João 12

1 Seis dias antes da Páscoa, foi Jesus a Betâ­nia, onde vivia Lázaro, que ele ressuscitara.

2 Deram ali uma ceia em sua honra. Marta servia e Lázaro era um dos convivas.

3 Tomando Maria uma libra de bálsamo de nardo puro, de grande preço, ungiu os pés de Jesus e enxugou-os com seus cabelos. A casa encheu-se do perfume do bálsamo.

4 Mas Judas Iscariotes, um dos seus discípulos, aquele que o havia de trair, disse:

5 "Por que não se vendeu este bálsamo por trezentos denários e não se deu aos pobres?".

6 Dizia isso não porque ele se interessasse pelos pobres, mas porque era ladrão e, tendo a bolsa, furtava o que nela lançavam.

7 Jesus disse: "Deixai-a; ela guardou este perfume para o dia da minha sepultura.

8 Pois sempre tereis convosco os pobres, mas a mim nem sempre me tereis".

9 Uma grande multidão de judeus veio a saber que Jesus lá estava; e chegou, não somente por causa de Jesus, mas ainda para ver Lázaro, que ele ressuscitara.

10 Mas os príncipes dos sacerdotes resolve­ram tirar a vida também a Lázaro,

11 porque muitos judeus, por causa dele, se afastavam e acreditavam em Jesus. (= Mt 21,1-11 = Mc 11,1-10 = Lc 19,29-40)

12 No dia seguinte, uma grande multidão que tinha vindo à festa em Jerusalém ouviu dizer que Jesus se ia aproximando.

13 Saíram-lhe ao encontro com ramos de palmas, exclamando: "Hosana! Bendito o que vem em nome do Senhor, o rei de Israel!".

14 Tendo Jesus encontrado um jumentinho, montou nele, segundo o que está escrito:

15 Não temas, filha de Sião, eis que vem o teu rei montado num filho de jumenta (Zc 9,9).

16 Os seus discípulos a princípio não compreendiam essas coisas, mas, quando Jesus foi glorificado, então se lembraram de que isso estava escrito a seu respeito e de que assim lho fizeram.

17 A multidão, pois, que se achava com ele, quando chamara Lázaro do sepulcro e o ressuscitara, aclamava-o.

18 Por isso, o povo lhe saía ao encontro, porque tinha ouvido que Jesus fizera aquele milagre.

19 Mas os fariseus disseram entre si: "Vede! Nada adiantou! Reparai que todo mundo corre atrás dele!"

20 Havia alguns gregos entre os que subiram para adorar durante a festa.

21 Estes se aproximaram de Filipe (aquele de Betsaida da Galileia) e rogaram-lhe: "Senhor, quiséramos ver Jesus".

22 Filipe foi e falou com André. Então, André e Filipe o disseram ao Senhor.

23 Respondeu-lhes Jesus: "É chegada a hora para o Filho do Homem ser glorificado.

24 Em verdade, em verdade vos digo: se o grão de trigo, caído na terra, não morrer, fica só; se morrer, produz muito fruto.

25 Quem ama a sua vida, irá perdê-la; mas quem odeia a sua vida neste mundo, irá conservá-la para a vida eterna.

26 Se alguém me quer servir, siga-me; e, onde eu estiver, estará ali também o meu servo. Se alguém me serve, meu Pai o honrará.

27 Agora, a minha alma está perturbada. Mas que direi?... Pai, salva-me desta hora... Mas é exatamente para isso que vim a esta hora.

28 Pai, glorifica o teu nome!" Nisso veio do céu uma voz: "Já o glorifiquei e tornarei a glorificá-lo".

29 Ora, a multidão que ali estava, ao ouvir isso, dizia ter havido um trovão. Outros replicavam: "Um anjo falou-lhe".

30 Jesus disse: "Essa voz não veio por mim, mas sim por vossa causa.

31 Agora é o juízo deste mundo; agora será lançado fora o príncipe deste mundo.

32 E quando eu for levantado da terra, atrairei todos os homens a mim".

33 Dizia, porém, isto, significando de que morte havia de morrer.

34 A multidão respondeu-lhe: "Nós temos ouvido da Lei que o Cristo permanece para sempre. Como dizes tu: Importa que o Filho do Homem seja levantado? Quem é esse Filho do Homem?".

