Te tisa naa Loo raa ki mee ake, "Te tama ni aroha i te tanata ni taia."

Jesus ki mee ake, "Koe ku hano no sosorina hoki peenaa."

4 "Ki mee maa se tama i kootou e mee ana sipsip e noto i te lau, teenaa no seai te sipsip tokotasi. Te tama naa ma ki mee peehea? Te tama naa ma ki tiiake te matasivo maa sivo ana sipsip naa, aa ku hano no ssee te sipsip tokotasi ni seai naa. Te tama naa ma ki sessee ki laavea iloo a ia te sipsip naa. 5 I tana saaita e lave tana sipsip raa, a ia ma ki hiahia iloo. Teenaa te sipsip naa ma ki saaua a ia ki ana aamona 6 no ahe maa ia ki hare. A Ia ma ki aru ki ana soa ma naa tama e nnoho tauppiri kiaa ia raa ki oo ake, teenaa a ia ma ki mee ake peelaa, ‘Nau e hiahia iloo i taku sipsip ni seai raa ku oti te lave. Kootou oomai ki taffao taatou!’

7 "Nau e vanaatu ki kootou. Peelaa hoki, naa tama i te lani ma ki fiaffia iloo i te saaita te tama haisara tokotasi e huri tana manava. Te hiahia naa tama naa e ttoe iaa i te hiahia laatou i te tinosivo maa sivo naa tama e ttonu naa ora laatou.

Te parapol i te haanau e seai

11 Jesus ki taratara ake hoki, "Teelaa se tanata e mee ana tamalliki taanata e lua. 12 Te tama e tamariki i laaua naa ni mee ake peelaa ki laaua tamana, ‘Kaumai taku tuuhana i oo kerekere.’ Teenaa vvae atu iloo laaua tamana naa ana kerekere ki laaua haitaina. 13 I naa aso koi imuri raa, te taina tamariki raa ni kauake tana tuuhana i naa kerekere tana tamana raa ki tauia aaraa tama, teenaa too iloo ana mane naa no horau ki te henua e mmao. A ia ni mee pakava ana mane naa ki ana vana puamu e meemee. 14 Ana mane raa ni mee pakava no oti hakkaatoa, teenaa te one e lasi raa ku lave i te henua naa. Te tanata naa ni hano no noho iloo see hai kaikai ki kai. 15 Teenaa masike iloo ttama naa no ssee heuna i te tama tokotasi te henua naa. A ia naa ni heunatia te tanata raa ki hano ki ana hiri poi raa no roorosi i ana poi. 16 Te tamariki tanata naa ni mate i tana hiikai, teenaa a ia ni maanatu iloo maa ia ki kai naa kaikai naa poi raa e kkai, tevana iaa ni see hai tama ni kauake ana kaikai ki kai. 17 Teenaa surake iloo tana maanatu atamai i ana vana vvare ni mee, no taratara soko ia peelaa, ‘Nau ku mate i taku hiikai iaa, naa tama e heheuna i taku tamana raa e kkai hakaraaoi iloo! 18 Nau ku ahe ki taku tamana no mee ake: Tamana, nau e mee taku sara imua naa karamata TeAtua aa imua oo karamata. 19 Nau ku see tau te taapaa a koe ma se tama aau. Toa nau ki mee ma se tama e heheuna iaa koe.’ 20 Teenaa masike iloo te tamariki tanata naa no ahe ki tana tamana.

"Ttama naa koi mmao i te hare tana tamana raa, tana tamana naa ku kite iaa ia; tana tamana naa ni llee iloo tana manava iaa ia, teenaa tere atu iloo no ppuru tana tama naa kiaa ia ka vaisoni laaua. 21 Te tamariki tanata raa ki mee ake, ‘Tamana, nau e mee taku sara imua naa karamata TeAtua aa imua oo karamata. Nau ku see tau te taapaa ma se tamariki aau.’ 22 Tevana iaa tana tamana naa ni huri no kannaa ki naa tama e heheuna iaa ia, ‘Hakavave! Toomai te kkahu e taukareka raa iloo ki hakao te tamariki nei. Hakaoria se kasana i tana mataarima aa ku toomai ni taka ki hakao ia. 23 Aa kootou ku oo no taa te punua purumakau teelaa ni hahaanai taatou ki lasi. Taatou ki mee se kaikai e lasi aa taatou ku taffao! 24 Taku tamariki tanata nei ni mate, aa teenei ku ora; a ia ni seai, aa teenei ku laavea.’ Teenaa kaamata iloo laatou te kkai ka hai naa taffao laatou.

