2 Samuel 17

1 Aquitofel disse a Absalão: "Dei-xa-me escolher doze mil homens e irei ainda esta noite perseguir Davi.

2 Vou atacá-lo no momento em que estiver extenuado de fadiga. Provocarei pânico e todos os que estão com ele fugirão. O rei ficará sozinho e então o ferirei.

3 Em seguida te reconduzirei todo o povo, assim como a esposa volta para o seu esposo. É só a um homem que procuras e todo o povo estará em paz".

4 Esse conselho agradou a Absalão e a todos os anciãos de Israel.

5 No entanto, Absalão disse: "Chamai Cusai, o araquita, e ouçamos também o que ele tem a nos dizer".

6 Chegando Cusai, Absalão disse-lhe: "Eis o que propôs Aquitofel. Faremos o que ele disse? Se não, fala por tua vez!".

7 "Desta vez – respondeu Cusai –, o conselho de Aquitofel não é bom.

8 Tu sabes – ajuntou ele – que teu pai e seus homens são valentes e estão furiosos como a ursa a quem roubaram a cria na estepe. Teu pai é um guerreiro e ele não permitirá que a tropa repouse de noite.

9 Ele deve estar agora escondido em alguma gruta ou em qualquer outro lugar. E se vierem a cair desde o começo alguns do nosso exército, isso será publicado e se dirá: houve uma derrota no partido de Absalão.

10 Então, mesmo o mais valente desanimaria, ainda que tivesse um coração de leão, pois todo o Israel sabe que o teu pai é um herói e que está acompanhado de homens valentes.

11 Eis o meu conselho: Que se mobilize todo o Israel, desde Dã até Bersabeia e se reúnam junto de ti tão numerosos como os grãos de areia na praia do mar, indo tu mesmo no meio deles.

12 Nós cairemos sobre ele em qualquer lugar onde esteja, caindo contra ele como o orvalho cai sobre a terra e não deixaremos vivos nem ele nem homem algum dos que estão com ele.

13 Se se refugiar nalguma cidade, todo o Israel trará cordas a essa cidade e a arrastaremos até a torrente, de maneira que não fique dela uma só pedra!"

14 Absalão e todos os israelitas acharam o conselho de Cusai melhor que o de Aquitofel. O Senhor decidira frustrar o bom conselho de Aquitofel, a fim de trazer a desgraça sobre Absalão.

15 Cusai disse aos sacerdotes Sadoc e Abiatar: "Aquitofel aconselhou a Absa­lão e aos anciãos de Israel desse e desse modo; eu, porém, aconselhei-o assim e assim.

16 Mandai, pois, imediatamente a Davi esta mensagem: ‘Não fiques esta noite nas planícies do deserto, mas atravessa-o sem demora, não suceda que sejam exterminados o rei e todo o povo que está com ele’."

17 Jônatas e Aquimaás estavam em En-Roguel; uma criada foi dar-lhes as notícias, que eles mesmos levariam ao rei Davi, porque não deviam ser vistos entrando na cidade.

18 Mas um jovem os viu e avisou Absalão. Eles, porém, partiram apressados e entraram na casa de um homem em Baurim. Havia uma cisterna no pátio, onde se esconderam

19 e a mulher colocou uma tampa sobre a cisterna, espalhando por cima grãos socados, de sorte que não se notava coisa alguma.

20 Os enviados de Absalão entraram na casa dessa mulher e disseram: "Onde estão Aquimaás e Jônatas?". Ela respondeu: "Atravessaram o regato". Puseram-se a procurar, mas não encontrando ninguém, voltaram para Jerusalém.

21 Depois que partiram, saíram os jovens da cisterna e foram levar a notícia ao rei Davi, dizendo: "Ide! Passai depressa as águas, porque Aquitofel deu o seguinte conselho contra vós".

22 Davi partiu com todos os seus homens e passaram o Jordão. Ao amanhecer, não havia um só homem que não tivesse atravessado o rio.

23 Aquitofel, vendo que seu conselho não fora seguido, selou o seu jumento e tomou o caminho de sua casa, na sua cidade. Pôs em ordem os seus negócios e se enforcou. Morto, foi enterrado no túmu­lo de seu pai.

