1 Vós, também, ó mulheres, sede submissas aos vossos maridos. Se alguns não obedecem à palavra, serão conquistados, mesmo sem a palavra da pregação, pelo simples procedimento de suas mulheres,
2 ao observarem vossa vida casta e reservada.
3 Não seja o vosso adorno o que aparece externamente: cabelos trançados, ornamentos de ouro, vestidos elegantes;
4 mas tende aquele ornato interior e oculto do coração, a pureza incorruptível de um espírito suave e pacífico, o que é tão precioso aos olhos de Deus.
5 Era assim que outrora se ornavam as santas mulheres que esperavam em Deus; eram submissas a seus maridos,
6 como Sara que obedecia a Abraão, chamando-o de senhor. Dela vos tornais filhas pela prática do bem sem temor de perturbação alguma.
7 Do mesmo modo vós, ó maridos, comportai-vos sabiamente no vosso convívio com as vossas mulheres, pois são de um sexo mais fraco. Porquanto elas são herdeiras, com o mesmo direito que vós outros, da graça que dá a vida. Tratai-as com todo o respeito, para que nada se oponha às vossas orações.
8 Finalmente, tende todos um só coração e uma só alma, sentimentos de amor fraterno, de misericórdia, de humildade.
9 Não pagueis mal com mal, nem injúria com injúria. Ao contrário, abençoai, pois para isso fostes chamados, para que sejais herdeiros da bênção.
10 Com efeito, quem quiser amar a vida e ver dias felizes, refreie sua língua do mal e seus lábios de palavras enganadoras;
11 aparte-se do mal e faça o bem, busque a paz e siga-a.
12 Porque os olhos do Senhor estão sobre os justos e seus ouvidos, atentos a seus rogos; mas a força do Senhor está contra os que fazem o mal (Sl 33,13-17).
13 Se fordes zelosos do bem, quem vos poderá fazer mal?
14 E até sereis felizes, se padecerdes alguma coisa por causa da justiça!
15 Portanto, não temais as suas ameaças e não vos turbeis. Antes, santificai em vossos corações Cristo, o Senhor. Estai sempre prontos a responder para vossa defesa a todo aquele que vos pedir a razão de vossa esperança, mas fazei-o com suavidade e respeito.
16 Tende uma consciência reta a fim de que, mesmo naquilo em que dizem mal de vós, sejam confundidos os que desacreditam o vosso santo procedimento em Cristo.
17 Aliás, é melhor padecer, se Deus assim o quiser, por fazer o bem do que por fazer o mal.
18 Pois também Cristo morreu uma vez pelos nossos pecados – o Justo pelos injustos – para nos conduzir a Deus. Padeceu a morte em sua carne, mas foi vivificado quanto ao espírito.
19 É nesse mesmo espírito que ele foi pregar aos espíritos que eram detidos no cárcere, àqueles que outrora, nos dias de Noé, tinham sido rebeldes,
20 quando Deus aguardava com paciência, enquanto se edificava a arca, na qual poucas pessoas, isto é, apenas oito se salvaram por meio da água.
21 Essa água prefigurava o batismo de agora, que vos salva também a vós, não pela purificação das impurezas do corpo, mas pela que consiste em pedir a Deus uma consciência boa, pela Ressurreição de Jesus Cristo.
22 Esse Jesus Cristo, tendo subido ao céu, está assentado à direita de Deus, depois de ter recebido a submissão dos anjos, dos principados e das potestades.
Vaimojen tulee olla miehilleen alamaiset ja puetut sisälliseen kaunistukseen 1-6; miesten tulee osoittaa vaimoilleen kunnioitusta, koska nämä ovat saman armon perillisiä 7. Kaikkien tulee olla rakastavaisia ja tehdä sitä, mikä hyvää on 8-12; silloin ei heidän tarvitse peljätä, vaikka saisivatkin vanhurskauden tähden kärsiä 13-17. Kärsihän Kristuskin, vanhurskas, vääräin puolesta, hän joka on saarnannut vankeudessa oleville hengille ja on korotettu Jumalan oikealle puolelle. Hän tarjoaa nyt kasteen kautta pelastusta kaikille 18-22.
1 1. Moos. 3:16; 1. Kor. 14:34; Ef. 5:22-23; Kol. 3:18; Tit. 2:5Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin, 2 kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa. 3 Jes. 3:16; 1. Tim. 2:9; Tit. 2:3Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista, 4 Room. 2:29; Room. 7:22; 2. Kor. 4:16vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis. 5 Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä ja olivat miehillensä alamaiset; 6 1. Moos. 18:12niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää.
7 1. Kor. 7:3; Ef. 5:25; Kol. 3:19; 1. Tess. 4:4Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.
8 Luuk. 6:36; Room. 12:16; Room. 15:5; Fil. 3:15-16Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä. 9 3. Moos. 19:18; Sananl. 20:22; Matt. 5:39; Matt. 25:34; 1. Kor. 6:7; 1. Tess. 5:15Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte. 10 Ps. 34:13-14; Jaak. 1:26Sillä:
"joka tahtoo rakastaa elämää
ja nähdä hyviä päiviä,
varjelkoon kielensä pahasta
ja huulensa vilppiä puhumasta,
11 Ps. 37:27; Jes. 1:16-17; Hebr. 12:14; 3. Joh. 1:11kääntyköön pois pahasta
ja tehköön hyvää,
etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.
12 Sillä Herran silmät
tarkkaavat vanhurskaita
ja hänen korvansa heidän rukouksiansa,
mutta Herran kasvot ovat
pahantekijöitä vastaan."
13 Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään? 14 Jes. 8:12-13; Jes. 51:12; Jer. 1:8; Matt. 5:10; Matt. 10:28; 1. Piet. 2:19-20; 1. Piet. 4:14-15Vaan vaikka saisittekin kärsiä vanhurskauden tähden, olette kuitenkin autuaita. "Mutta älkää antako heidän pelkonsa peljättää itseänne, älkääkä hämmästykö", 15 Ps. 119:46; Ap. t. 4:8-9vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla, 16 Tit. 2:8; 1. Piet. 2:12,15; 1. Piet. 2:19-20pitäen hyvän omantunnon, että ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat. 17 Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.
18 Room. 1:4; Room. 5:6; 2. Kor. 13:4; Hebr. 9:15,28Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä, 19 1. Piet. 4:6jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, 20 1. Moos. 6:1,3; 1. Moos. 6:14; Room. 2:4jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. 21 Ef. 5:26; Hebr. 10:22Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena — joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta — Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta, 22 Ps. 110:1; Room. 8:34; Ef. 1:20-21hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut.