Gênesis 33

1 Jacó, levantando os olhos, viu Esaú que avançava com quatrocentos homens. Repartiu então os filhos entre Lia, Raquel e as duas servas.

2 Colocou as servas com seus filhos na frente, depois Lia com os seus e, por último, Raquel com José.

3 E ele, passando adiante, prostrou-se até a terra sete vezes antes de se aproximar do seu irmão.

4 Esaú correu-lhe ao encontro e beijou-o; ele atirou-se ao seu pescoço e beijou-o; e puseram-se a chorar.

5 Levantando os olhos, Esaú viu as mulheres e as crianças: "Quem são estes que tens contigo?" – perguntou ele. "São – respondeu Jacó – os filhos que aprouve a Deus dar ao teu servo."

6 Aproximaram-se então as servas com seus filhos e prostraram-se.

7 Lia com seus filhos adiantaram-se por sua vez e prostraram-se, e, enfim, José e Raquel prostraram também.

8 Esaú disse: "Que significa todo esse acampamento que encontrei?". "É – disse Jacó – para ganhar o favor de meu senhor."

9 Esaú disse-lhe: "Possuo muitos bens, meu irmão, guarda o que te pertence".

10 "Oh, suplico-te – replicou Jacó – se ganhei teu favor, aceita este presente de minhas mãos; porque te contemplei como se contempla Deus, e me fizeste bom aco­lhimento.

11 Aceita o presente que te ofereço; pois Deus cumulou-me de seus favores, e nada me falta." E tanto insistiu que Esaú aceitou.

12 Esaú disse: "Partamos, ponhamo-nos a caminho; eu te precederei".

13 Jacó disse-lhe: "Tu vês, meu senhor, que os meninos são delicados; e tenho de cuidar das ovelhas e vacas que amamentam; se os fizer caminhar ainda um só dia, morrerá todo o rebanho.

14 Que o meu se­nhor vá, pois, adiante de seu servo; eu seguirei devagar, ao passo do rebanho que vai adiante de mim, e ao passo dos meninos, até que chegue à casa de meu senhor em Seir".

15 "Permita-me ao menos – disse-lhe Esaú – deixar-te uma parte de meus homens." "Não é necessário – disse Jacó – basta-me ter achado graça aos olhos do meu senhor!"

16 No mesmo dia, Esaú retomou o caminho de Seir.

17 Jacó partiu para Sucot, onde, tendo edificado uma casa, cons­truiu também cabanas para o seu rebanho. Daí o nome de Sucot dado a esse lugar.

18 De volta de Padã-Aram, Jacó chegou sem contratempos à cidade de Siquém, na terra de Canaã. E acampou diante da cidade.

19 Comprou por cem moedas de prata aos filhos de Hemor, pai de Siquém, o pedaço de terra onde havia armado sua tenda.

20 Levantou ali um altar, ao qual chamou El, Deus de Israel.

Jaakobin ja Eesaun sovinto. Jaakob asettuu Sikemiin.

1 Kun Jaakob nosti silmänsä ja katseli, niin katso, Eesau oli tulossa, neljäsataa miestä mukanaan. Silloin hän jakoi lapset Leealle, Raakelille ja molemmille orjattarille. 2 Ja hän asetti orjattaret lapsineen ensimmäisiksi, niiden jälkeen Leean lapsineen ja Raakelin Joosefin kanssa viimeiseksi. 3 Mutta itse hän astui heidän edellänsä ja kumartui maahan seitsemän kertaa, kunnes oli saapunut veljensä eteen. 4 Mutta Eesau riensi häntä vastaan ja sulki hänet syliinsä, halasi häntä kaulasta ja suuteli häntä; ja he itkivät. 5 *Ps. 127:3Ja hän nosti silmänsä ja näki vaimot ja lapset ja kysyi: "Keitä ovat nämä, jotka ovat sinun seurassasi?" Hän vastasi: "Ne ovat minun lapseni, jotka Jumala on palvelijallesi lahjoittanut". 6 Niin orjattaret lähestyivät lapsineen ja kumartuivat maahan. 7 Myöskin Leea lapsineen lähestyi, ja he kumartuivat maahan. Viimein lähestyivät Joosef ja Raakel ja kumartuivat maahan. 8 Sitten hän kysyi: "Mitä tarkoitit kaikella sillä joukolla, jonka minä kohtasin?" Hän vastasi: "Saada armon herrani silmien edessä". 9 Mutta Eesau sanoi: "Minulla on itselläni kyllin; pidä, veljeni, omasi!" 10 Jaakob vastasi: "Ei niin; jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin ota minulta vastaan lahjani; sillä olenhan saanut nähdä sinun kasvosi, niinkuin nähdään Jumalan kasvot, ja sinä olet ottanut minut suosiollisesti vastaan. 11 Ota siis tervehdyslahjani, joka sinulle tuotiin, sillä Jumala on ollut minulle armollinen, ja minulla on yllin kyllin kaikkea." Ja hän pyysi häntä pyytämällä, kunnes hän otti sen.

12 Sitten Eesau sanoi: "Lähtekäämme liikkeelle ja vaeltakaamme eteenpäin; minä vaellan sinun edelläsi". 13 Mutta Jaakob sanoi hänelle: "Herrani näkee itse, että lapset ovat pieniä ja että minulla on imettäviä lampaita ja lehmiä mukanani; jos näitä ajaa kiivaasti päivänkään, kuolee koko lauma. 14 Kulkekoon siis herrani palvelijansa edellä; minä seuraan hiljalleen jäljessä, sen mukaan kuin karja, jota kuljetan, ja lapset jaksavat käydä, kunnes saavun herrani luo Seiriin." 15 Eesau vastasi: "Minä jätän luoksesi osan väestäni". Hän sanoi: "Minkätähden niin? Kunhan vain saan armon herrani silmien edessä!" 16 Niin Eesau sinä päivänä kääntyi takaisin ja meni sitä tietään Seiriin.

17 Mutta Jaakob lähti Sukkotiin ja rakensi siellä itsellensä majan. Ja karjallensa hän teki tarhoja*Hebreaksi sukkot.. Siitä tuli sen paikan nimeksi Sukkot.

18 Ja Jaakob saapui matkallansa Mesopotamiasta onnellisesti Sikemin kaupunkiin, joka on Kanaanin maassa, ja leiriytyi kaupungin edustalle. 19 *Joos. 24:32; Ap. t. 7:16Ja hän osti sen maapalstan, johon hän oli pystyttänyt telttansa, Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla. 20 Ja hän pystytti siihen alttarin ja antoi sille nimen Eel*Nimi merkitsee: Jumala., Israelin Jumala.