24 Davi chegou a Maanaim, quando Absalão passou o Jordão com os israe­litas.

25 Absalão pusera Amasa à frente do exército em lugar de Joab. Esse Amasa era filho de um tal Jetra, ismaelita, que se unira a Abigail, filha de Naás, irmã de Sárvia, mãe de Joab.

26 Os israelitas e Absalão acamparam na terra de Galaad.

27 Quando Davi chegou a Maanaim, Sobi, filho de Naás, de Rabá dos amonitas, Ma­quir, filho de Amiel de Lo-Dabar, e Berze­lai, o galaadita, de Rogelim,

28 vieram trazer-lhe camas, tapetes, copos e vasilhas, bem como trigo, cevada, farinha, grão torrado, favas, lentilhas,

29 mel, manteiga, ovelhas e queijos de leite de vaca. Trouxeram tudo isso a Davi e às suas tropas, para que se alimentassem, dizendo: "Estes homens sofreram certamente fome, fadiga e sede no deserto".

Ahitofelin ja Huusain antamat neuvot. Ahimaas ja Joonatan tuovat sanan Daavidille. Ahitofel surmaa itsensä. Daavid tulee Mahanaimiin.

1 Ja Ahitofel sanoi Absalomille: "Salli minun valita kaksitoista tuhatta miestä ja nousta tänä yönä ajamaan takaa Daavidia, 2 niin minä karkaan hänen kimppuunsa, kun hän on väsynyt ja hänen kätensä ovat herpoutuneet, ja saatan hänet kauhun valtaan, niin että kaikki väki, mitä hänen kanssansa on, pakenee. Sitten minä surmaan kuninkaan yksinänsä. 3 Ja minä palautan kaiken kansan sinun luoksesi. Kaikkien palaaminen riippuu siitä miehestä, jota sinä etsit; kaikki kansa saa rauhan." 4 Tämä miellytti Absalomia ja kaikkia Israelin vanhimpia. 5 *2. Sam. 16:16Kuitenkin sanoi Absalom: "Kutsukaa myös arkilainen Huusai, kuullaksemme, mitä hänellä on sanottavana". 6 Ja kun Huusai tuli Absalomin tykö, sanoi Absalom hänelle: "Niin ja niin puhui Ahitofel. Onko meidän tehtävä hänen sanansa mukaan? Jollei, niin puhu sinä." 7 *2. Sam. 15:34Huusai vastasi Absalomille: "Ei ole hyvä se neuvo, jonka Ahitofel tällä kertaa on antanut". 8 Ja Huusai sanoi vielä: "Sinä tiedät, että isäsi ja hänen miehensä ovat urhoja ja julmistuneita niinkuin karhu kedolla, jolta poikaset on riistetty; myöskin on isäsi sotilas, joka väkineen ei lepää yöllä. 9 Katso, hän on nyt piiloutunut johonkin onkaloon tai muuhun paikkaan. Jos jo alussa meikäläisiä kaatuisi ja se saataisiin kuulla, niin sanottaisiin: 'Väelle, joka seurasi Absalomia, on tullut tappio'. 10 Silloin urhoollisinkin, jolla on sydän kuin leijonalla, menettäisi rohkeutensa; sillä koko Israel tietää, että sinun isäsi on sankari ja että ne, jotka ovat hänen kanssansa, ovat urhoollisia miehiä. 11 *Tuom. 20:1Sentähden on minun neuvoni tämä: Koottakoon sinun luoksesi koko Israel Daanista aina Beersebaan asti, että niitä tulee niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla; ja lähde sinä itsekin taisteluun. 12 Kun me sitten karkaamme hänen kimppuunsa, missä ikinä hänet tavataan, niin me painumme hänen päällensä, niinkuin kaste laskeutuu maahan. Eikä hänestä ja kaikista niistä miehistä, jotka ovat hänen kanssaan, jää jäljelle ainoatakaan. 13 Ja jos hän vetäytyisi johonkin kaupunkiin, niin koko Israel asettaisi köydet sen kaupungin ympärille, ja me kiskoisimme sen alas laaksoon, kunnes siitä ei löytyisi kiveäkään." 14 *Job 5:12Silloin sanoivat Absalom ja kaikki Israelin miehet: "Arkilaisen Huusain neuvo on parempi kuin Ahitofelin neuvo". Sillä Herra oli säätänyt sen näin, tehdäkseen tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon, että Herra saattaisi Absalomin onnettomuuteen.

