1 *Jaak. 5:17Pitkän ajan kuluttua, kolmantena vuotena, tuli Elialle tämä Herran sana: "Mene ja näyttäydy Ahabille, niin minä annan sateen maan päälle". 2 Niin Elia meni näyttäytymään Ahabille. Mutta Samariassa oli kova nälänhätä.

3 Ja Ahab kutsui Obadjan, joka oli palatsin päällikkönä. Mutta Obadja oli hyvin Herraa pelkääväinen mies; 4 niinpä Obadja oli silloin, kun Iisebel hävitti Herran profeetat, ottanut sata profeettaa ja piilottanut heidät luolaan, viisikymmentä kerrallaan, ja elättänyt heitä leivällä ja vedellä. 5 Ahab sanoi Obadjalle: "Kulje maa, kaikki vesilähteet ja kaikki purot. Kenties me löydämme ruohoa pitääksemme hevoset ja muulit hengissä, niin ettei meidän tarvitse hävittää elukoita." 6 Ja he jakoivat keskenään kuljettavansa maan. Ahab kulki toista tietä yksinänsä, ja Obadja kulki toista tietä yksinänsä. 7 Kun nyt Obadja oli matkalla, niin katso, Elia tuli häntä vastaan. Tuntiessaan tämän hän heittäytyi kasvoillensa ja sanoi: "Sinäkö se olet, herrani Elia?" 8 Tämä vastasi hänelle: "Minä. Mene ja sano herrallesi: 'Katso, Elia on täällä'." 9 Niin hän sanoi: "Mitä minä olen rikkonut, koska annat palvelijasi Ahabin käsiin, hänen surmattavakseen? 10 Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, ei ole sitä kansaa eikä sitä valtakuntaa, josta minun herrani ei olisi lähettänyt etsimään sinua, mutta kun on vastattu: 'Ei hän ole täällä', on hän vannottanut sillä valtakunnalla ja sillä kansalla valan, ettei sinua ole löydetty. 11 Ja nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä'. 12 *2. Kun. 2:16; Ap. t. 8:39Kun minä lähden pois luotasi, niin Herran Henki kuljettaa sinut, en tiedä minne, ja kun minä menen ilmoittamaan Ahabille eikä hän löydä sinua, niin hän tappaa minut. Ja kuitenkin palvelijasi on peljännyt Herraa nuoruudestaan asti. 13 Eikö herralleni ole kerrottu, mitä minä tein, kun Iisebel tappoi Herran profeetat: kuinka minä piilotin luolaan sata Herran profeettaa, viisikymmentä kerrallaan, ja elätin heitä leivällä ja vedellä? 14 Ja nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä', ja niin hän tappaa minut." 15 Mutta Elia sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minä seison, minä näyttäydyn tänä päivänä hänelle".

16 Niin Obadja meni Ahabia vastaan ja ilmoitti hänelle tämän. Ahab meni silloin Eliaa vastaan. 17 Ja nähdessään Elian Ahab sanoi hänelle: "Siinäkö sinä olet, sinä, joka syökset Israelin onnettomuuteen?" 18 *1. Kun. 16:31Tämä vastasi: "En minä syökse Israelia onnettomuuteen, vaan sinä ja sinun isäsi suku, koska te hylkäätte Herran käskyt ja koska sinä seuraat baaleja. 19 Mutta lähetä nyt kokoamaan kaikki Israel minun luokseni Karmel-vuorelle, sekä neljäsataa viisikymmentä Baalin profeettaa ja neljäsataa Aseran profeettaa, jotka syövät Iisebelin pöydästä." 20 Niin Ahab lähetti sanan kaikille israelilaisille ja kokosi profeetat Karmel-vuorelle.

21 *Joos. 24:15; Tuom. 6:31Ja Elia astui kaiken kansan eteen ja sanoi: "Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä; mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä." Eikä kansa vastannut hänelle mitään. 22 *1. Kun. 19:10Niin Elia sanoi kansalle: "Minä olen ainoa jäljelle jäänyt Herran profeetta, mutta Baalin profeettoja on neljäsataa viisikymmentä. 23 Antakaa meille kaksi mullikkaa, ja valitkoot he itselleen toisen mullikan, paloitelkoot sen ja pankoot kappaleet puiden päälle, mutta älkööt panko tulta; ja minä valmistan toisen mullikan ja asetan sen puiden päälle, mutta en pane tulta. 24 Sitten huutakaa te jumalanne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä. Se jumala, joka vastaa tulella, on Jumala." Kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Niin on hyvä". 25 Ja Elia sanoi Baalin profeetoille: "Valitkaa itsellenne toinen mullikka ja valmistakaa se ensin, sillä teitä on enemmän. Huutakaa sitten jumalanne nimeä, mutta älkää panko tulta". 26 *Hab. 2:19Niin he ottivat sen mullikan, jonka hän antoi heille, ja valmistivat sen. Sitten he huusivat Baalin nimeä aamusta puolipäivään asti, sanoen: "Baal, vastaa meille!" Mutta ei ääntä, ei vastausta! Ja he hyppelivät alttarin ääressä, joka oli tehty. 27 Puolipäivän aikana Elia pilkkasi heitä ja sanoi: "Huutakaa kovemmin; hän on tosin jumala, mutta hänellä voi olla jotakin toimittamista, tahi hän on poistunut johonkin, tahi on matkalla; kenties hän nukkuu, mutta kyllä hän herää". 28 *5. Moos. 14:1Niin he huusivat vielä kovemmin ja viileksivät itseään tapansa mukaan miekoilla ja keihäillä, niin että heistä vuoti verta. 29 *2. Moos. 29:39; 4. Moos. 28:3Kun puolipäivä oli kulunut, joutuivat he hurmoksiin, aina siihen hetkeen asti, jolloin ruokauhri uhrataan. Mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa!

