1 *1. Moos. 17:19; 1. Moos. 18:10; Matt. 1:2; Hebr. 11:11Ja Herra piti Saarasta huolen, niinkuin oli luvannut; ja Herra teki Saaralle, niinkuin oli puhunut. 2 Ja Saara tuli raskaaksi ja synnytti Aabrahamille pojan hänen vanhoilla päivillään, juuri sinä aikana, jonka Jumala oli hänelle sanonut. 3 Ja Aabraham nimitti poikansa, joka hänelle oli syntynyt, sen, jonka Saara oli hänelle synnyttänyt, Iisakiksi. 4 *1. Moos. 17:10; Ap. t. 7:8Ja Aabraham ympärileikkasi poikansa Iisakin, tämän ollessa kahdeksan päivän vanha, niinkuin Jumala oli hänen käskenyt tehdä. 5 Aabraham oli sadan vuoden vanha, kun hänen poikansa Iisak syntyi hänelle. 6 Ja Saara sanoi: "Jumala on saattanut minut naurunalaiseksi; kuka ikinä saa tämän kuulla, se nauraa minulle". 7 Ja hän sanoi vielä: "Kuka olisi tiennyt sanoa Aabrahamille: Saara on imettävä lapsia? Ja nyt minä kuitenkin olen synnyttänyt hänelle pojan hänen vanhoilla päivillään."

8 Ja poika kasvoi, ja hänet vieroitettiin. Ja Aabraham laittoi suuret pidot siksi päiväksi, jona Iisak vieroitettiin. 9 Ja Saara näki egyptiläisen Haagarin pojan, jonka tämä oli Aabrahamille synnyttänyt, ilvehtivän 10 *Gal. 4:30ja sanoi Aabrahamille: "Aja pois tuo orjatar poikinensa, sillä ei tuon orjattaren poika saa periä minun poikani, Iisakin, kanssa". 11 Aabraham pahastui suuresti tästä puheesta poikansa tähden. 12 *Room. 9:7; Hebr. 11:18Mutta Jumala sanoi Aabrahamille: "Älä pahastu siitä poikasi ja orjattaresi tähden. Kuule Saaraa kaikessa, mitä hän sinulle sanoo, sillä ainoastaan Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset. 13 *1. Moos. 16:10; 1. Moos. 17:20; 1. Moos. 25:12Mutta myöskin orjattaren pojasta minä teen suuren kansan, koska hän on sinun jälkeläisesi."

14 Varhain seuraavana aamuna Aabraham otti leipää ja vesileilin ja antoi ne Haagarille, pannen ne hänen olalleen, sekä pojan, ja lähetti hänet menemään. Hän lähti ja harhaili Beerseban erämaassa. 15 Mutta kun vesi loppui leilistä, heitti hän pojan pensaan alle, 16 meni ja istui syrjään jousenkantaman päähän, sillä hän ajatteli: "En voi nähdä pojan kuolevan". Ja istuessaan siinä syrjässä hän korotti äänensä ja itki. 17 Silloin Jumala kuuli pojan valituksen, ja Jumalan enkeli huusi taivaasta Haagarille sanoen: "Mikä sinun on, Haagar? Älä pelkää, sillä Jumala on kuullut pojan valituksen, siinä missä hän makaa. 18 Nouse, nosta poika maasta ja tartu hänen käteensä, sillä minä teen hänestä suuren kansan." 19 Ja Jumala avasi hänen silmänsä, niin että hän huomasi vesikaivon. Ja hän meni ja täytti leilin vedellä ja antoi pojan juoda. 20 Ja Jumala oli pojan kanssa, ja hän kasvoi ja asui erämaassa, ja hänestä tuli jousimies. 21 Ja hän asui Paaranin erämaassa; ja hänen äitinsä otti hänelle vaimon Egyptin maasta.