35 Respondeu-lhes Jesus: "Ain­da por pouco tempo a luz estará em vosso meio. Andai enquanto tendes a luz, para que as trevas não vos surpreen­dam; e quem caminha nas trevas não sabe para onde vai.

36 Enquanto tendes a luz, crede na luz, e assim vos tornareis filhos da luz." Jesus disse essas coisas, retirou-se e ocultou-se longe deles.

37 Embora tivesse feito tantos milagres na presença deles, não acreditavam nele.

38 Assim se cumpria o oráculo do profeta Isaías: Senhor, quem creu em nossa pregação? E a quem foi revelado o braço do Senhor (Is 53,1)?

39 Aliás, não podiam crer, porque outra vez disse Isaías:

40 Ele cegou-lhes os olhos, endureceu-lhes o coração, para que não vejam com os olhos nem entendam com o coração e se convertam e eu os sare (Is 6,10).

41 Assim se exprimiu Isaí­as, quando teve a visão de sua glória e dele falou.

42 Não obstante, também muitos dos chefes creram nele, mas por causa dos fariseus não o manifestavam, para não serem expulsos da sinagoga.

43 Assim preferiram a glória dos homens àquela que vem de Deus.

44 Entretanto, Jesus exclamou em voz alta: "Aquele que crê em mim crê não em mim, mas naquele que me enviou;

45 e aquele que me vê vê aquele que me enviou.

46 Eu vim como luz ao mundo; assim, todo aquele que crer em mim não ficará nas trevas.

47 Se alguém ouve as minhas palavras e não as guarda, eu não o condenarei, porque não vim para condenar o mundo, mas para salvá-lo.

48 Quem me despreza e não recebe as minhas palavras tem quem o julgue; a palavra que anunciei, essa o julgará no último dia.

49 Em verdade, não falei por mim mesmo, mas o Pai, que me enviou, ele mesmo me prescreveu o que devo dizer e o que devo ensinar.

50 E sei que o seu mandamento é vida eterna. Portanto, o que digo, digo-o segundo me falou o Pai".

Jeesus voidellaan Betaniassa 1-8. Ylipapit päättävät tappaa Lasaruksenkin, koska useat hänen tähtensä uskoivat Jeesukseen 9-11. Jeesus ratsastaa Jerusalemiin 12-29, jossa muutamat kreikkalaiset haluavat häntä nähdä 20-22; puhuu kirkastumisestaan ja kuolemansa tarpeellisuudesta ja kehoittaa uskomaan valkeuteen 23-36. Juutalaiset hylkäävät epäuskossa Kristuksen 37-43; hänen sanansa on tuomitseva ylenkatsojat 44-50.

1 *Joh. 11:1,43Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. 2 Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan. 3 *Joh. 11:2Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan; ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua. 4 Silloin sanoi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka oli hänet kavaltava: 5 "Miksi ei tätä voidetta myyty kolmeensataan denariin ja niitä annettu köyhille?" 6 *Joh. 13:29Mutta tätä hän ei sanonut sentähden, että olisi pitänyt huolta köyhistä, vaan sentähden, että hän oli varas ja että hän rahakukkaron hoitajana otti itselleen, mitä siihen oli pantu. 7 Niin Jeesus sanoi: "Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän minun hautaamispäiväni varalle. 8 *5. Moos. 15:11Sillä köyhät teillä aina on keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina."

9 Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että hän oli siellä; ja he menivät sinne, ei ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myöskin nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista. 10 Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin, 11 *Joh. 11:45koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät sinne ja uskoivat Jeesukseen.

