1 א אלה הדברים אשר דבר משה אל כל ישראל בעבר הירדן במדבר בערבה מול סוף בין פארן ובין תפל ולבן וחצרת--ודי זהב
2 ב אחד עשר יום מחרב דרך הר שעיר עד קדש ברנע
3 ג ויהי בארבעים שנה בעשתי עשר חדש באחד לחדש דבר משה אל בני ישראל ככל אשר צוה יהוה אתו אלהם
4 ד אחרי הכתו את סיחן מלך האמרי אשר יושב בחשבון--ואת עוג מלך הבשן אשר יושב בעשתרת באדרעי
5 ה בעבר הירדן בארץ מואב הואיל משה באר את התורה הזאת לאמר
6 ו יהוה אלהינו דבר אלינו בחרב לאמר רב לכם שבת בהר הזה
7 ז פנו וסעו לכם ובאו הר האמרי ואל כל שכניו בערבה בהר ובשפלה ובנגב ובחוף הים--ארץ הכנעני והלבנון עד הנהר הגדל נהר פרת
8 ח ראה נתתי לפניכם את הארץ באו ורשו את הארץ אשר נשבע יהוה לאבתיכם לאברהם ליצחק וליעקב לתת להם ולזרעם אחריהם
9 ט ואמר אלכם בעת ההוא לאמר לא אוכל לבדי שאת אתכם
10 י יהוה אלהיכם הרבה אתכם והנכם היום ככוכבי השמים לרב
11 יא יהוה אלהי אבותכם יסף עליכם ככם--אלף פעמים ויברך אתכם כאשר דבר לכם
12 יב איכה אשא לבדי טרחכם ומשאכם וריבכם
13 יג הבו לכם אנשים חכמים ונבנים וידעים--לשבטיכם ואשימם בראשיכם
14 יד ותענו אתי ותאמרו טוב הדבר אשר דברת לעשות
15 טו ואקח את ראשי שבטיכם אנשים חכמים וידעים ואתן אותם ראשים עליכם שרי אלפים ושרי מאות ושרי חמשים ושרי עשרת ושטרים לשבטיכם
16 טז ואצוה את שפטיכם בעת ההוא לאמר שמע בין אחיכם ושפטתם צדק בין איש ובין אחיו ובין גרו
17 יז לא תכירו פנים במשפט כקטן כגדל תשמעון--לא תגורו מפני איש כי המשפט לאלהים הוא והדבר אשר יקשה מכם תקרבון אלי ושמעתיו
18 יח ואצוה אתכם בעת ההוא את כל הדברים אשר תעשון
19 יט ונסע מחרב ונלך את כל המדבר הגדול והנורא ההוא אשר ראיתם דרך הר האמרי כאשר צוה יהוה אלהינו אתנו ונבא עד קדש ברנע
20 כ ואמר אלכם באתם עד הר האמרי אשר יהוה אלהינו נתן לנו
21 כא ראה נתן יהוה אלהיך לפניך--את הארץ עלה רש כאשר דבר יהוה אלהי אבתיך לך--אל תירא ואל תחת
22 כב ותקרבון אלי כלכם ותאמרו נשלחה אנשים לפנינו ויחפרו לנו את הארץ וישבו אתנו דבר--את הדרך אשר נעלה בה ואת הערים אשר נבא אליהן
23 כג וייטב בעיני הדבר ואקח מכם שנים עשר אנשים איש אחד לשבט
24 כד ויפנו ויעלו ההרה ויבאו עד נחל אשכל וירגלו אתה
25 כה ויקחו בידם מפרי הארץ ויורדו אלינו וישבו אתנו דבר ויאמרו טובה הארץ אשר יהוה אלהינו נתן לנו
26 כו ולא אביתם לעלת ותמרו את פי יהוה אלהיכם
27 כז ותרגנו באהליכם ותאמרו בשנאת יהוה אתנו הוציאנו מארץ מצרים--לתת אתנו ביד האמרי להשמידנו
28 כח אנה אנחנו עלים אחינו המסו את לבבנו לאמר עם גדול ורם ממנו ערים גדלת ובצורת בשמים וגם בני ענקים ראינו שם
29 כט ואמר אלכם לא תערצון ולא תיראון מהם
30 ל יהוה אלהיכם ההלך לפניכם הוא ילחם לכם ככל אשר עשה אתכם במצרים--לעיניכם
31 לא ובמדבר אשר ראית אשר נשאך יהוה אלהיך כאשר ישא איש את בנו--בכל הדרך אשר הלכתם עד באכם עד המקום הזה
32 לב ובדבר הזה--אינכם מאמינם ביהוה אלהיכם
33 לג ההלך לפניכם בדרך לתור לכם מקום--לחנתכם באש לילה לראתכם בדרך אשר תלכו בה ובענן יומם
34 לד וישמע יהוה את קול דבריכם ויקצף וישבע לאמר
35 לה אם יראה איש באנשים האלה הדור הרע הזה--את הארץ הטובה אשר נשבעתי לתת לאבתיכם