22 *1. Moos. 26:26Siihen aikaan puhui Abimelek ja hänen sotapäällikkönsä Piikol Aabrahamille sanoen: "Jumala on sinun kanssasi kaikessa, mitä teet. 23 Vanno nyt tässä minulle Jumalan kautta, ettet ole oleva petollinen minulle etkä minun suvulleni etkä jälkeläisilleni, vaan tee sinäkin laupeus minulle ja sille maalle, jossa muukalaisena asut, niinkuin minä olen sinulle tehnyt." 24 Aabraham sanoi: "Minä vannon". 25 Aabraham nuhteli kuitenkin Abimelekia vesikaivon tähden, jonka Abimelekin palvelijat olivat vallanneet. 26 Mutta Abimelek vastasi: "En tiedä, kuka sen on tehnyt; et ole itse minulle mitään ilmoittanut, enkä ole siitä kuullut ennen kuin tänään". 27 Silloin Aabraham otti pikkukarjaa ja raavaskarjaa ja antoi Abimelekille; ja he tekivät molemmat keskenänsä liiton. 28 Ja Aabraham asetti laumasta seitsemän uuhikaritsaa erilleen muista. 29 Silloin Abimelek sanoi Aabrahamille: "Mitä tarkoittavat nuo seitsemän karitsaa, jotka olet asettanut tuonne erilleen?" 30 Hän vastasi: "Nämä seitsemän karitsaa on sinun otettava minun kädestäni, todistukseksi minulle siitä, että tämä kaivo on minun kaivamani". 31 Siitä kutsuttiin paikkaa Beersebaksi*Nimi merkitsee sekä seitsenkaivo että valakaivo., koska he molemmat vannoivat siinä toisilleen valan. 32 Niin he tekivät liiton Beersebassa. Ja Abimelek nousi ja Piikol, hänen sotapäällikkönsä, ja he palasivat filistealaisten maahan. 33 Ja Aabraham istutti tamariskipuun Beersebaan ja huusi siinä avuksi Herran, iankaikkisen Jumalan, nimeä. 34 Ja Aabraham asui kauan muukalaisena filistealaisten maassa.

1 Yahweh visited Sarah as he had said, and Yahweh did to Sarah as he had spoken. 2 Sarah conceived, and bore Abraham a son in his old age, at the set time of which God had spoken to him. 3 Abraham called his son who was born to him, whom Sarah bore to him, Isaac.*21:3 Isaac means "He laughs". 4 Abraham circumcised his son, Isaac, when he was eight days old, as God had commanded him. 5 Abraham was one hundred years old when his son, Isaac, was born to him. 6 Sarah said, "God has made me laugh. Everyone who hears will laugh with me." 7 She said, "Who would have said to Abraham that Sarah would nurse children? For I have borne him a son in his old age."

8 The child grew and was weaned. Abraham made a great feast on the day that Isaac was weaned. 9 Sarah saw the son of Hagar the Egyptian, whom she had borne to Abraham, mocking. 10 Therefore she said to Abraham, "Cast out this servant and her son! For the son of this servant will not be heir with my son, Isaac."

11 The thing was very grievous in Abraham’s sight on account of his son. 12 God said to Abraham, "Don’t let it be grievous in your sight because of the boy, and because of your servant. In all that Sarah says to you, listen to her voice. For your offspring will be named through Isaac. 13 I will also make a nation of the son of the servant, because he is your child." 14 Abraham rose up early in the morning, and took bread and a container of water, and gave it to Hagar, putting it on her shoulder; and gave her the child, and sent her away. She departed, and wandered in the wilderness of Beersheba. 15 The water in the container was spent, and she put the child under one of the shrubs. 16 She went and sat down opposite him, a good way off, about a bow shot away. For she said, "Don’t let me see the death of the child." She sat opposite him, and lifted up her voice, and wept. 17 God heard the voice of the boy.

The angel of God called to Hagar out of the sky, and said to her, "What troubles you, Hagar? Don’t be afraid. For God has heard the voice of the boy where he is. 18 Get up, lift up the boy, and hold him with your hand. For I will make him a great nation."

19 God opened her eyes, and she saw a well of water. She went, filled the container with water, and gave the boy a drink.

20 God was with the boy, and he grew. He lived in the wilderness, and as he grew up, he became an archer. 21 He lived in the wilderness of Paran. His mother got a wife for him out of the land of Egypt.

22 At that time, Abimelech and Phicol the captain of his army spoke to Abraham, saying, "God is with you in all that you do. 23 Now, therefore, swear to me here by God that you will not deal falsely with me, nor with my son, nor with my son’s son. But according to the kindness that I have done to you, you shall do to me, and to the land in which you have lived as a foreigner."

24 Abraham said, "I will swear." 25 Abraham complained to Abimelech because of a water well, which Abimelech’s servants had violently taken away. 26 Abimelech said, "I don’t know who has done this thing. You didn’t tell me, and I didn’t hear of it until today."

27 Abraham took sheep and cattle, and gave them to Abimelech. Those two made a covenant. 28 Abraham set seven ewe lambs of the flock by themselves. 29 Abimelech said to Abraham, "What do these seven ewe lambs, which you have set by themselves, mean?"

30 He said, "You shall take these seven ewe lambs from my hand, that it may be a witness to me, that I have dug this well." 31 Therefore he called that place Beersheba,*21:31 Beersheba can mean "well of the oath" or "well of seven". because they both swore an oath there. 32 So they made a covenant at Beersheba. Abimelech rose up with Phicol, the captain of his army, and they returned into the land of the Philistines. 33 Abraham planted a tamarisk tree in Beersheba, and there he called on the name of Yahweh, the Everlasting God. 34 Abraham lived as a foreigner in the land of the Philistines many days.