1 Mutta Joosafat, Juudan kuningas, palasi onnellisesti takaisin kotiinsa Jerusalemiin. 2 *2. Aik. 16:7Silloin Jeehu, Hananin poika, näkijä, meni kuningas Joosafatia vastaan ja sanoi hänelle: "Oliko sinun autettava jumalatonta, ja rakastatko sinä niitä, jotka vihaavat Herraa? Sentähden on sinun päälläsi Herran viha. 3 *2. Aik. 17:3Kuitenkin on sinussa löydetty myös hyvää, sillä sinä olet hävittänyt aserat maasta ja kiinnittänyt sydämesi Jumalan etsimiseen."

4 Niin Joosafat jäi Jerusalemiin. Sitten hän meni jälleen kansan keskeen, Beersebasta lähtien aina Efraimin vuoristoon saakka, ja palautti heidät takaisin Herran, heidän isiensä Jumalan, tykö. 5 *5. Moos. 16:18Ja hän asetti tuomareita maahan, kaikkiin Juudan varustettuihin kaupunkeihin, kaupunki kaupungilta. 6 *Room. 13:1Ja hän sanoi tuomareille: "Katsokaa, mitä teette, sillä te ette ole tekemässä ihmisten tuomioita, vaan Herran tuomioita, ja hän on teidän kanssanne, kun te tuomitsette. 7 *5. Moos. 1:17; 5. Moos. 10:17; 1. Sam. 16:7; Job 34:19; Ap. t. 10:34; Room. 2:11; Gal. 2:6; Ef. 6:9; Kol. 3:25; 1. Piet. 1:17Hallitkoon siis teitä Herran pelko. Ottakaa vaari siitä, mitä teette, sillä Herrassa, meidän Jumalassamme, ei ole vääryyttä eikä puolueellisuutta, eikä hän ota lahjuksia." 8 *5. Moos. 17:8Myöskin Jerusalemiin Joosafat asetti leeviläisiä, pappeja ja Israelin perhekunta-päämiehiä jakamaan Herran oikeutta ja ratkaisemaan riita-asioita. Ja he palasivat Jerusalemiin. 9 Ja hän käski heitä sanoen: "Tehkää Herraa peljäten, uskollisesti ja ehyellä sydämellä näin: 10 Jokaisessa riita-asiassa, minkä veljenne, jotka asuvat kaupungeissansa, tuovat teidän eteenne, koskipa se murhaa tai lakia, käskyä, säädöksiä tai oikeuksia, varoittakaa heitä, etteivät saattaisi itseänsä vikapäiksi Herran edessä ja ettei viha kohtaisi teitä ja teidän veljiänne. Näin tehkää, ettette tulisi vikapäiksi. 11 Ja katso, ylimmäinen pappi Amarja olkoon teillä esimiehenä kaikissa Herran asioissa ja Sebadja, Ismaelin poika, Juudan heimoruhtinas, kaikissa kuninkaan asioissa, ja olkoot leeviläiset teillä virkamiehinä. Olkaa lujat ja ryhtykää työhön; ja Herra olkoon sen kanssa, joka hyvä on."

1 Jehoshaphat the king of Judah returned to his house in peace to Jerusalem. 2 Jehu the son of Hanani the seer went out to meet him, and said to King Jehoshaphat, "Should you help the wicked, and love those who hate Yahweh? Because of this, wrath is on you from before Yahweh. 3 Nevertheless there are good things found in you, in that you have put away the Asheroth out of the land, and have set your heart to seek God."

4 Jehoshaphat lived at Jerusalem; and he went out again among the people from Beersheba to the hill country of Ephraim, and brought them back to Yahweh, the God of their fathers. 5 He set judges in the land throughout all the fortified cities of Judah, city by city, 6 and said to the judges, "Consider what you do, for you don’t judge for man, but for Yahweh; and he is with you in the judgment. 7 Now therefore let the fear of Yahweh be on you. Take heed and do it; for there is no iniquity with Yahweh our God, nor respect of persons, nor taking of bribes."

8 Moreover in Jerusalem Jehoshaphat appointed certain Levites, priests, and heads of the fathers’ households of Israel to give judgment for Yahweh and for controversies. They returned to Jerusalem. 9 He commanded them, saying, "You shall do this in the fear of Yahweh, faithfully, and with a perfect heart. 10 Whenever any controversy comes to you from your brothers who dwell in their cities, between blood and blood, between law and commandment, statutes and ordinances, you must warn them, that they not be guilty toward Yahweh, and so wrath come on you and on your brothers. Do this, and you will not be guilty. 11 Behold, Amariah the chief priest is over you in all matters of Yahweh; and Zebadiah the son of Ishmael, the ruler of the house of Judah, in all the king’s matters. Also the Levites shall be officers before you. Deal courageously, and may Yahweh be with the good."