FB38 · Kirkkoraamattu 1933/38
Ahdistetun rukous.
1 1. Sam. 22:1; 1. Sam. 24:4; Ps. 57:1Daavidin mietevirsi, hänen ollessaan luolassa; rukous.
2 Minä korotan ääneni ja huudan Herraa,
minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta armoa.
3 Ps. 62:9; Ps. 77:4Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni,
kerron hänelle ahdistukseni.
4 Ps. 140:6; Ps. 141:9Kun minun henkeni minussa nääntyy,
niin sinä tunnet minun tieni.
Polulle, jota minä käyn,
he ovat virittäneet paulan minun eteeni.
5 Ps. 38:12Katso minun oikealle puolelleni ja näe:
ei kukaan minua tunne.
Ei ole minulla pakopaikkaa,
ei kukaan minun sielustani välitä.
6 Ps. 16:5; Ps. 73:26; Ps. 116:9Minä huudan sinun puoleesi, Herra; minä sanon:
Sinä olet minun turvani,
minun osani elävien maassa.
7 Tarkkaa minun huutoani,
sillä minä olen sangen viheliäinen,
pelasta minut vainoojistani,
sillä he ovat minua väkevämmät.
8 Vie minun sieluni ulos vankeudesta
kiittämään sinun nimeäsi.
Vanhurskaat kokoontuvat minun ympärilleni,
kun sinä minulle hyvin teet.
RV · Reina Valera 1909
Masquil de David: Oración que hizo 142 1 S. 22.1, ó 24.1-5.cuando estaba en la cueva.
1 CON mi voz 142.1 Sal. 77.1.clamaré á Jehová,
Con mi voz pediré á Jehová misericordia.
2 142.2 Sal. 102. título. Is. 26.16. Delante de él derramaré mi querella;
Delante de él denunciaré mi angustia.
3 Cuando mi espíritu se angustiaba dentro de mí, tú conociste mi senda.
142.3 Sal. 140.5. En el camino en que andaba, me escondieron lazo.
4 142.4 Sal. 69.20. Miraba á la mano derecha, y observaba; mas 142.4 Sal. 31.11.no había quien me conociese;
No tuve refugio, no había quien volviese por mi vida.
5 Clamé á ti, oh Jehová,
Dije: Tú eres mi esperanza,
Y 142.5 Sal. 16.5. Lm. 3.24.mi porción 142.5 Sal. 27.13.en la tierra de los vivientes.
6 Escucha mi clamor, que 142.6 Sal. 116.6.estoy muy afligido;
Líbrame de los que me persiguen, porque son más fuertes que yo.
7 142.7 Sal. 143.11. Saca mi alma de la cárcel para que alabe tu nombre:
Me rodearán los justos,
142.7 Sal. 13.6. Porque tú me serás propicio.