Rukous, että Herra pelastaisi sorretut röyhkeistä jumalattomista.
1 Valit. 3:56Miksi, Herra, seisot niin kaukana,
miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?
2 Ps. 37:12Jumalattomien ylpeyden tähden
kurja kärsii,
takertuu heidän punomiinsa juoniin.
3 Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa,
ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa.
4 Job 21:14; Ps. 14:1Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta".
"Ei Jumalaa ole" — siinä kaikki hänen ajatuksensa.
5 Hes. 12:27Hänen hankkeensa menestyvät joka aika.
Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä;
kaikille vastustajilleen hän hymähtää.
6 Hän sanoo sydämessään: "En horju minä,
en ikinä joudu onnettomuuteen".
7 Room. 3:14Hänen suunsa on täynnä
kirousta, petosta, sortoa;
tuho ja turmio on hänen kielensä alla.
8 Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä,
hän murhaa salaa syyttömän.
Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.
9 Ps. 17:12; Ps. 37:32; Jer. 5:26Kätkössään hän väijyy,
niinkuin leijona pensaikossa,
hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun;
hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.
10 Hän kyyristyy, painautuu maahan,
ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä.
11 Job 22:13; Ps. 73:11; Ps. 94:7Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa,
hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe".
12 Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala!
Älä unhota kurjia.
13 Hes. 8:12Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa?
Miksi hän sanoo sydämessään: "Et sinä kosta?"
14 Ps. 68:6Sinä olet sen nähnyt,
sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan,
ja sinä otat sen oman kätesi huomaan;
sinulle onneton uskoo asiansa,
sinä olet orpojen auttaja.
15 Ps. 37:10,36; Ps. 104:35Murskaa jumalattoman käsivarsi
ja kosta pahan jumalattomuus,
niin ettei häntä enää löydetä.
16 Ps. 29:10; Ps. 93:1; Ps. 146:10; Jer. 10:10Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti;
hävinneet ovat pakanat hänen maastansa.
17 Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra,
sinä vahvistat heidän sydämensä,
sinä teroitat korvasi,
18 5. Moos. 10:18; Jes. 2:22auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa,
ettei ihminen, joka maasta on,
enää saisi kauhua aikaan.