Salmos 57

1 Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut, kuin hän Saulin edestä pakeni luolaan. (H57:2) Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni uskaltaa, ja sinun siipeis varjon alle minä turvaan siihenasti, että ahdistukset ohitse käyvät.

2 Minä huudan korkeimman Jumalan tykö, sen Jumalan tykö, joka minun vaivani päälle lopun tekee.

3 Hän lähettää taivaasta, ja varjelee minua, ja antaa ne häpiään tulla, jotka minua tahtovat niellä ylös, Sela! lähettäköön Jumala armonsa ja totuutensa.

4 Minun sieluni makaa jalopeurain keskellä, jotka ovat niinkuin tulen liekki; ihmisten lapset, joiden hampaat ovat keihäs ja nuolet, ja heidän kielensä terävä miekka.

5 Korota itses, Jumala, taivasten ylitse ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.

6 Verkon he virittivät minun käymiseni eteen, ja minun sieluni vältti: kuopan he kaivoivat minun eteeni, ja siihen he itse lankesivat, Sela!

7 Valmis on sydämeni, Jumala, valmis on sydämeni veisaamaan ja kiittämään.

8 Herää kunniani, herää psaltari ja kantele, varhain minä tahdon herätä.

9 Herra, sinua minä tahdon kiittää kansain seassa, ja veisata pakanain seassa.

10 Sillä sinun armos on suuri hamaan taivaisiin asti, ja sinun totuutes pilviin asti.

11 Korota itses, Jumala, taivasten ylitse, ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.

Publicidade

Capítulos

Bíblias

Publicidade