1 La trente-sixième année du règne d'Asa, Baesha, roi d'Israël, monta contre Juda, et il bâtit Rama, afin de ne laisser sortir ni entrer aucun homme pour Asa, roi de Juda.

2 Alors Asa tira de l'argent et de l'or des trésors de la maison de l'Éternel et de la maison royale, et il envoya vers Ben-Hadad, roi de Syrie, qui habitait à Damas, pour lui dire:

3 Il y a alliance entre moi et toi, comme entre mon père et le tien; voici, je t'envoie de l'argent et de l'or; va, romps ton alliance avec Baesha, roi d'Israël, afin qu'il se retire de moi.

4 Et Ben-Hadad écouta le roi Asa, et il envoya les capitaines de ses armées contre les villes d'Israël, et ils frappèrent Ijjon, Dan, Abel-Maïm, et tous les magasins des villes de Nephthali.

5 Et aussitôt que Baesha l'eut appris, il cessa de bâtir Rama et suspendit son travail.

6 Alors le roi Asa prit avec lui tout Juda, et ils emportèrent les pierres et le bois de Rama, que Baesha faisait bâtir; et il en bâtit Guéba et Mitspa.

7 En ce temps-là, Hanani, le voyant, vint vers Asa, roi de Juda, et lui dit: Parce que tu t'es appuyé sur le roi de Syrie, et que tu ne t'es point appuyé sur l'Éternel, ton Dieu, l'armée du roi de Syrie a échappé de ta main.

8 Les Éthiopiens et les Libyens n'étaient-ils pas une fort grande armée, ayant des chars et des cavaliers en fort grand nombre? Mais parce que tu t'appuyais sur l'Éternel, il les livra entre tes mains.

9 Car les yeux de l'Éternel parcourent toute la terre, pour soutenir ceux dont le cœur est tout entier à lui. Tu as agi follement en cela; car désormais tu auras des guerres.

10 Et Asa fut irrité contre le voyant, et le mit en prison, car il était fort indigné contre lui à ce sujet. Asa opprima aussi, en ce temps-là, quelques-uns du peuple.

11 Or voici, les actions d'Asa, les premières et les dernières, sont écrites au livre des rois de Juda et d'Israël.

12 La trente-neuvième année de son règne, Asa fut malade des pieds, et sa maladie fut très grave; et toutefois dans sa maladie, il ne chercha point l'Éternel, mais les médecins.

13 Puis Asa s'endormit avec ses pères, et il mourut la quarante et unième année de son règne.

14 Et on l'ensevelit dans le tombeau qu'il s'était creusé dans la cité de David. On le coucha sur un lit qu'il avait rempli de parfums et d'aromates, préparés en ouvrage de parfumerie; et on lui en brûla une quantité très considérable.

1 Asan kolmantenakymmenentenäkuudentena hallitusvuotena Israelin kuningas Baesa hyökkäsi Juudaan ja alkoi linnoittaa Ramaa katkaistakseen Juudan kuninkaan Asan kulkutiet.

2 Asa otti silloin Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarrekammioista hopean ja kullan ja lähetti ne Ben- Hadadille, Syyrian kuninkaalle, joka asui Damaskoksessa. Hän käski sanoa kuninkaalle:

3 Minun isäni ja sinun isäsi olivat keskenään liitossa. Tehkäämme mekin liitto. Tässä lähetän sinulle hopeaa ja kultaa. Riko se liitto, jonka olet tehnyt Israelin kuninkaan Baesan kanssa. Silloin hän lähtee pois ahdistamasta minua.

4 Ben-Hadad teki kuningas Asan pyynnön mukaan. Hän lähetti sotapäälliköitään Israelin kaupunkeja vastaan, ja he valtasivat Ijjonin, Danin ja Abel- Majimin sekä kaikki Naftalin alueen varastokaupungit.

5 Kun Baesa kuuli siitä, hän jätti kesken Raman varustamisen.

6 Kuningas Asa vei sinne kaikki Juudan miehet, ja he kuljettivat Ramasta pois kivet ja hirret, joita Baesa oli käyttänyt rakennustöissään. Niillä Asa linnoitti Geban ja Mispan.

8 Olihan nubialaisia ja libyalaisiakin suuri joukko ja heillä oli suuret määrät sotavaunuja ja hevosia, mutta koska sinä turvauduit Herraan, hän antoi heidät sinun käsiisi.

10 Asa suuttui näkijälle ja heitätti hänet vankilaan, niin vihainen hän tälle oli. Samoihin aikoihin hän käski kurittaa myös eräitä muita.

11 Asan ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu Juudan ja Israelin kuninkaiden historiassa.

12 Kolmantenakymmenentenäyhdeksäntenä hallitusvuotenaan Asa sairastui pahaan jalkatautiin. Mutta sairauteensakaan hän ei etsinyt apua Herralta vaan lääkäreiltä.

13 Sitten Asa meni lepoon isiensä luo; hän kuoli neljäntenäkymmenentenäyhdentenä hallitusvuotenaan.

14 Hänet laskettiin hautaan, jonka hän oli hakkauttanut itseään varten Daavidin kaupunkiin, ja asetettiin leposijalle, jota ympäröi balsamin ja monenlaisten voidesekoitusten tuoksu. Hänen kunniakseen sytytettiin suuri hautajaisroihu.