25 "I te saaita naa raa, te taina matua raa e heheuna i ana kerekere i naa tautaha te matakaaina naa. I tana saaita ni ahe ake no taupiri ki te hare raa, a ia ni lono i naa hai naa taffao naa tama i te hare. 26 Teenaa kannaatia iloo a ia te tama tokotasi i naa tama e heheuna i te hare no vasiri ake, ‘Teelaa se aa e mee mai i te hare?’ 27 Te tama raa ki mee ake, ‘Too taina raa ku oti te ahemai, teenaa too tamana raa ni taa te punua purumakau e lasi iloo raa ka mee tana kaikai, i tana tama raa ku tae ake hakaraaoi iloo kiaa ia.’ 28 Te taina matua raa ni loto iloo, a ia ni see uru atu ki loto te hare laatou; teenaa ki masike atu tana tamana raa no ppuratia ki uru ake ki hare. 29 Tevana iaa te tamariki tanata naa ni huri atu no mee ake ki tana tamana, ‘I naa setau nei hakkaatoa raa, nau ni heheuna ma se poe iaa koe, aa seai iloo se saaita maa nau ni see hakannoo ki oo taratara. Se aa koe ni kaumai kiaa nau? Koe ni seai iloo too manu ni kaumai ma se gout, ki mee see kaikai ki taahao nau ma aku soa! 30 Aa too tama naa iaa ni mee pakava ana mane raa i naa haahine hai huri, aa i tana saaita ni ahemai raa, te punua purumakau e lasi raa iloo e taia a koe ki mee tana kaikai!’ 31 Tana tamana raa ki mee ake, ‘Taku tama, koe e noho ma nau i naa aso nei hakkaatoa, aa aku mee nei hakkaatoa ni mee aau. 32 Taatou ki kkai ka fiaffia, i too taina nei ni mate, aa teenei ku ora; a ia ni seai, aa teenei ku laavea.’"

45 "Te Nohorana te Lani hoki e mee pee ko naa sessee te tama i naa tamaa hatu e taavi mmaha e ttapa ma ni ‘pearl’. 46 I te saaita te tama naa ni lave tana mee e tiputipu taukareka iloo raa, a ia ni hano no too hakkaatoa ana hekau raa no kauake ki tauia aaraa tama, araa ahe iloo no tauia a ia te tamaa hatu naa.

Te taratara i te Faarisi ma te tama e aoao naa takis

9 Jesus ni kauake hoki te taratara nei ki naa tama e hakataakoto maa laatou ni tama e ttonu lokoi, tevana iaa see fiffai ki aaraa tama. 10 "Teelaa se takarua taanata ni oo ki te Hare Tapu TeAtua no taku: te tama tokotasi se Faarisi, aa telaa tama se tama e aoao naa takis.

11 "Te Faarisi raa ni tuu i tana kina soko ia no taku peelaa ki TeAtua, ‘TeAtua, nau e hiahia iaa koe, i aa nau see mee naa vana hakallika ma ko aaraa tama. Nau seai se tama e kaimmate i aku mee, aa nau e taratara lokoi ki te taratara maaoni. Nau hoki see puamu ma aaraa haahine pee ko aaraa tama. Nau e hiahia i aa nau see mee pee ko te tama e aoao naa takis e tuu mai i te kina raa! 12 I loto te wiki tokotasi raa, nau e hakapakuu aku aso e lua, aa i aku huitaarau mane hakkaatoa e too raa, nau e kauatu too sehui.’

13 "Te tama e aoao naa takis raa iaa e tuu hakammao ka suru tana pisouru; a ia e tuu koi ka pakuukuu tana hatahata ka taku peelaa, ‘TeAtua, aroha iaa nau se tama haisara!’"

