Salmos 104

1 Ylistä Herraa, minun sieluni! Herra, minun Jumalani, miten suuri ja mahtava sinä olet! Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia,

2 valo ympäröi sinut kuin viitta. Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan

3 ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle. Sinä otat pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulten siivillä.

4 Sinä teet tuulista sanasi viejät ja panet liekit palvelijoiksesi.

5 Sinä perustit maan lujasti paikoilleen, horjumatta se pysyy ajasta aikaan.

6 Alkumeri peitti maan kokonaan, ja vedet lepäsivät vuorten yllä,

7 mutta sinä käskit vesiä, ja ne pakenivat, ne virtasivat kiireesti, kun äänesi jylisi.

8 Ja vuoret kohosivat, laaksot vaipuivat kukin kohdalleen, niin kuin säädit.

9 Sinä asetit rajat, joita vedet eivät ylitä, eivätkä ne enää palaa peittämään maata.

10 Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet, vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa.

11 Ne juottavat kaikki maan eläimet, villiaasikin saa sammuttaa janonsa.

12 Niiden äärellä asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvissä vesien partailla.

13 Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä, ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää.

14 Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta.

15 Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.

16 Ravituiksi tulevat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän istutti,

17 joiden oksille linnut tekevät pesänsä, joiden latvoissa haikaroilla on kotinsa.

18 Vuorten rinteillä asuvat kauriit, ja tamaanit löytävät turvansa kallioista.

19 Sinä panit kuun jakamaan aikaa, ja aurinko tietää laskemisensa hetken.

20 Sinä lähetät pimeyden, ja tulee yö, ja metsän eläimet hiipivät esiin.

21 Nuoret leijonat karjuvat saalistaan, pyytävät ruokaansa Jumalalta.

22 Kun aurinko nousee, ne piiloutuvat ja palaavat luoliinsa levolle.

23 Mutta ihminen lähtee askartensa ääreen ja tekee työtään, kunnes on ilta.

24 Lukemattomat ovat tekosi, Herra. Miten viisaasti olet ne tehnyt! Koko maa on täynnä sinun luotujasi.

25 Niin merikin, tuo suuri ja aava -- miten luvuton lauma siinä vilisee, parvittain eläimiä, pieniä ja suuria!

26 Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan, merihirviö, jonka loit telmimään siellä.

27 Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan.

28 Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.

29 Kun käännyt pois, ne hätääntyvät, kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat ja palaavat maan tomuun.

30 Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.

31 Olkoon Herran kunnia ikuinen! Saakoon hän iloita kaikista teoistaan,

32 hän, jonka katseesta maa järisee, jonka kosketuksesta vuoret savuavat!

33 Herraa minä ylistän koko elämäni ajan, laulan Jumalalle niin kauan kuin elän.

34 Olkoot mietteeni hänelle mieleen, että saan iloita Herrasta.

35 Hävitkööt synnintekijät maasta, tulkoon loppu jumalattomista! Ylistä Herraa, minun sieluni! Halleluja!

Capítulos

Bíblias