1 Jeesus kertoi eräänä päivänä oppilailleen havainnollisen esimerkin sinnikkäästä rukouksesta. Hän halusi osoittaa, ettei pidä lakata rukoilemasta, ennen kuin vastaus tulee.

2 »Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei kunnioittanut Jumalaa eikä piitannut siitä, mitä ihmiset sanoivat. 3 Muuan köyhä leski tuli vähän väliä hänen luokseen pyytämään oikeudenkäyntiä erästä miestä vastaan, joka oli aiheuttanut hänelle vahinkoa. 4,5 Tuomari ei jaksanut kiinnostua hänen asiastaan, mutta ajan mittaan nainen kävi hänen hermoilleen.

’En pelkää Jumalaa enkä ihmisiä, mutta tämä nainen on oikea maanvaiva. Otan hänen asiansa hoitaakseni, niin pääsen hänestä eroon’, tuomari päätti.»

6 Jeesus jatkoi: »Jos kova tuomarikin on taivutettavissa, 7,8 niin kuinka sitten Jumala ei auttaisi lapsiaan, jotka pyytävät häneltä apua yötä päivää? Hän vastaa pian. Kysymys onkin siitä, kuinka moni rukoilee uskoen silloin, kun minä palaan maan päälle.*18:7,8 Sananmukaisesti: »Löytäneekö Ihmisen Poika tullessaan uskollisuutta maan päältä?»»