14 Jesus ki mee ake, "Nau e vanaatu ki kootou, i te saaita te takarua naa ni ahe ki naa hare laaua raa, teelaa ko te tama e aoao naa takis raa e tonu i naa karamata TeAtua; te Faarisi raa iaa ni see tonu i naa karamata TeAtua. Teenaa i te tama e ahu kiaa ia raa ma ki tukua iho TeAtua ki laro, aa te tama e tuku soko ia ki laro raa, te tama naa ma ki hakanauria TeAtua."✝

Te parapol i naa poe e toru

14 "I te ssao naa raa, te Nohorana te Lani raa ma ki mee ma se tanata hakamaatua ni hano ki te henua e mmao; a ia ni aru ake ki naa tama e heheuna iaa ia raa no kauake ana mane ki oo laatou no heheunatia i tana saaita e hano. 15 Te tanata naa ni hakatuu ake i naa tiputtipu naa tama naa no vaevae atu ana mane: te tama mua raa a ia ni kauake naa simata e rima, telaa tama e kauake ia naa simata e lua, aa telaa tama e kauake ia te simata tokotasi. Teenaa masike iloo ia no hano. 16 Ttama mua raa ni too ana simata e rima naa no heheunatia no lavaa te ffuti ana simata e rima hoki. 17 Ttama ni too ana simata e lua raa ni ffuti hoki ana simata e lua. 18 Ttama ni too tana simata raa iaa ni hano no keri te rua raa no tanu naa mane tana hakamau.

19 "Ku rooroa ake iloo raa, te hakamau naa tama naa ni ahe ake no mee ki hakatonu ana mane naa. 20 Ttama e heheuna ni too naa simata e rima raa ni too ake naa mane tana hakamau naa hakapaa ma ana simata e rima ni ffuti. A ia ki mee ake, ‘Te ariki. Koe ni kaumai naa simata e rima, aa teenei aku simata e rima ni lavaa te ffuti.’ 21 Tana hakamau raa ki mee ake, ‘Taukareka, koe se tama e taukareka e hakannoo ki aku taratara. Koe ni roorosi hakaraaoi iloo ki naa tamaa mane aaku ni kauatu. Aa teenei koe ku tukua a nau ki roorosi koe i naa mane tammaki. Kau no hakahiahia ma nau!’

22 "Te tama ni too ana simata e lua raa ni hanake no mee ake ki te hakamau laatou, ‘Te ariki, koe ni kaumai naa simata e lua, aa teenei aku simata e lua ni ffuti.’ 23 Tana hakamau raa ki mee ake, ‘Taukareka, koe se tama e taukareka e hakannoo ki aku taratara. Koe ni roorosi hakaraaoi iloo ki naa tamaa mane aaku ni kauatu. Aa teenei koe ku tukua a nau ki roorosi koe i naa mane tammaki. Kau no hakahiahia ma nau!’

24 "Teenaa hanake iloo te tama ni too tana simata raa no mee ake, ‘Te ariki, nau ni mataku iaa koe se tama e haaeo. Naa mee aaraa tama e tuku raa, koe e too, aa naa mee aaraa tama e tori raa, koe e vasi. 25 Nau ni mataku iaa koe, teenaa hano iloo nau no tanumia oo mane nei iloto te kerekere. Mmata mai, teenei oo mane ni kaumai kiaa nau.’