36 לו זולתי כלב בן יפנה הוא יראנה ולו אתן את הארץ אשר דרך בה ולבניו--יען אשר מלא אחרי יהוה
37 לז גם בי התאנף יהוה בגללכם לאמר גם אתה לא תבא שם
38 לח יהושע בן נון העמד לפניך הוא יבא שמה אתו חזק כי הוא ינחלנה את ישראל
39 לט וטפכם אשר אמרתם לבז יהיה ובניכם אשר לא ידעו היום טוב ורע--המה יבאו שמה ולהם אתננה והם יירשוה
40 מ ואתם פנו לכם וסעו המדברה דרך ים סוף
41 מא ותענו ותאמרו אלי חטאנו ליהוה--אנחנו נעלה ונלחמנו ככל אשר צונו יהוה אלהינו ותחגרו איש את כלי מלחמתו ותהינו לעלת ההרה
42 מב ויאמר יהוה אלי אמר להם לא תעלו ולא תלחמו--כי אינני בקרבכם ולא תנגפו לפני איביכם
43 מג ואדבר אליכם ולא שמעתם ותמרו את פי יהוה ותזדו ותעלו ההרה
44 מד ויצא האמרי הישב בהר ההוא לקראתכם וירדפו אתכם כאשר תעשינה הדברים ויכתו אתכם בשעיר עד חרמה
45 מה ותשבו ותבכו לפני יהוה ולא שמע יהוה בקלכם ולא האזין אליכם
46 מו ותשבו בקדש ימים רבים כימים אשר ישבתם
1 Nämä ovat ne sanat, jotka Mooses puhui Israelin kansalle Jordanin itäpuolella autiomaassa Sufin tienoilla, Paranin, Tofelin, Labanin, Haserotin ja Di-Sahabin seuduilla lähellä Kuolleenmeren laaksoa.
2 Horebilta on Seirin vuoriston tietä yhdentoista päivän matka Kades-Barneaan.
3 Neljänkymmenen vuoden kuluttua siitä kun israelilaiset lähtivät Egyptistä, vuoden yhdennentoista kuun ensimmäisenä päivänä, Mooses ilmoitti heille kaiken, minkä Herra oli hänen käskenyt puhua.
4 Tätä ennen hän oli lyönyt Sihonin, Hesbonissa hallinneen amorilaisten kuninkaan, sekä Ogin, Basanin kuninkaan, jonka hallituskaupungit olivat Astarot ja Edrei.
5 Moabin maassa, Jordanin itäpuolella, Mooses alkoi opettaa tätä lakia. Näin Mooses puhui:
7 Lähtekää liikkeelle ja menkää Kanaaninmaahan: amorilaisten vuorille ja heidän naapurikansojensa alueille Jordaninlaaksoon, vuoristoon, läntisille kukkuloille, Negeviin ja meren rannikolle. Menkää Libanoniin ja aina suurelle Eufratvirralle saakka.
8 Tämän maan minä luovutan teille. Menkää ottamaan haltuunne se maa, josta minä olen valalla vannoen antanut lupauksen teidän isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille sekä heidän jälkeläisilleen.'
10 Herra, teidän Jumalanne, on antanut teidän lisääntyä, niin että teitä on nyt yhtä paljon kuin tähtiä taivaalla.
11 Herra, teidän isienne Jumala, tehköön teidät vielä tuhat kertaa lukuisammiksi ja siunatkoon teitä lupauksensa mukaisesti.
12 Mutta miten minä yksin jaksaisin kestää sen vaivan ja taakan, joka minulla on teistä ja teidän riidoistanne?
13 Valitkaa kustakin heimosta viisaita, taitavia ja kokeneita miehiä, niin minä asetan heidät teidän johtajiksenne.'
14 Te vastasitte minulle: 'Ehdotuksesi on hyvä.'
15 Silloin minä kokosin teidän heimojenne päämiehiä, viisaita ja kokeneita miehiä, ja määräsin heidät toimimaan teidän johtajinanne: tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päällikköinä sekä kirjureina.
