1 *1. Moos. 17:10,14; 3. Moos. 12:3; Gal. 5:2; Fil. 3:2-3Ja Juudeasta tuli sinne muutamia, jotka opettivat veljiä: "Ellette ympärileikkauta itseänne, niinkuin Mooses on säätänyt, ette voi pelastua". 2 *Gal. 2:1-2Kun siitä syntyi riita ja kun Paavali ja Barnabas kiivaasti väittelivät heitä vastaan, niin päätettiin, että Paavalin ja Barnabaan ja muutamien muiden heistä tuli mennä tämän riitakysymyksen tähden apostolien ja vanhinten tykö Jerusalemiin.

3 Niin seurakunta varusti heidät matkalle, ja he kulkivat Foinikian ja Samarian kautta ja kertoivat pakanain kääntymyksestä ja ilahuttivat sillä suuresti kaikkia veljiä. 4 *Ap. t. 14:27; Ap. t. 21:19Ja kun he saapuivat Jerusalemiin, niin seurakunta ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan; ja he kertoivat, kuinka Jumala oli ollut heidän kanssansa ja tehnyt suuria. 5 Mutta fariseusten lahkosta nousivat muutamat, jotka olivat tulleet uskoon, ja sanoivat: "Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia".

6 Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa. 7 *Ap. t. 10:9-44; Ap. t. 11:1-2; Ap. t. 11:12Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten teki teidän keskuudessanne sen valinnan, että pakanat minun suustani saisivat kuulla evankeliumin sanan ja tulisivat uskoon. 8 *1. Aik. 28:9; Ps. 7:10; Ps. 139:1-2; Jer. 11:20; Ap. t. 1:24; Ap. t. 10:44-47Ja Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoinkuin meillekin, 9 *Ap. t. 10:34-35; Room. 10:4eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken, sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla. 10 *Matt. 11:30; Matt. 23:4; Luuk. 11:46; Gal. 3:10Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa? 11 *Room. 3:24; Gal. 2:16; Ef. 2:4-5; Ef. 2:8; Tit. 3:4-5Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin." 12 *Ap. t. 11:18; Ap. t. 14:27Niin koko joukko vaikeni, ja he kuuntelivat Barnabasta ja Paavalia, jotka kertoivat, kuinka suuria tunnustekoja ja ihmeitä Jumala oli tehnyt pakanain keskuudessa heidän kauttansa. 13 *Gal. 2:9Kun he olivat lakanneet puhumasta, lausui Jaakob: "Miehet, veljet, kuulkaa minua! 14 Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kerran katsoi pakanain puoleen ottaakseen heistä kansan omalle nimellensä. 15 Ja tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, sillä näin on kirjoitettu:

16 'Sen jälkeen minä palajan

ja pystytän jälleen

Daavidin sortuneen majan;

minä korjaan sen repeämät

ja nostan sen jälleen pystyyn,

17 *Aam. 9:11-12että jäljelle jääneet ihmiset

etsisivät Herraa,

ynnä kaikki pakanat,

jotka ovat minun nimiini otetut,

sanoo Herra, joka tämän tekee,

18 *Jes. 45:21mikä on ollut tunnettua

hamasta ikiajoista'.

19 Sentähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen, 20 *1. Moos. 9:4; 2. Moos. 20:3-5; 2. Moos. 23:13; 3. Moos. 3:17; 3. Moos. 17:10-14; 4. Moos. 25:1-2; 5. Moos. 12:16; 5. Moos. 12:23-25; 1. Kor. 6:9,18; 1. Kor. 8:1,10; 1. Kor. 10:14,20; Gal. 5:19; Kol. 3:5; 1. Tess. 4:3vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta. 21 *Ap. t. 13:14-15; Ap. t. 13:27Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina."

22 Silloin apostolit ja vanhimmat ja koko seurakunta näkivät hyväksi valita keskuudestaan muutamia miehiä ja lähettää heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana, nimittäin Juudaan, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, ja Silaan, jotka olivat johtavia miehiä veljien joukossa; 23 ja kirjoittivat heidän mukaansa näin kuuluvan kirjeen: "Me apostolit ja vanhimmat, teidän veljenne, lähetämme teille, pakanuudesta kääntyneille veljille Antiokiassa ja Syyriassa ja Kilikiassa, tervehdyksen. 24 *Gal. 2:4; 1. Joh. 2:19Koska olemme kuulleet, että muutamat meistä lähteneet, joille emme ole mitään käskyä antaneet, ovat puheillaan tehneet teidät levottomiksi ja saattaneet teidän sielunne hämmennyksiin, 25 niin me olemme yksimielisesti nähneet hyväksi valita miehiä ja lähettää heidät teidän tykönne rakkaiden veljiemme Barnabaan ja Paavalin kanssa, 26 jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden. 27 Me lähetämme siis Juudaan ja Silaan, jotka myös suusanalla ilmoittavat teille saman. 28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät: 29 *Ap. t. 16:4; Ap. t. 21:25; Ilm. 2:14,20että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"

30 Niin heidät lähetettiin matkalle, ja he tulivat Antiokiaan; siellä he kutsuivat koolle seurakunnan ja antoivat heille kirjeen. 31 *Ap. t. 13:48Ja kun he olivat sen lukeneet, iloitsivat he tästä lohdutuksesta. 32 Ja Juudas ja Silas, jotka itsekin olivat profeettoja, kehoittivat veljiä monin sanoin ja vahvistivat heitä. 33 Ja heidän viivyttyään siellä jonkin aikaa veljet laskivat heidät rauhassa palaamaan niiden tykö, jotka olivat heidät lähettäneet. 35 Ja Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettaen ja julistaen useiden muidenkin kanssa Herran sanaa.

