1 א דבר יהוה אשר היה אל יואל בן פתואל

2 ב שמעו זאת הזקנים והאזינו כל יושבי הארץ ההיתה זאת בימיכם ואם בימי אבתיכם

3 ג עליה לבניכם ספרו ובניכם לבניהם ובניהם לדור אחר

4 ד יתר הגזם אכל הארבה ויתר הארבה אכל הילק ויתר הילק אכל החסיל

5 ה הקיצו שכורים ובכו והיללו כל שתי יין על עסיס כי נכרת מפיכם

6 ו כי גוי עלה על ארצי עצום ואין מספר שניו שני אריה ומתלעות לביא לו

7 ז שם גפני לשמה ותאנתי לקצפה חשף חשפה והשליך הלבינו שריגיה

8 ח אלי כבתולה חגרת שק על בעל נעוריה

9 ט הכרת מנחה ונסך מבית יהוה אבלו הכהנים משרתי יהוה

10 י שדד שדה אבלה אדמה  כי שדד דגן הוביש תירוש אמלל יצהר

11 יא הבישו אכרים הילילו כרמים על חטה ועל שערה  כי אבד קציר שדה

12 יב הגפן הובישה והתאנה אמללה רמון גם תמר ותפוח כל עצי השדה יבשו--כי הביש ששון מן בני אדם  {ס}

13 יג חגרו וספדו הכהנים הילילו משרתי מזבח--באו לינו בשקים משרתי אלהי  כי נמנע מבית אלהיכם מנחה ונסך

14 יד קדשו צום קראו עצרה--אספו זקנים כל ישבי הארץ בית יהוה אלהיכם וזעקו אל יהוה

15 טו אהה ליום  כי קרוב יום יהוה וכשד משדי יבוא

16 טז הלוא נגד עינינו אכל נכרת מבית אלהינו שמחה וגיל

17 יז עבשו פרדות תחת מגרפתיהם--נשמו אצרות נהרסו ממגרות  כי הביש דגן

18 יח מה נאנחה בהמה נבכו עדרי בקר--כי אין מרעה להם גם עדרי הצאן נאשמו

19 יט אליך יהוה אקרא  כי אש אכלה נאות מדבר ולהבה להטה כל עצי השדה

20 כ גם בהמות שדה תערוג אליך  כי יבשו אפיקי מים ואש אכלה נאות המדבר  {ס}

1 Herran sana, joka tuli Joelille, Petuelin pojalle.

2 Kuulkaa tämä, te vanhimmat, kuulkaa, maan asukkaat! Onko tällaista tapahtunut teidän päivinänne tai teidän isienne päivinä?

3 Kertokaa siitä lapsillenne, kertokoot he omille lapsilleen ja lastenlapset seuraavalle sukupolvelle:

4 mitä heinäsirkoilta jäi jäljelle, sen söivät niiden toukat, mitä toukilta jäi syömättä, sen ahmivat vaeltajasirkat, mitä vaeltajasirkoilta jäi, sen söivät kalvajasirkat.

5 Herätkää, te juopuneet, ja itkekää! Valittakaa, viininjuojat! Juoma on teiltä loppunut, te olette kuivin suin.

6 Vihollinen hyökkäsi maahani väkevin, lukemattomin joukoin. Sen hampaat olivat kuin leijonan, sen leuat kuin jalopeuran.

7 Se hävitti viiniköynnökseni, repi viikunapuuni, raastoi ja kuori sen paljaaksi. Tyhjinä jäivät törröttämään valkoiset oksat.

8 Valita kuin neitsyt, joka suruvaatteissa itkee nuorena kuollutta sulhastaan.

9 Ruokauhri ja juomauhri on loppunut Herran temppelistä. Murheissaan ovat papit, Herran palvelijat.

10 Pellot ovat paljaina, vainiot vaikeroivat, sillä sato on tuhottu, viini kuivunut, öljy ehtynyt.

11 Peltomiesten toivo on rauennut tyhjiin, viinitarhurit valittavat, vehnä ja ohra on menetetty, pelloilla ei ole mitään korjattavaa.

12 Viiniköynnös kuihtuu, viikunapuu lakastuu. Lakastuu granaattiomenapuu, omenapuu ja taatelipalmu ja jokainen metsän puu. Ilo on ihmisiltä kadonnut.

13 Pukeutukaa säkkivaatteeseen ja valittakaa, papit! Vaikeroikaa, te, jotka palvelette alttarin äärellä! Valvokaa yöt temppelissä, te Jumalan palvelijat, yllänne karheat suruvaatteet, sillä teidän Jumalanne huoneesta ovat loppuneet ruokauhrit ja juomauhrit.

14 Julistakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous. Kootkaa vanhimmat ja kaikki kansa Herran, Jumalanne, huoneeseen, huutakaa avuksenne Herraa.

15 Voi, mikä päivä meitä odottaa! Lähellä on Herran päivä, tulossa on hävitys, jonka Kaikkivaltias lähettää.

16 Ruoka on loppunut kaikkialta, minne katsommekin, ilo ja riemu on kadonnut Jumalamme huoneesta.

17 Siemenjyvät ovat korventuneet kuokitun maan pintaan, varastot ovat typötyhjinä, viljakuopat ovat sortuneet. Kuivuus on vienyt kaiken viljan.

18 Voi karjaa! Se läähättää, harhailee näännyksissä, sillä laidunta ei löydy. Lampaatkin ovat tuhon omat.

19 Sinua, Herra, minä huudan. Paahde on polttanut kaiken ruohon, hehkuva helle kärventänyt metsän puut.

20 Myös villieläimet janoavat apua sinulta. Vesipurot ovat kuivuneet, ja paahde on polttanut kaiken ruohon.