17 Älkää tuomitessanne olko puolueellisia, vaan kuunnelkaa alhaista samoin kuin ylhäistäkin. Älkää pelätkö ketään, sillä tuomareina te toimitte tehtävässä, jonka Jumala on teille antanut. Jos jokin asia on teistä liian vaikea, tuokaa se minun tutkittavakseni.'
18 Näin minä annoin teille ohjeet kaikesta, mitä teidän oli tehtävä.
20 Minä sanoin teille: 'Te olette nyt tulossa amorilaisten vuorille, jotka Herra, meidän Jumalamme, antaa meille.
21 Herra, teidän Jumalanne, antaa tämän maan teidän haltuunne. Menkää ottamaan maa omaksenne, niin kuin Herra, teidän isienne Jumala, on sanonut. Älkää pelätkö, pysykää rohkeina.'
23 Minä hyväksyin tämän ehdotuksen ja valitsin teidän joukostanne kaksitoista miestä, yhden joka heimosta.
24 He lähtivät vuoristoon, tulivat Eskolinlaaksoon, Rypälelaaksoon, ja tutkivat maata.
25 He ottivat sieltä mukaansa hedelmiä, toivat ne meille ja ilmoittivat: 'Maa, jonka Herra, meidän Jumalamme, antaa meille, on hyvä maa.'
27 Te nurisitte teltoissanne ja sanoitte: 'Herra vihaa meitä! Hän toi meidät pois Egyptistä vain antaakseen amorilaisten tuhota meidät.
28 Millaiseen maahan me olemmekaan menossa! Nuo miehet saivat meidät vapisemaan pelosta, kun he kertoivat kansasta, joka on meitä lukuisampi ja kookkaampi, ja suurista kaupungeista, joiden muurit hipovat taivasta. He olivat nähneet siellä anakilaisiakin!'
30 Herra, teidän Jumalanne, joka kulkee edellänne, sotii teidän puolestanne, kuten näitte hänen tekevän jo Egyptissä
31 ja sitten autiomaassa. Sielläkin Herra, teidän Jumalanne, kantoi teitä kuin isä lastaan koko sen matkan, jonka te kuljitte, aina tänne saakka.'
32 Mutta siitä huolimatta te ette luottaneet Herraan, Jumalaanne,
33 joka oli kulkenut koko matkan teidän edellänne, etsinyt teille leiriytymispaikat sekä öisin tulipatsaana ja päivisin pilvipatsaana osoittanut tien, jota teidän tuli kulkea.
35 'Yksikään näistä miehistä, tästä pahasta sukupolvesta, ei saa nähdä sitä hyvää maata, josta minä valalla vannoen annoin lupauksen teidän isillenne,
36 ei kukaan paitsi Kaleb, Jefunnen poika. Hän saa sen nähdä, ja hänelle ja hänen lapsilleen minä annan sen maan, jossa hän on jo käynyt. Hän on uskollisesti seurannut minua.'
37 Herra vihastui teidän vuoksenne myös minuun ja sanoi: 'Sinäkään et pääse siihen maahan,
38 mutta Joosua, Nunin poika, joka palvelee sinua, saa mennä sinne. Vala häneen rohkeutta, sillä hänen tulee jakaa maa israelilaisille perintöosiksi.
39 Teidän lapsenne, joiden pelkäsitte joutuvan vihollisen saaliiksi, nuo lapset, joilla ei vielä ole tietoa hyvästä eikä pahasta, pääsevät siihen maahan. Heille minä sen annan, ja he ottavat sen haltuunsa.
40 Nyt teidän kuitenkin on käännyttävä takaisin autiomaahan ja lähdettävä liikkeelle Kaislameren suuntaan.'
42 Mutta Herra sanoi minulle: 'Kiellä heitä lähtemästä vuorille ja ryhtymästä taisteluun, sillä minä en ole heidän keskellään. Jos he menevät, heidän vihollisensa lyövät heidät.'
43 Te ette kuitenkaan kuunnelleet, vaikka minä puhuin teille, vaan niskoittelitte Herraa vastaan ja lähditte uhmamielin vuoristoon.
44 Silloin siellä asuvat amorilaiset kävivät taisteluun teitä vastaan, löivät joukkonne hajalle Seirissä ja ajoivat mehiläisparven lailla teitä takaa Hormaan saakka.
45 Te palasitte leiriin, itkitte ja rukoilitte Herraa, mutta hän ei kuunnellut teidän valituksianne eikä välittänyt teidän rukouksistanne.
46 Ja te jäitte Kadesiin ja viivyitte siellä aikanne.