36 Mutta muutamien päivien kuluttua Paavali sanoi Barnabaalle: "Lähtekäämme takaisin kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa olemme julistaneet Herran sanaa, katsomaan veljiä, miten heidän on". 37 *Ap. t. 12:12,25; Ap. t. 13:5,13; Kol. 4:10; 2. Tim. 4:11; Fil. 1:24Niin Barnabas tahtoi ottaa mukaan Johanneksenkin, jota kutsuttiin Markukseksi. 38 *Ap. t. 13:13Mutta Paavali katsoi oikeaksi olla ottamatta häntä mukaan, koska hän oli luopunut heistä Pamfyliassa eikä ollut heidän kanssaan lähtenyt työhön. 39 Ja he kiivastuivat niin, että erkanivat toisistaan, ja Barnabas otti mukaansa Markuksen ja purjehti Kyproon. 40 Mutta Paavali valitsi Silaan, ja veljet jättivät hänet Herran armon haltuun, ja hän lähti matkalle. 41 Ja hän vaelsi läpi Syyrian ja Kilikian vahvistaen seurakuntia.

1 Some men came down from Judea and taught the brothers,*15:1 The word for "brothers" here and where the context allows may also be correctly translated "brothers and sisters" or "siblings." "Unless you are circumcised after the custom of Moses, you can’t be saved." 2 Therefore when Paul and Barnabas had no small discord and discussion with them, they appointed Paul, Barnabas, and some others of them to go up to Jerusalem to the apostles and elders about this question. 3 They, being sent on their way by the assembly, passed through both Phoenicia and Samaria, declaring the conversion of the Gentiles. They caused great joy to all the brothers. 4 When they had come to Jerusalem, they were received by the assembly and the apostles and the elders, and they reported everything that God had done with them.

5 But some of the sect of the Pharisees who believed rose up, saying, "It is necessary to circumcise them, and to command them to keep the law of Moses."

6 The apostles and the elders were gathered together to see about this matter. 7 When there had been much discussion, Peter rose up and said to them, "Brothers, you know that a good while ago God made a choice among you that by my mouth the nations should hear the word of the Good News and believe. 8 God, who knows the heart, testified about them, giving them the Holy Spirit, just like he did to us. 9 He made no distinction between us and them, cleansing their hearts by faith. 10 Now therefore why do you tempt God, that you should put a yoke on the neck of the disciples which neither our fathers nor we were able to bear? 11 But we believe that we are saved through the grace of the Lord Jesus,*15:11 TR adds "Christ" just as they are."

12 All the multitude kept silence, and they listened to Barnabas and Paul reporting what signs and wonders God had done among the nations through them. 13 After they were silent, James answered, "Brothers, listen to me. 14 Simeon has reported how God first visited the nations to take out of them a people for his name. 15 This agrees with the words of the prophets. As it is written,

16 ‘After these things I will return.

I will again build the tabernacle of David, which has fallen.

I will again build its ruins.

I will set it up 17 that the rest of men may seek after the Lord:

all the Gentiles who are called by my name,

says the Lord, who does all these things.’✝15:17 Amos 9:11-12

18 "All of God’s works are known to him from eternity. 19 Therefore my judgment is that we don’t trouble those from among the Gentiles who turn to God, 20 but that we write to them that they abstain from the pollution of idols, from sexual immorality, from what is strangled, and from blood. 21 For Moses from generations of old has in every city those who preach him, being read in the synagogues every Sabbath."

22 Then it seemed good to the apostles and the elders, with the whole assembly, to choose men out of their company, and send them to Antioch with Paul and Barnabas: Judas called Barsabbas, and Silas, chief men among the brothers.*15:22 The word for "brothers" here and where the context allows may also be correctly translated "brothers and sisters" or "siblings." 23 They wrote these things by their hand:

"The apostles, the elders, and the brothers, to the brothers who are of the Gentiles in Antioch, Syria, and Cilicia: greetings. 24 Because we have heard that some who went out from us have troubled you with words, unsettling your souls, saying, ‘You must be circumcised and keep the law,’ to whom we gave no commandment; 25 it seemed good to us, having come to one accord, to choose out men and send them to you with our beloved Barnabas and Paul, 26 men who have risked their lives for the name of our Lord Jesus Christ. 27 We have sent therefore Judas and Silas, who themselves will also tell you the same things by word of mouth. 28 For it seemed good to the Holy Spirit, and to us, to lay no greater burden on you than these necessary things: 29 that you abstain from things sacrificed to idols, from blood, from things strangled, and from sexual immorality, from which if you keep yourselves, it will be well with you. Farewell."

30 So, when they were sent off, they came to Antioch. Having gathered the multitude together, they delivered the letter. 31 When they had read it, they rejoiced over the encouragement. 32 Judas and Silas, also being prophets themselves, encouraged the brothers with many words and strengthened them. 33 After they had spent some time there, they were dismissed in peace from the brothers to the apostles. 34 *15:34 Some manuscripts add: But it seemed good to Silas to stay there. 35 But Paul and Barnabas stayed in Antioch, teaching and preaching the word of the Lord, with many others also.

36 After some days Paul said to Barnabas, "Let’s return now and visit our brothers in every city in which we proclaimed the word of the Lord, to see how they are doing." 37 Barnabas planned to take John, who was called Mark, with them also. 38 But Paul didn’t think that it was a good idea to take with them someone who had withdrawn from them in Pamphylia, and didn’t go with them to do the work. 39 Then the contention grew so sharp that they separated from each other. Barnabas took Mark with him and sailed away to Cyprus, 40 but Paul chose Silas and went out, being commended by the brothers to the grace of God. 41 He went through Syria and Cilicia, strengthening the assemblies.