Jó 20

1 Nyt naamalainen Sofar alkoi jälleen puhua. Hän sanoi: Then Zophar the Naamathite made answer and said,
2 -- Sinun puheesi ärsyttää minut vastaamaan, se kiihdyttää mieltäni. For this cause my thoughts are troubling me and driving me on.
3 Se, miten opetat ja ojennat, loukkaa minua, mutta ymmärrykseni löytää kyllä sinulle vastauksen. I have to give ear to arguments which put me to shame, and your answers to me are wind without wisdom.
4 Niin kuin tiedät, niin kuin on tiedetty muinaisista ajoista asti, siitä asti, kun ihmisiä on ollut maan päällä: Have you knowledge of this from early times, when man was placed on the earth,
5 jumalattoman ilo kestää vain hetken, rienaajan onni on pian ohi. That the pride of the sinner is short, and the joy of the evil-doer but for a minute?
6 Vaikka hän ulottuisi taivaaseen saakka, vaikka hänen päänsä koskettaisi pilviä, Though he is lifted up to the heavens, and his head goes up to the clouds;
7 Kuin uni hän lentää pois, katoaa, kuin öinen näky hän haihtuu tyhjiin. Like the waste from his body he comes to an end for ever: those who have seen him say, Where is he?
8 Ne, jotka hänet näkivät, eivät enää häntä näe, hänen asuinsijansa ei enää häntä tunne. He is gone like a dream, and is not seen again; he goes in flight like a vision of the night.
9 Hänen kätensä joutuvat antamaan takaisin kaiken riistämänsä, hänen lapsensa pyytävät armopaloja köyhiltä. The eye which saw him sees him no longer; and his place has no more knowledge of him.
10 Nuoruus ja voima, joka täytti hänen ruumiinsa, vaipuu hänen kanssaan maan tomuun. His children are hoping that the poor will be kind to them, and his hands give back his wealth.
11 Paha maistuu niin makealle hänen suussaan, että hän viivytellen tunnustelee sitä kielellään, His bones are full of young strength, but it will go down with him into the dust.
12 nautiskelee, ei malta luopua siitä vaan pidättelee sitä kitalakeaan vasten. Though evil-doing is sweet in his mouth, and he keeps it secretly under his tongue;
13 Mutta herkku muuttuu hänen sisuksissaan, se on hänen vatsassaan kuin sarvikyyn myrkky. Though he takes care of it, and does not let it go, but keeps it still in his mouth;
14 Sen hyvän, jonka hän on ahminut, hän oksentaa ulos, Jumala ajaa sen pois hänen vatsastaan. His food becomes bitter in his stomach; the poison of snakes is inside him.
15 Sarvikyyn myrkkyä hän on itseensä imenyt, käärmeen kieli hänet surmaa. He takes down wealth as food, and sends it up again; it is forced out of his stomach by God.
16 Ei hän enää näe solisevia puroja, ei kerman ja hunajan virtoja. He takes the poison of snakes into his mouth, the tongue of the snake is the cause of his death.
17 Hän joutuu luopumaan työnsä hedelmistä, ei saa niistä nauttia, omaisuudesta, jonka hän hankki, hän ei saa iloita, Let him not see the rivers of oil, the streams of honey and milk.
18 koska hän murskasi köyhät, jätti heidät oman onnensa varaan, otti itselleen taloja, joita ei ollut rakentanut. He is forced to give back the fruit of his work, and may not take it for food; he has no joy in the profit of his trading.
19 Koskaan hän ei saanut kyllikseen, mutta hänen aarteensa eivät häntä pelasta. Because he has been cruel to the poor, turning away from them in their trouble; because he has taken a house by force which he did not put up;
20 Kaikkea hän ahnehti kyltymättä, siksi hänen onnensa ei kestä. There is no peace for him in his wealth, and no salvation for him in those things in which he took delight.
21 Kun hänellä on yllin kyllin kaikkea, juuri silloin ahdinko hänet yllättää ja onnettomuuden painava käsi laskeutuu hänen päälleen. He had never enough for his desire; for this cause his well-being will quickly come to an end.
22 Yllin kyllin hän tulee saamaan: Jumala suuntaa häneen vihansa hehkun ja antaa tuhon sataa hänen päälleen. Even when his wealth is great, he is full of care, for the hand of everyone who is in trouble is turned against him.
23 Jos hän pääsee pakoon rautaisia aseita, pronssinuoli hänet surmaa: God gives him his desire, and sends the heat of his wrath on him, making it come down on him like rain.
24 se tulee selästä ulos hänen sappinesteestään kiiltävänä, ja kauhu valtaa hänet. He may go in flight from the iron spear, but the arrow from the bow of brass will go through him;
25 Pimeys odottaa, väijyksissä se odottaa. Tuli, joka palaa lietsomatta, syö hänet. Voi sitä, joka on etsinyt suojaa hänen kattonsa alta! He is pulling it out, and it comes out of his back; and its shining point comes out of his side; he is overcome by fears.
26 Taivas paljastaa hänen syntinsä, maa nousee häntä vastaan. All his wealth is stored up for the dark: a fire not made by man sends destruction on him, and on everything in his tent.
27 Hänen talonsa vauraus häipyy tyhjiin, kun vesi syöksyy kaiken yli vihan päivänä. The heavens make clear his sin, and the earth gives witness against him.
28 Tämä on kohtalo, jonka Jumala antaa pahalle, tällaisen perintöosan Jumala on hänelle varannut. The produce of his house is taken away into another country, like things given into the hands of others in the day of wrath.
29 This is the reward of the evil man, and the heritage given to him by God.