26 "Tana hakamau raa ki mee ake, ‘Ttama e sosorina hakallika e matanaenae! E aa? Koe ni see iloa maa nau maraa e too aku mee ni see tuku, aa maa nau e vasi aku mee ni see tori? 27 Ai koe ni see heheunatia ai koe naa mane naa? Ki mee raa nau ni hakaahe mai aku mane naa hakapaa ma naa tamaa mane aau ni lavaa te ffuti i taku saaita ni ahemai.’ 28 Teenaa huri iloo ia no mee ake ki naa tama e ttuu i te kina naa, ‘Too naa mane raa iaa ia no kauake ki te tama ni lavaa ana simata e sinahuru.’ 29 Te hakamau raa ki mee ake, ‘Naa tama e illoa te roorosi hakaraaoi ki aku mee ni kauake ki laatou raa, nau ma ki kauake hoki aaraa mee ki hakapaa atu ki naa mee e nnoho maa laatou; aa naa tama see illoa te roorosi hakaraaoi ki aku mee ni kauake raa, teenaa naa tamaa mee e nnoho maa laatou naa ma ki toa hakkaatoa nau.✝ 30 Kootou oo mai no toa te tama e matanaenae nei no peesia ki te poouri ana i haho; tana kina ma ki moe no kakarati ana niho.’✝

Lazarus ma te tanata hai mane

19 "Teelaa se tanata e hai mane, aa te tanata naa e hakao peenaa ki naa kkahu e taukalleka ka noho ma te kau mee i naa aso hakkaatoa. 20 Aa teelaa hoki se tama e noho hakaaroha, tana inoa ko Lazarus. Te haitino te tama naa e ppara hakkaatoa, aa a ia maraa e saaua no hakanohoria i te tootoka te hare te tama e hai mane, 21 teenaa ki kai a ia naa kaikai e ttoe te tama haimane raa e maaoha i tana teevoo. Naa poi i te kina naa maraa e oo ake no ariari naa kina e ppara te tama naa.

22 "Te saaita Lazarus ni mate raa, a ia ni saaua naa ensol raa no hakanoho i te vasi Abraham i te kaikai e lasi te lani. Te tama haimane raa hoki ni mate no tanumia i te kerekere, 23 teenaa tana manu ni toa ki te kina te mate no moe a ia ka hakallono ki te isu. A ia ni ttoka ki aruna no kite i naa noho mai Abraham i te kina e mmao, aa Lazarus e noho i tana vasi. 24 Teenaa kannaa iloo ia ki Abraham, ‘Abraham taku tamana! Aroha iaa nau. Heunatia mai Lazarus ki au no ttoko tana mataarima ki loto se vai aa ku au no hakapara taku arero ki saumakallii. Nau ku mate i aku hakallono isu iloto te ahi nei!’

25 "Araa nei Abraham ku mee ake, ‘Taku tama, maanatu i too saaita ni taka i te maarama raa, koe ni noho ma te kau mee e taukalleka, aa Lazarus iaa ni noho ma naa mee e hakallika. Aa teenei a ia ku noho no hiahia, aa koe iaa ku noho ka hakannoo ki te isu. 26 Aa teelaa hoki se rua raa e moe vaaroto taatou, teenaa maatou see lavaa te hakahiti atu ki te vasi naa, aa kootou hoki see lavaa te hakahiti mai ki te vasi nei.’ 27 Te tama haimane raa ki mee ake, ‘Abraham taku tamana, nau e tani atu kiaa koe, heunatia Lazarus ki hano ki te hare taku tamana. 28 Nau e mee aku taaina e rima, aa nau e hiihai maa Lazarus ki taratara ake ki taku tamana raa ki hakaari ake ki aku taaina naa i te hakallika te kina nei. Nau see hiihai maa laatou ki oomai hoki ki te kina nei.’

29 "Abraham ki mee ake, ‘Naa Loo Moses ma naa taratara naa pure TeAtua raa e takkoto ki tautari laatou; laatou ki hakannoo ki naa taratara naa tama naa.’ 30 Te tama haimane raa ki mee ake, ‘Abraham taku tamana, naa tama naa ma ki see lavaa te ffuri naa manava laatou! Ki mee iloo ma se tama e masike i te mate no hanatu no taratara atu ki laatou raa, teenaa naa tama naa ma ki ffuri no tiiake naa haisara laatou.’ 31 Tevana iaa Abraham ni huri atu no taratara ake peelaa, ‘Ki mee maa naa tama naa see hakannoo ki Moses ma naa pure TeAtua, laatou ma ki see lavaa hoki te hakannoo ki te tama e masike mai i te mate.’"

