1 Tiedämme näet, että kun telttamme puretaan – kun kuolemme ja jätämme tämän ruumiimme – saamme taivaassa ihmeellisen uuden ruumiin. Jumala on itse tehnyt sen meille ikuiseksi asunnoksi. 2 Olemme jo väsyneitä nykyiseen ruumiiseemme. Siksi odotamme innokkaasti päivää, jona saamme taivaallisen ruumiin. Puemme sen päällemme kuin uuden puvun. 3 Meistähän ei tule pelkkiä henkiä, joilla ei olisi ruumista. 4 Tämän maallisen ruumiimme tähden joudumme huokailemaan ja valittamaan, koska emme haluaisi kuolla, vaan siirtyä suoraan ylösnousemuselämään. 5 Juuri siihen Jumala on meidät valmistanut ja antanut meille vakuudeksi Pyhän Henkensä.
6 Odotamme nyt levollisin mielin, että saamme taivaassa uuden ruumiin. Tiedämme, että jokainen hetki, jonka vielä elämme maan päällä, merkitsee viivytystä taivaan kotiin, Jeesuksen luo, pääsemisessä. 7 Emme voi vielä nähdä sitä, minkä uskomme, mutta tiedämme sen olevan totta. 8 Emme pelkää kuolemaa, koska haluaisimme mieluummin olla kotona Herran luona.