4. Mooseksen kirja 23

Bileam siunaa Israelin.

1 Ja Bileam sanoi Baalakille: "Rakenna minulle tähän seitsemän alttaria ja hanki minulle tänne seitsemän härkää ja seitsemän oinasta". 2 Niin Baalak teki, niinkuin Bileam käski. Ja Baalak ja Bileam uhrasivat härän ja oinaan kullakin alttarilla. 3 Niin Bileam sanoi Baalakille: "Asetu tähän polttouhrisi ääreen, minä menen tuonne; ehkä minä saan kohdata Herran. Minkä hän minulle näyttää, sen minä ilmoitan sinulle." Ja hän meni eräälle autiolle kukkulalle. 4 Ja Jumala tuli ja kohtasi Bileamin. Silloin tämä sanoi hänelle: "Seitsemän alttaria minä olen pannut kuntoon ja olen uhrannut härän ja oinaan kullakin alttarilla". 5 Ja Herra pani sanat Bileamin suuhun ja sanoi: "Palaja Baalakin luo ja puhu hänelle näin". 6 Niin hän palasi hänen luoksensa, ja hän seisoi siinä polttouhrinsa ääressä, hän ja kaikki Mooabin päämiehet. 7 *5. Moos. 23:4Niin hän puhkesi lausumaan ja sanoi:

"Aramista nouti minut Baalak,

idän vuorilta Mooabin kuningas:

'Tule, kiroa minun puolestani Jaakob,

tule ja sadattele Israelia'.

8 Kuinka minä kiroaisin sen, jota ei Jumala kiroa,

kuinka sadattelisin sitä, jota ei Herra sadattele?

9 Minä näen sen kallioiden huipulta,

minä katselen sitä kukkuloilta:

katso, se on erillään asuva kansa,

se ei lukeudu pakanakansojen joukkoon.

10 *1. Moos. 13:16; 1. Moos. 28:14Kuka mittaa Jaakobin hiekkajyväset,

kuka Israelin tomuhiukkasten luvun?

Suotakoon minun kuolla oikeamielisten kuolema,

olkoon minun loppuni niinkuin heidän."

11 Silloin Baalak sanoi Bileamille: "Mitä oletkaan minulle tehnyt! Minä toin sinut tänne vihollisiani kiroamaan, ja katso, nyt sinä heidät siunaat!" 12 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Eikö minun ole tarkoin puhuttava se, minkä Herra panee minun suuhuni?"

13 Niin Baalak sanoi hänelle: "Tule minun kanssani toiseen paikkaan, josta voit nähdä sen kansan, kuitenkin ainoastaan sen äärimmäisen reunan, et sitä kokonaisuudessaan, ja kiroa se minun puolestani sieltä". 14 Ja hän vei hänet Vartijakedolle Pisga-vuoren huipulle ja rakensi siihen seitsemän alttaria ja uhrasi härän ja oinaan kullakin alttarilla. 15 Sitten Bileam sanoi Baalakille: "Asetu tähän polttouhrisi ääreen, ehkä hän kohtaa minua tuolla". 16 Niin Herra tuli kohtaamaan Bileamia, pani sanat hänen suuhunsa ja sanoi: "Palaja Baalakin luo ja puhu hänelle näin". 17 Niin hän tuli hänen luoksensa, ja hän seisoi siinä polttouhrinsa ääressä, Mooabin päämiehet kanssansa. Baalak kysyi häneltä: "Mitä Herra puhui?" 18 Niin hän puhkesi lausumaan ja sanoi:

"Nouse, Baalak, ja kuule!

Kuuntele minua, sinä Sipporin poika!

19 *1. Sam. 15:29; Tit. 1:2Ei Jumala ole ihminen, niin että hän valhettelisi,

eikä ihmislapsi, että hän katuisi.

Sanoisiko hän jotakin eikä sitä tekisi,

puhuisiko jotakin eikä sitä täyttäisi?

20 Katso, minä olen saanut tehtäväkseni siunata:

hän on siunannut, enkä minä voi sitä peruuttaa.

21 Ei havaita vaivaa Jaakobissa

eikä nähdä onnettomuutta Israelissa;

Herra, hänen Jumalansa, on hänen kanssansa,

riemuhuuto kuninkaalle kaikuu siellä.

22 *4. Moos. 24:8; 5. Moos. 33:17Jumala vei sen pois Egyptistä;

sen sarvet ovat kuin villihärän.

23 Sillä ei ole noituutta Jaakobissa

eikä tavata taikuutta Israelissa.

Aikanansa ilmoitetaan Jaakobille ja Israelille,

mitä Jumala on tekevä.

24 *1. Moos. 49:9; 4. Moos. 24:9Katso, se on kansa,

joka nousee kuin naarasleijona,

joka kohoaa kuin leijona.

Ei se paneudu levolle, ennenkuin on saalista syönyt

ja juonut surmattujen verta."

25 Mutta Baalak sanoi Bileamille: "Älä kiroa sitä äläkä siunaa sitä". 26 Mutta Bileam vastasi ja sanoi Baalakille: "Enkö minä puhunut sinulle näin: 'Kaikki, mitä Herra sanoo, on minun tehtävä'?"

27 Niin Baalak sanoi Bileamille: "Tule, minä vien sinut toiseen paikkaan; ehkäpä on Jumalan silmissä otollista, että kiroat kansan minun puolestani sieltä". 28 Ja Baalak vei Bileamin Peor-vuoren huipulle, joka kohoaa yli erämaan. 29 Sitten Bileam sanoi Baalakille: "Rakenna minulle tähän seitsemän alttaria ja hanki minulle tänne seitsemän härkää ja seitsemän oinasta". 30 Ja Baalak teki, niinkuin Bileam käski, ja uhrasi härän ja oinaan kullakin alttarilla.

1 And Balaam said unto Balak, Build me here seven altars, and prepare me here seven oxen and seven rams. 2 And Balak did as Balaam had spoken; and Balak and Balaam offered on every altar a bullock and a ram. 3 And Balaam said unto Balak, Stand by thy burnt offering, and I will go: peradventure the LORD will come to meet me: and whatsoever he sheweth me I will tell thee. And he went to an high place.*23.3 to an…: or, solitary 4 And God met Balaam: and he said unto him, I have prepared seven altars, and I have offered upon every altar a bullock and a ram. 5 And the LORD put a word in Balaam’s mouth, and said, Return unto Balak, and thus thou shalt speak. 6 And he returned unto him, and, lo, he stood by his burnt sacrifice, he, and all the princes of Moab. 7 And he took up his parable, and said, Balak the king of Moab hath brought me from Aram, out of the mountains of the east, saying, Come, curse me Jacob, and come, defy Israel. 8 How shall I curse, whom God hath not cursed? or how shall I defy, whom the LORD hath not defied? 9 For from the top of the rocks I see him, and from the hills I behold him: lo, the people shall dwell alone, and shall not be reckoned among the nations. 10 Who can count the dust of Jacob, and the number of the fourth part of Israel? Let me die the death of the righteous, and let my last end be like his!*23.10 me: Heb. my soul, or, my life 11 And Balak said unto Balaam, What hast thou done unto me? I took thee to curse mine enemies, and, behold, thou hast blessed them altogether. 12 And he answered and said, Must I not take heed to speak that which the LORD hath put in my mouth?

13 And Balak said unto him, Come, I pray thee, with me unto another place, from whence thou mayest see them: thou shalt see but the utmost part of them, and shalt not see them all: and curse me them from thence.

14 And he brought him into the field of Zophim, to the top of Pisgah, and built seven altars, and offered a bullock and a ram on every altar.*23.14 Pisgah: or, the hill 15 And he said unto Balak, Stand here by thy burnt offering, while I meet the Lord yonder. 16 And the LORD met Balaam, and put a word in his mouth, and said, Go again unto Balak, and say thus. 17 And when he came to him, behold, he stood by his burnt offering, and the princes of Moab with him. And Balak said unto him, What hath the LORD spoken? 18 And he took up his parable, and said, Rise up, Balak, and hear; hearken unto me, thou son of Zippor: 19 God is not a man, that he should lie; neither the son of man, that he should repent: hath he said, and shall he not do it? or hath he spoken, and shall he not make it good? 20 Behold, I have received commandment to bless: and he hath blessed; and I cannot reverse it. 21 He hath not beheld iniquity in Jacob, neither hath he seen perverseness in Israel: the LORD his God is with him, and the shout of a king is among them. 22 God brought them out of Egypt; he hath as it were the strength of an unicorn. 23 Surely there is no enchantment against Jacob, neither is there any divination against Israel: according to this time it shall be said of Jacob and of Israel, What hath God wrought!*23.23 against: or, in 24 Behold, the people shall rise up as a great lion, and lift up himself as a young lion: he shall not lie down until he eat of the prey, and drink the blood of the slain.

25 And Balak said unto Balaam, Neither curse them at all, nor bless them at all. 26 But Balaam answered and said unto Balak, Told not I thee, saying, All that the LORD speaketh, that I must do?

27 And Balak said unto Balaam, Come, I pray thee, I will bring thee unto another place; peradventure it will please God that thou mayest curse me them from thence. 28 And Balak brought Balaam unto the top of Peor, that looketh toward Jeshimon. 29 And Balaam said unto Balak, Build me here seven altars, and prepare me here seven bullocks and seven rams. 30 And Balak did as Balaam had said, and offered a bullock and a ram on every altar.