30 Niin Elia sanoi kaikelle kansalle: "Astukaa minun luokseni". Ja kaikki kansa astui hänen luoksensa. Niin hän korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu. 31 *1. Moos. 32:28; 1. Moos. 35:10; Joos. 4:5,20; 2. Kun. 17:34Ja Elia otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobin poikien sukukuntia, hänen, jolle oli tullut tämä Herran sana: "Israel on oleva sinun nimesi". 32 Ja hän rakensi kivistä alttarin Herran nimeen ja teki alttarin ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä. 33 Sitten hän latoi puut, paloitteli mullikan ja pani kappaleet puiden päälle. 34 Ja hän sanoi: "Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja vuodattakaa se polttouhrin ja puiden päälle". Ja hän sanoi: "Tehkää se toinen kerta". Ja he tekivät niin toisen kerran. Vielä hän sanoi: "Tehkää se kolmas kerta". Ja he tekivät niin kolmannen kerran. 35 Niin vesi juoksi ympäri alttarin; ojankin hän täytti vedellä. 36 *2. Moos. 3:6; Matt. 22:32; Mark. 12:26Ja kun oli tullut hetki, jolloin ruokauhri uhrataan, astui profeetta Elia esille ja sanoi: "Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen sinun palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsi tehnyt kaiken tämän. 37 Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tulisi näkemään, että sinä, Herra, olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin." 38 *3. Moos. 9:24; Tuom. 6:21; 2. Aik. 7:1Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin, puut, kivet ja mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa. 39 Kun kaikki kansa näki tämän, lankesivat he kasvoillensa ja sanoivat: "Herra on Jumala! Herra on Jumala!" 40 *5. Moos. 13:5; 5. Moos. 18:20Mutta Elia sanoi heille: "Ottakaa Baalin profeetat kiinni; älköön yksikään heistä pääskö pakoon". Ja he ottivat heidät kiinni. Ja Elia vei heidät Kiisonin purolle ja tappoi heidät siellä.

41 Ja Elia sanoi Ahabille: "Nouse, syö ja juo, sillä sateen kohina kuuluu". 42 Niin Ahab nousi syömään ja juomaan. Mutta Elia nousi Karmelin huipulle, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin. 43 Ja hän sanoi palvelijallensa: "Nouse ja katso merelle päin". Tämä nousi ja katsoi, mutta sanoi: "Ei näy mitään". Hän sanoi: "Mene takaisin". Näin seitsemän kertaa. 44 Seitsemännellä kerralla palvelija sanoi: "Katso, pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen, nousee merestä". Niin Elia sanoi: "Nouse ja sano Ahabille: 'Valjasta ja lähde alas, ettei sade sinua pidättäisi'". 45 *Jaak. 5:18Ja tuossa tuokiossa taivas kävi mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta, ja tuli ankara sade. Mutta Ahab nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin. 46 Ja Herran käsi tuli Elian päälle, ja niin hän vyötti kupeensa ja juoksi Ahabin edellä Jisreeliin saakka.

1 After many days, Yahweh’s word came to Elijah, in the third year, saying, "Go, show yourself to Ahab; and I will send rain on the earth."

2 Elijah went to show himself to Ahab. The famine was severe in Samaria. 3 Ahab called Obadiah, who was over the household. (Now Obadiah feared Yahweh greatly; 4 for when Jezebel cut off Yahweh’s prophets, Obadiah took one hundred prophets, and hid them fifty to a cave, and fed them with bread and water.) 5 Ahab said to Obadiah, "Go through the land, to all the springs of water, and to all the brooks. Perhaps we may find grass and save the horses and mules alive, that we not lose all the animals."

6 So they divided the land between them to pass throughout it. Ahab went one way by himself, and Obadiah went another way by himself. 7 As Obadiah was on the way, behold, Elijah met him. He recognized him, and fell on his face, and said, "Is it you, my lord Elijah?"

