1 Kun Samuel oli käynyt vanhaksi, pani hän poikansa Israelin tuomareiksi. 2 *1. Aik. 6:28Hänen esikoisensa nimi oli Jooel, ja hänen toisen poikansa nimi oli Abia; nämä olivat tuomareina Beersebassa. 3 *2. Moos. 23:8; 5. Moos. 16:19; 5. Moos. 24:17Mutta hänen poikansa eivät vaeltaneet hänen teitänsä, vaan olivat väärän voiton pyytäjiä, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta.

4 *1. Sam. 7:17Niin kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin tykö Raamaan 5 *5. Moos. 17:14; Hoos. 13:10; Ap. t. 13:21ja sanoivat hänelle: "Katso, sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on." 6 *1. Sam. 12:17Mutta Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: "Anna meille kuningas jakamaan meille oikeutta". Ja Samuel rukoili Herraa. 7 *1. Sam. 10:19; Hoos. 8:4Niin Herra sanoi Samuelille: "Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa. 8 Niinkuin he aina siitä päivästä, jona minä johdatin heidät tänne Egyptistä, tähän päivään asti ovat tehneet, kun ovat hyljänneet minut ja palvelleet muita jumalia, aivan niin he tekevät nyt sinullekin. 9 *5. Moos. 17:14Kuule siis heidän ääntänsä. Kuitenkin varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitkä oikeudet on kuninkaalla, joka on heitä hallitseva."

10 Niin Samuel puhui kaikki Herran sanat kansalle, joka häneltä pyysi kuningasta. 11 *2. Sam. 15:1Hän sanoi: "Nämä oikeudet on kuninkaalla, joka on teitä hallitseva: Teidän poikanne hän ottaa ja panee heidät vaunumiehikseen ja ratsumiehikseen ja vaunujensa edelläjuoksijoiksi. 12 Myöskin hän panee heitä tuhannen- ja viidenkymmenenpäämiehiksi ja kyntämään hänen kyntöjänsä ja leikkaamaan hänen viljaansa sekä tekemään hänelle sotatarpeita ja vaunutarpeita. 13 Ja teidän tyttärenne hän ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi. 14 Hän ottaa teidän parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljypuunne ja antaa ne palvelijoillensa; 15 ja hän ottaa kymmenykset teidän kylvöstänne ja viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroillensa ja palvelijoillensa. 16 Hän ottaa myös teidän palvelijanne ja palvelijattarenne ja parhaat nuoret miehenne sekä aasinne ja teettää niillä työnsä; 17 ja hän ottaa kymmenykset teidän lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoiksensa. 18 Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei silloin teitä kuule."

19 Mutta kansa ei tahtonut kuulla Samuelin puhetta, vaan sanoi: "Ei, kuningas meillä pitää olla. 20 Mekin tahdomme olla niinkuin kaikki muut kansat: kuningas jakakoon meille oikeutta ja johtakoon meitä ja käyköön sotiamme." 21 Kun Samuel kuuli kaikki kansan puheet, puhui hän ne Herralle. 22 Ja Herra sanoi Samuelille: "Kuule heidän ääntänsä ja aseta heille kuningas". Niin Samuel sanoi Israelin miehille: "Menkää kukin kaupunkiinne".

1 And it came to pass, when Samuel was old, that he made his sons judges over Israel. 2 Now the name of his firstborn was Joel; and the name of his second, Abiah: they were judges in Beer-sheba. 3 And his sons walked not in his ways, but turned aside after lucre, and took bribes, and perverted judgment.

4 Then all the elders of Israel gathered themselves together, and came to Samuel unto Ramah, 5 And said unto him, Behold, thou art old, and thy sons walk not in thy ways: now make us a king to judge us like all the nations.

6 But the thing displeased Samuel, when they said, Give us a king to judge us. And Samuel prayed unto the LORD.*8.6 displeased: Heb. was evil in the eyes of 7 And the LORD said unto Samuel, Hearken unto the voice of the people in all that they say unto thee: for they have not rejected thee, but they have rejected me, that I should not reign over them. 8 According to all the works which they have done since the day that I brought them up out of Egypt even unto this day, wherewith they have forsaken me, and served other gods, so do they also unto thee. 9 Now therefore hearken unto their voice: howbeit yet protest solemnly unto them, and shew them the manner of the king that shall reign over them.*8.9 hearken…: or, obey*8.9 howbeit…: or, notwithstanding when thou hast solemnly protested against them then thou shalt

10 And Samuel told all the words of the LORD unto the people that asked of him a king. 11 And he said, This will be the manner of the king that shall reign over you: He will take your sons, and appoint them for himself, for his chariots, and to be his horsemen; and some shall run before his chariots. 12 And he will appoint him captains over thousands, and captains over fifties; and will set them to ear his ground, and to reap his harvest, and to make his instruments of war, and instruments of his chariots. 13 And he will take your daughters to be confectionaries, and to be cooks, and to be bakers. 14 And he will take your fields, and your vineyards, and your oliveyards, even the best of them, and give them to his servants. 15 And he will take the tenth of your seed, and of your vineyards, and give to his officers, and to his servants.*8.15 officers: Heb. eunuchs 16 And he will take your menservants, and your maidservants, and your goodliest young men, and your asses, and put them to his work. 17 He will take the tenth of your sheep: and ye shall be his servants. 18 And ye shall cry out in that day because of your king which ye shall have chosen you; and the LORD will not hear you in that day.

19 Nevertheless the people refused to obey the voice of Samuel; and they said, Nay; but we will have a king over us; 20 That we also may be like all the nations; and that our king may judge us, and go out before us, and fight our battles. 21 And Samuel heard all the words of the people, and he rehearsed them in the ears of the LORD. 22 And the LORD said to Samuel, Hearken unto their voice, and make them a king. And Samuel said unto the men of Israel, Go ye every man unto his city.