12 Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin, 13 *Ps. 118:25-26ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat:

"Hoosianna,

siunattu olkoon hän, joka

tulee Herran nimeen,

Israelin kuningas!"

14 Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:

15 *Jes. 62:11; Sak. 9:9"Älä pelkää, tytär Siion;

katso, sinun kuninkaasi tulee

istuen aasin varsan selässä".

16 *Joh. 2:22Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet; mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet. 17 Niin kansa, joka oli ollut hänen kanssansa, kun hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista, todisti hänestä. 18 Sentähden kansa menikin häntä vastaan, koska he kuulivat, että hän oli tehnyt sen tunnusteon. 19 Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen perässään".

20 *1. Kun. 8:41-42Ja oli muutamia kreikkalaisia niiden joukosta, jotka tulivat ylös juhlaan rukoilemaan. 21 *Luuk. 19:3; Joh. 1:44-45Nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen". 22 Filippus meni ja sanoi sen Andreaalle; Andreas ja Filippus menivät ja sanoivat Jeesukselle.

23 *Joh. 13:31-32; Joh. 17:1Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan. 24 *Room. 14:9; 1. Kor. 15:36Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää. 25 *Matt. 10:39; Matt. 16:25; Mark. 8:35; Luuk. 9:24; Luuk. 17:33Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään. 26 *Joh. 14:3; Joh. 17:24; 1. Tess. 4:17Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä. 27 *Matt. 26:38-39; Hebr. 5:7Nyt minun sieluni on järkytetty; ja mitä pitäisi minun sanoman? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin: sitä varten minä olen tähän hetkeen tullut. 28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava". 29 Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jylisseen. Toiset sanoivat: "Häntä puhutteli enkeli". 30 *Joh. 11:42Jeesus vastasi ja sanoi: "Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne. 31 *Joh. 16:11Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos. 32 *Joh. 3:14; Joh. 8:28Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni." 33 Mutta sen hän sanoi antaen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla hän oli kuoleva. 34 *2. Sam. 7:13; Ps. 89:30,37; Ps. 110:4; Jes. 9:6-7; Hes. 37:25; Dan. 2:44; Dan. 7:14,27Kansa vastasi hänelle: "Me olemme laista kuulleet, että Kristus pysyy iankaikkisesti; kuinka sinä sitten sanot, että Ihmisen Poika pitää ylennettämän? Kuka on se Ihmisen Poika?" 35 *Joh. 8:12; Joh. 9:5; 1. Joh. 2:11Niin Jeesus sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valkeus on teidän keskuudessanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, se ei tiedä, mihin hän menee. 36 Niin kauan kuin teillä valkeus on, uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte." Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä.

37 Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen, 38 *Jes. 53:1; Room. 10:16että kävisi toteen profeetta Esaiaan sana, jonka hän on sanonut:

"Herra, kuka uskoo meidän saarnamme,

ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?"

39 Sentähden he eivät voineet uskoa, koska Esaias on vielä sanonut:

40 *Jes. 6:9-10; Jes. 29:10; Matt. 13:14-15; Mark. 4:12; Luuk. 8:10; Ap. t. 28:26; Room. 11:8"Hän on sokaissut heidän silmänsä

ja paaduttanut heidän sydämensä,

että he eivät näkisi silmillään

eivätkä ymmärtäisi sydämellään

eivätkä kääntyisi

ja etten minä heitä parantaisi".

41 *Jes. 6:1,3Tämän Esaias sanoi, kun hän näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä. 42 *Joh. 9:22Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi. 43 *Joh. 5:44Sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.

44 Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt. 45 *Joh. 14:9Ja joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt. 46 *Luuk. 2:32; Joh. 1:9; Joh. 8:12; Joh. 9:5Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. 47 *Joh. 3:17Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman. 48 *5. Moos. 18:19Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. 49 *5. Moos. 18:18; Joh. 14:10Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. 50 *Joh. 8:28Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut."