1 Baabelin virtain vierillä — siellä me istuimme

ja itkimme, kun Siionia muistelimme.

2 Pajuihin, joita siellä oli,

me ripustimme kanteleemme.

3 Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja

ja orjuuttajamme iloa:

"Veisatkaa meille Siionin virsiä".

4 Kuinka me voisimme veisata

Herran virsiä vieraalla maalla?

5 *Jer. 51:50Jos minä unhotan sinut, Jerusalem,

niin unhota sinä minun oikea käteni.

6 Tarttukoon kieleni suuni lakeen,

ellen minä sinua muista,

ellen pidä Jerusalemia

ylimpänä ilonani.

7 *Jer. 49:12; Valit. 4:21; Hes. 25:12; Hes. 35:2; Obad. v. 11Muista, Herra, Jerusalemin tuhopäivä,

kosta se Edomin lapsille, jotka sanoivat:

"Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!"

8 *Jes. 13:19; Jer. 50:29; Jer. 51:24Tytär Baabel, sinä häviön oma,

autuas se, joka sinulle kostaa

kaiken, minkä olet meille tehnyt!

9 *Jes. 13:16Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi

ja murskaa ne kallioon!

1 By the rivers of Babylon, there we sat down, yea, we wept, when we remembered Zion.

2 We hanged our harps upon the willows in the midst thereof.

3 For there they that carried us away captive required of us a song; and they that wasted us required of us mirth, saying, Sing us one of the songs of Zion.*137.3 a song: Heb. the words of a song*137.3 wasted…: Heb. laid us on heaps

4 How shall we sing the LORD’s song in a strange land?*137.4 strange…: Heb. land of a stranger?

5 If I forget thee, O Jerusalem, let my right hand forget her cunning.

6 If I do not remember thee, let my tongue cleave to the roof of my mouth; if I prefer not Jerusalem above my chief joy.*137.6 my chief…: Heb. the head of my joy

7 Remember, O LORD, the children of Edom in the day of Jerusalem; who said, Rase it, rase it, even to the foundation thereof.*137.7 Rase it: Heb. Make bare

8 O daughter of Babylon, who art to be destroyed; happy shall he be, that rewardeth thee as thou hast served us.*137.8 destroyed: Heb. wasted*137.8 rewardeth…: Heb. recompenseth unto thee thy deed which thou didst to us

9 Happy shall he be, that taketh and dasheth thy little ones against the stones.*137.9 the stones: Heb. the rock