15 Ja Huusai sanoi papeille, Saadokille ja Ebjatarille: "Sen ja sen neuvon on Ahitofel antanut Absalomille ja Israelin vanhimmille, ja sen ja sen neuvon olen minä antanut. 16 Niin lähettäkää nyt pian ja ilmoittakaa Daavidille tämä sana: 'Älä jää yöksi kahlauspaikkoihin erämaahan, vaan mene joen yli, ettei kuningas ja kaikki väki, joka on hänen kanssaan, joutuisi perikatoon'." 17 *Joos. 15:7; Joos. 18:16; 2. Sam. 15:27Ja Joonatan ja Ahimaas olivat asettuneet Roogelin lähteelle, ja eräs palvelijatar kuljetti heille sinne sanaa; sitten he aina menivät ja veivät sanan kuningas Daavidille. Sillä he eivät uskaltaneet näyttäytyä menemällä kaupunkiin. 18 Mutta eräs poikanen näki heidät ja ilmoitti Absalomille. Silloin he molemmat menivät kiiruusti pois ja tulivat erään miehen taloon Bahurimiin. Hänellä oli kaivo pihallaan, ja he laskeutuivat siihen. 19 *Joos. 2:4,6Ja hänen vaimonsa otti peitteen ja levitti sen kaivon suulle ja sirotti jyviä sen päälle, niin ettei voitu huomata mitään. 20 Kun Absalomin palvelijat tulivat vaimon luo taloon, kysyivät he: "Missä ovat Ahimaas ja Joonatan?" Vaimo vastasi heille: "Tuosta he menivät vesilätäkön yli". He etsivät, ja kun eivät heitä löytäneet, palasivat he takaisin Jerusalemiin. 21 Ja niin pian kuin he olivat menneet, nousivat toiset kaivosta, menivät ja veivät sanan kuningas Daavidille; he sanoivat Daavidille: "Nouskaa ja menkää joutuin veden yli, sillä sen ja sen neuvon on Ahitofel antanut teidän turmioksenne". 22 Silloin Daavid ja kaikki väki, mikä oli hänen kanssaan, nousi, ja he menivät Jordanin yli. Ja kun aamu valkeni, ei ollut ainoatakaan, joka ei olisi tullut Jordanin yli.

23 Mutta kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoansa noudatettu, satuloi hän aasinsa, nousi ja lähti kotiinsa omaan kaupunkiinsa, ja kun hän oli toimittanut talonsa, hirttäytyi hän; niin hän kuoli, ja hänet haudattiin isänsä hautaan.

24 Daavid oli tullut Mahanaimiin, kun Absalom ja kaikki Israelin miehet hänen kanssaan menivät Jordanin yli. 25 *2. Sam. 19:13; 1. Aik. 2:16Mutta Absalom oli asettanut Amasan Jooabin sijaan sotajoukon ylipäälliköksi. Ja Amasa oli Jitra nimisen jisreeliläisen miehen poika; tämä mies oli yhtynyt Abigailiin, Naahaan tyttäreen, Jooabin äidin Serujan sisareen. 26 Ja Israel ja Absalom leiriytyivät Gileadin maahan. 27 *2. Sam. 9:4; 2. Sam. 19:31; 1. Kun. 2:7Kun Daavid tuli Mahanaimiin, niin Soobi, Naahaan poika, ammonilaisten Rabbasta, ja Maakir, Ammielin poika, Loodebarista, ja gileadilainen Barsillai, Roogelimista, 28 toivat sinne vuoteita, vateja ja saviastioita, nisuja, ohria, jauhoja ja paahdettuja jyviä, papuja, herneitä 29 sekä hunajaa, voita, lampaita ja juustoja ruuaksi Daavidille ja väelle, mikä oli hänen kanssansa; sillä he ajattelivat: "Väki on nälissään, uuvuksissa ja janoissaan erämaassa".