Te parapol i te vvee hakallika

24 Jesus ki taratara ake telaa parapol hoki: "Te Nohorana te Lani raa e mee ma se tama ni pesipesi ana hua wit raa iloto tana verena. 25 I te poo tokotasi, te saaita te henua ni mmoe raa, te tanata e lotoffaaeo iaa ia raa ni hanake no pesipesi iloo naa hua naa vvee raa iloto hoki te verena naa. 26 Te saaita naa wit raa ni ssomo no kaamata ki ffua raa, naa vvee raa ni ssomo hoki no ssura. 27 Naa poe te tanata raa ni oo atu kiaa ia no mee ake, ‘Oo hua wit ni pesipesi iloto too verena raa e ssomo hakaraaoi iloo; aa teelaa ni vvee ni ssura ake i hea?’ 28 Te tanata e mee tana verena naa ki mee ake, ‘Teenaa se tama e lotoffaaeo iaa nau naa e mee tana vana naa.’ Teenaa ki vasiri ake ana poe, ‘Koe e hiihai maa maatou ki oo no huti te vvee?’ 29 Te tanata raa ki mee ake, ‘Seai. Kootou see oo no huti te vvee; naa wit raa ma ki mee no utania hoki kootou. 30 Tiiake te vvee raa ki ssomo hakapaa ma naa wit. I te saaita naa wit raa ku ffua no mee ki vasi raa, nau ma ki vanaake ki naa tama e vasi raa ki huti te vvee raa imua no mee saitana aa ku tuunia ki te ahi, aa ki oti laatou ku haki naa hua wit raa no hakanaaopo ki loto taku hare e tukutuku kaikai.’"

Te parapol i te taka sinahuru taupu

1 "I te ssao naa, te Nohorana te Lani raa ma ki mee ma ni taupu e sinahuru ni too naa lamu karu ka oo no mee ki mmata i te taupeara e mee ki aavana.✝ 2 Ttakarima i naa taupu naa ni tama e sosorina vvare, aa telaa takarima iaa e atammai. 3 Naa taupu e sosorina vvare naa ni too ake naa lamu laatou, tevana iaa laatou ni see hai sunu hoki ni ppiki ake, 4 aa naa taupu e atammai raa iaa ni ppiki ake naa huaarani sunu ma naa lamu karu laatou. 5 Te taupeara e mee ki aavana raa ni nnase te hanake, teenaa naa taupu naa ni laavea te turemoe no mmoe maaoni iloo.

6 "I te tuaapoo raa, te tama raa ku varo ake, ‘Te taupeara raa ku tae mai! Kootou oomai no mmata iaa ia!’ 7 Naa taupu naa ni massike no lellere iloo ki hakaura naa lamu laatou. 8 Teenaa ki ffuri naa taupu e sosorina vvare raa no mee ake ki telaa takarima, ‘Kaumai ni sunu maa naa lamu maatou; naa lamu maatou nei ka mmate, i laatou ku pakuppaku.’ 9 Naa taupu e atammai raa ki mee ake, ‘Seai! Naa sunu maatou nei see tau te vvae ma taatou hakkaatoa. Kootou oo no taavi mai ni sunu ma kootou.’ 10 Teenaa oo iloo te takarima e sosorina vvare naa no taavi naa sunu laatou. Te saaita laatou ni oo raa, te taupeara e mee ki aavana raa ku tae ake. Naa taupu ni nnoho ma naa lamu laatou e ura raa ni massike atu no uru hakapaa iloo laatou ma te taupeara raa ki loto te hare te kaikai naa. Teenaa ppui iloo te tootoka.

11 "Teenaa ttae ake iloo te takarima ni oo no taavi sunu. Naa taupu naa ni ttae ake no pakuukuu iloo i te tootoka raa ka varo atu ki hare, ‘Te ariki, te ariki! Taaraki mai te tootoka raa ki uru atu maatou ki hare!’ 12 Te taupeara raa ki mee ake, ‘Nau see iloa i kootou.’"✝

13 Jesus ki hakaoti ake ana taratara, "Kootou nnoho tanattana, i kootou see illoa i te aso TeAriki kootou raa ma ki au.