1 *2. Sam. 6:4Niin Kirjat-Jearimin miehet tulivat ja veivät Herran arkin sinne ja toivat sen Abinadabin taloon mäelle. Ja hänen poikansa Eleasarin he pyhittivät pitämään huolta Herran arkista.

2 Ja siitä päivästä, jona arkki oli asettunut Kirjat-Jearimiin, kului pitkä aika, kului kaksikymmentä vuotta; ja koko Israelin heimo huokaili Herran puoleen. 3 *1. Moos. 35:2; 5. Moos. 6:4; Joos. 24:23; Matt. 4:10; Luuk. 4:8Mutta Samuel sanoi koko Israelin heimolle näin: "Jos te kaikesta sydämestänne käännytte Herran puoleen, niin poistakaa keskuudestanne vieraat jumalat ja astartet ja kiinnittäkää sydämenne Herraan ja palvelkaa ainoastaan häntä, niin hän pelastaa teidät filistealaisten käsistä". 4 *Tuom. 10:16Niin israelilaiset poistivat baalit ja astartet ja palvelivat ainoastaan Herraa.

5 *Tuom. 20:1; 1. Sam. 10:17Ja Samuel sanoi: "Kootkaa koko Israel Mispaan, ja minä rukoilen teidän puolestanne Herraa". 6 *1. Sam. 12:10; Neh. 9:33; Ps. 106:6; Valit. 2:19; Dan. 9:15Niin he kokoontuivat Mispaan, ammensivat vettä ja vuodattivat sitä Herran eteen sekä paastosivat sen päivän; ja he sanoivat siellä: "Me olemme tehneet syntiä Herraa vastaan". Ja Samuel jakoi israelilaisille oikeutta Mispassa.

7 Kun filistealaiset kuulivat israelilaisten kokoontuneen Mispaan, lähtivät filistealaisten ruhtinaat Israelia vastaan. Kun israelilaiset kuulivat sen, pelkäsivät he filistealaisia. 8 Ja israelilaiset sanoivat Samuelille: "Älä kieltäydy huutamasta meidän puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme, että hän pelastaisi meidät filistealaisten käsistä". 9 Niin Samuel otti imevän karitsan ja uhrasi sen polttouhriksi, kokonaisuhriksi, Herralle; ja Samuel huusi Herraa Israelin puolesta, ja Herra kuuli häntä. 10 Sillä kun Samuelin uhratessa polttouhria filistealaiset lähestyivät käydäkseen taisteluun Israelia vastaan, niin sinä päivänä Herra jylisi kovalla ukkosen jylinällä filistealaisia vastaan ja saattoi heidät hämminkiin, niin että Israel voitti heidät. 11 Ja Israelin miehet lähtivät Mispasta ja ajoivat filistealaisia takaa, surmaten heitä aina Beet-Kaarin alapuolelle asti. 12 Ja Samuel otti kiven ja pani sen Mispan ja Seenin välille ja antoi sille nimen Eben-Eser*Nimi merkitsee: avun kivi. ja sanoi: "Tähän asti on Herra meitä auttanut". 13 Niin filistealaiset lannistettiin, eivätkä he enää tulleet Israelin alueelle. Ja Herran käsi oli filistealaisia vastaan Samuelin koko elinajan. 14 Ja ne kaupungit, jotka filistealaiset olivat ottaneet Israelilta, joutuivat takaisin Israelille, Ekronista Gatiin saakka; ja myös niiden alueet Israel vapautti filistealaisten käsistä. Myöskin Israelin ja amorilaisten välillä oli rauha.

15 Samuel oli tuomarina Israelissa koko elinaikansa. 16 Ja hän teki joka vuosi kiertomatkoja Beeteliin, Gilgaliin ja Mispaan, ja hän jakoi Israelille oikeutta kaikissa näissä paikoissa. 17 *1. Sam. 1:19Sitten hän palasi jälleen Raamaan, sillä siellä oli hänen kotinsa ja siellä hän jakoi oikeutta Israelille. Ja hän rakensi sinne alttarin Herralle.

1 The men of Kiriath Jearim came and took Yahweh’s ark, and brought it into Abinadab’s house on the hill, and consecrated Eleazar his son to keep Yahweh’s ark. 2 From the day that the ark stayed in Kiriath Jearim, the time was long—for it was twenty years; and all the house of Israel lamented after Yahweh. 3 Samuel spoke to all the house of Israel, saying, "If you are returning to Yahweh with all your heart, then put away the foreign gods and the Ashtaroth from among you, and direct your hearts to Yahweh, and serve him only; and he will deliver you out of the hand of the Philistines." 4 Then the children of Israel removed the Baals and the Ashtaroth, and served Yahweh only. 5 Samuel said, "Gather all Israel to Mizpah, and I will pray to Yahweh for you." 6 They gathered together to Mizpah, and drew water, and poured it out before Yahweh, and fasted on that day, and said there, "We have sinned against Yahweh." Samuel judged the children of Israel in Mizpah.

7 When the Philistines heard that the children of Israel were gathered together at Mizpah, the lords of the Philistines went up against Israel. When the children of Israel heard it, they were afraid of the Philistines. 8 The children of Israel said to Samuel, "Don’t stop crying to Yahweh our God for us, that he will save us out of the hand of the Philistines." 9 Samuel took a suckling lamb, and offered it for a whole burnt offering to Yahweh. Samuel cried to Yahweh for Israel, and Yahweh answered him. 10 As Samuel was offering up the burnt offering, the Philistines came near to battle against Israel; but Yahweh thundered with a great thunder on that day on the Philistines and confused them; and they were struck down before Israel. 11 The men of Israel went out of Mizpah and pursued the Philistines, and struck them until they came under Beth Kar.

12 Then Samuel took a stone and set it between Mizpah and Shen, and called its name Ebenezer,*7:12 "Ebenezer" means "stone of help". saying, "Yahweh helped us until now." 13 So the Philistines were subdued, and they stopped coming within the border of Israel. Yahweh’s hand was against the Philistines all the days of Samuel.

14 The cities which the Philistines had taken from Israel were restored to Israel, from Ekron even to Gath; and Israel recovered its border out of the hand of the Philistines. There was peace between Israel and the Amorites.

15 Samuel judged Israel all the days of his life. 16 He went from year to year in a circuit to Bethel, Gilgal, and Mizpah; and he judged Israel in all those places. 17 His return was to Ramah, for his house was there, and he judged Israel there; and he built an altar to Yahweh there.