8 He answered him, "It is I. Go, tell your lord, ‘Behold, Elijah is here!’"

9 He said, "How have I sinned, that you would deliver your servant into the hand of Ahab, to kill me? 10 As Yahweh your God lives, there is no nation or kingdom where my lord has not sent to seek you. When they said, ‘He is not here,’ he took an oath of the kingdom and nation that they didn’t find you. 11 Now you say, ‘Go, tell your lord, "Behold, Elijah is here."’ 12 It will happen, as soon as I leave you, that Yahweh’s Spirit will carry you I don’t know where; and so when I come and tell Ahab, and he can’t find you, he will kill me. But I, your servant, have feared Yahweh from my youth. 13 Wasn’t it told my lord what I did when Jezebel killed Yahweh’s prophets, how I hid one hundred men of Yahweh’s prophets with fifty to a cave, and fed them with bread and water? 14 Now you say, ‘Go, tell your lord, "Behold, Elijah is here".’ He will kill me."

15 Elijah said, "As Yahweh of Armies lives, before whom I stand, I will surely show myself to him today." 16 So Obadiah went to meet Ahab, and told him; and Ahab went to meet Elijah.

17 When Ahab saw Elijah, Ahab said to him, "Is that you, you troubler of Israel?"

18 He answered, "I have not troubled Israel, but you and your father’s house, in that you have forsaken Yahweh’s commandments and you have followed the Baals. 19 Now therefore send, and gather to me all Israel to Mount Carmel, and four hundred fifty of the prophets of Baal, and four hundred of the prophets of the Asherah, who eat at Jezebel’s table."

20 So Ahab sent to all the children of Israel, and gathered the prophets together to Mount Carmel. 21 Elijah came near to all the people, and said, "How long will you waver between the two sides? If Yahweh is God, follow him; but if Baal, then follow him."

The people didn’t say a word.

22 Then Elijah said to the people, "I, even I only, am left as a prophet of Yahweh; but Baal’s prophets are four hundred fifty men. 23 Let them therefore give us two bulls; and let them choose one bull for themselves, and cut it in pieces, and lay it on the wood, and put no fire under; and I will dress the other bull, and lay it on the wood, and put no fire under it. 24 You call on the name of your god, and I will call on Yahweh’s name. The God who answers by fire, let him be God."

All the people answered, "What you say is good."

25 Elijah said to the prophets of Baal, "Choose one bull for yourselves, and dress it first, for you are many; and call on the name of your god, but put no fire under it."

26 They took the bull which was given them, and they dressed it, and called on the name of Baal from morning even until noon, saying, "Baal, hear us!" But there was no voice, and nobody answered. They leaped about the altar which was made.

27 At noon, Elijah mocked them, and said, "Cry aloud, for he is a god. Either he is deep in thought, or he has gone somewhere, or he is on a journey, or perhaps he sleeps and must be awakened."

28 They cried aloud, and cut themselves in their way with knives and lances until the blood gushed out on them. 29 When midday was past, they prophesied until the time of the evening offering; but there was no voice, no answer, and nobody paid attention.

30 Elijah said to all the people, "Come near to me!"; and all the people came near to him. He repaired Yahweh’s altar that had been thrown down. 31 Elijah took twelve stones, according to the number of the tribes of the sons of Jacob, to whom Yahweh’s word came, saying, "Israel shall be your name." 32 With the stones he built an altar in Yahweh’s name. He made a trench around the altar large enough to contain two seahs*18:32 1 seah is about 7 liters or 1.9 gallons or 0.8 pecks of seed. 33 He put the wood in order, and cut the bull in pieces and laid it on the wood. He said, "Fill four jars with water, and pour it on the burnt offering and on the wood." 34 He said, "Do it a second time;" and they did it the second time. He said, "Do it a third time;" and they did it the third time. 35 The water ran around the altar; and he also filled the trench with water.

36 At the time of the evening offering, Elijah the prophet came near and said, "Yahweh, the God of Abraham, of Isaac, and of Israel, let it be known today that you are God in Israel and that I am your servant, and that I have done all these things at your word. 37 Hear me, Yahweh, hear me, that this people may know that you, Yahweh, are God, and that you have turned their heart back again."

38 Then Yahweh’s fire fell and consumed the burnt offering, the wood, the stones, and the dust; and it licked up the water that was in the trench. 39 When all the people saw it, they fell on their faces. They said, "Yahweh, he is God! Yahweh, he is God!"

40 Elijah said to them, "Seize the prophets of Baal! Don’t let one of them escape!"

They seized them; and Elijah brought them down to the brook Kishon, and killed them there.

41 Elijah said to Ahab, "Get up, eat and drink; for there is the sound of abundance of rain."

42 So Ahab went up to eat and to drink. Elijah went up to the top of Carmel; and he bowed himself down on the earth, and put his face between his knees. 43 He said to his servant, "Go up now and look toward the sea."

He went up and looked, then said, "There is nothing."

He said, "Go again" seven times.

44 On the seventh time, he said, "Behold, a small cloud, like a man’s hand, is rising out of the sea."

He said, "Go up, tell Ahab, ‘Get ready and go down, so that the rain doesn’t stop you.’"

45 In a little while, the sky grew black with clouds and wind, and there was a great rain. Ahab rode, and went to Jezreel. 46 Yahweh’s hand was on Elijah; and he tucked his cloak into his belt and ran before Ahab to the entrance of Jezreel.