1 Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla. 2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan: 3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. 4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen. 5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. 6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. 7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. 8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti." 9 *Matt. 11:15; Ilm. 2:7Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".

10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. 11 *1. Kor. 2:10; 1. Joh. 2:27Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, 12 *Jes. 6:9-10; Jes. 29:10; Joh. 12:40; Ap. t. 28:26-27; Room. 11:8että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".

13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? 14 *Jaak. 1:21-23Kylväjä kylvää sanan. 15 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. 16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan, 17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois. 18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, 19 *Matt. 19:22; Mark. 10:24; 1. Tim. 6:9,17mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. 20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen."

21 *Matt. 5:15; Luuk. 11:33Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi? 22 *Saarn. 12:14; Matt. 10:26; Luuk. 12:2; 1. Tim. 5:25Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki. 23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."

24 *Matt. 7:2; Luuk. 6:38Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. 25 *Matt. 13:12; Matt. 25:29; Luuk. 19:26Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on."

26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan; 27 *Jes. 55:10-11; Jaak. 5:7ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten. 28 *1. Moos. 1:11-12Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. 29 *Joel 3:13Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä."

30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme? 31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä; 32 *Hes. 17:23; Matt. 13:31-32; Luuk. 13:18-19; Ap. t. 2:41; Ap. t. 4:4; Ap. t. 5:14mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon."

33 *Joh. 16:12; 1. Kor. 3:2Monilla tämänkaltaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan; 34 *Matt. 13:34ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsillensa hän selitti kaikki, kun he olivat yksikseen.

35 *Matt. 8:18Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle". 36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän venheessä oli; ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan. 37 Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo täyttyi. 38 Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" 39 *Job 26:12; Ps. 106:9; Ps. 107:23-32Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa". Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. 40 Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" 41 Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?"

1 Again he began to teach by the seaside. A great multitude was gathered to him, so that he entered into a boat in the sea and sat down. All the multitude were on the land by the sea. 2 He taught them many things in parables, and told them in his teaching, 3 "Listen! Behold, the farmer went out to sow. 4 As he sowed, some seed fell by the road, and the birds*4:4 TR adds "of the air" came and devoured it. 5 Others fell on the rocky ground, where it had little soil, and immediately it sprang up, because it had no depth of soil. 6 When the sun had risen, it was scorched; and because it had no root, it withered away. 7 Others fell among the thorns, and the thorns grew up and choked it, and it yielded no fruit. 8 Others fell into the good ground and yielded fruit, growing up and increasing. Some produced thirty times, some sixty times, and some one hundred times as much." 9 He said, "Whoever has ears to hear, let him hear."

10 When he was alone, those who were around him with the twelve asked him about the parables. 11 He said to them, "To you is given the mystery of God’s Kingdom, but to those who are outside, all things are done in parables, 12 that ‘seeing they may see and not perceive, and hearing they may hear and not understand, lest perhaps they should turn again, and their sins should be forgiven them.’"✝4:12 Isaiah 6:9-10

13 He said to them, "Don’t you understand this parable? How will you understand all of the parables? 14 The farmer sows the word. 15 The ones by the road are the ones where the word is sown; and when they have heard, immediately Satan comes and takes away the word which has been sown in them. 16 These in the same way are those who are sown on the rocky places, who, when they have heard the word, immediately receive it with joy. 17 They have no root in themselves, but are short-lived. When oppression or persecution arises because of the word, immediately they stumble. 18 Others are those who are sown among the thorns. These are those who have heard the word, 19 and the cares of this age, and the deceitfulness of riches, and the lusts of other things entering in choke the word, and it becomes unfruitful. 20 Those which were sown on the good ground are those who hear the word, accept it, and bear fruit, some thirty times, some sixty times, and some one hundred times."

21 He said to them, "Is a lamp brought to be put under a basket *4:21 literally, a modion, a dry measuring basket containing about a peck (about 9 liters) or under a bed? Isn’t it put on a stand? 22 For there is nothing hidden except that it should be made known, neither was anything made secret but that it should come to light. 23 If any man has ears to hear, let him hear."

24 He said to them, "Take heed what you hear. With whatever measure you measure, it will be measured to you; and more will be given to you who hear. 25 For whoever has, to him more will be given; and he who doesn’t have, even that which he has will be taken away from him."

26 He said, "God’s Kingdom is as if a man should cast seed on the earth, 27 and should sleep and rise night and day, and the seed should spring up and grow, though he doesn’t know how. 28 For the earth bears fruit by itself: first the blade, then the ear, then the full grain in the ear. 29 But when the fruit is ripe, immediately he puts in the sickle, because the harvest has come."

30 He said, "How will we liken God’s Kingdom? Or with what parable will we illustrate it? 31 It’s like a grain of mustard seed, which, when it is sown in the earth, though it is less than all the seeds that are on the earth, 32 yet when it is sown, grows up and becomes greater than all the herbs, and puts out great branches, so that the birds of the sky can lodge under its shadow."

33 With many such parables he spoke the word to them, as they were able to hear it. 34 Without a parable he didn’t speak to them; but privately to his own disciples he explained everything.

35 On that day, when evening had come, he said to them, "Let’s go over to the other side." 36 Leaving the multitude, they took him with them, even as he was, in the boat. Other small boats were also with him. 37 A big wind storm arose, and the waves beat into the boat, so much that the boat was already filled. 38 He himself was in the stern, asleep on the cushion; and they woke him up and asked him, "Teacher, don’t you care that we are dying?"

39 He awoke and rebuked the wind, and said to the sea, "Peace! Be still!" The wind ceased and there was a great calm. 40 He said to them, "Why are you so afraid? How is it that you have no faith?"

41 They were greatly afraid and said to one another, "Who then is this, that even the wind and the sea obey him?"