1 Sidkiyanın krallığının dokuzuncu yılında, onuncu ayın onuncu günü, Babil Kralı Nebukadnessar bütün ordusuyla Yeruşalim önlerine gelip ordugah kurdu. Kentin çevresine rampa yaptılar.
2 Kral Sidkiyanın krallığının on birinci yılına kadar kent kuşatma altında kaldı.
3 Dördüncü ayın dokuzuncu günü kentte kıtlık öyle şiddetlendi ki, halk bir lokma ekmek bulamaz oldu.
4 Sonunda kentin surlarında bir gedik açıldı. Kildaniler kenti çepeçevre kuşatmış olmasına karşın, bütün askerler gece kral bahçesinin yolundan iki duvarın arasındaki kapıdan kaçarak Arava yoluna çıktılar.
5 Ama Kildani ordusu kralın ardına düşerek Eriha ovalarında ona yetişti. Sidkiyanın bütün ordusu dağıldı.
6 Kral Sidkiya yakalanıp Rivlada Babil Kralının huzuruna çıkarıldı ve hakkında karar verildi.
7 Sidkiyanın gözü önünde oğullarını öldürdüler; kendisinin de gözlerini oydular, zincire vurup Babile götürdüler.
8 Babil Kralı Nebukadnessarın krallığının on dokuzuncu yılında, beşinci ayın yedinci günü muhafız birliği komutanı, Babil Kralının görevlisi Nebuzaradan Yeruşalime girdi.
9 RABbin Tapınağını, sarayı ve Yeruşalimdeki bütün evleri ateşe verip önemli yapıları yaktı.
10 Muhafız birliği komutanı önderliğindeki Kildani ordusu Yeruşalimi çevreleyen surları yıktı.
11 Komutan Nebuzaradan kentte sağ kalanları, Babil Kralının safına geçen kaçakları ve geri kalan halkı sürgün etti.
12 Ancak bağcılık, çiftçilik yapsınlar diye bazı yoksulları orada bıraktı.
13 Kildaniler RABbin Tapınağındaki tunç sütunları, ayaklıkları, tunç havuzu parçalayıp tunçları Babile götürdüler.
14 Tapınak törenlerinde kullanılan kovaları, kürekleri, fitil maşalarını, tabakları, bütün tunç eşyaları aldılar.
15 Muhafız birliği komutanı saf altın ve gümüş buhurdanları, çanakları alıp götürdü.
16 RABbin Tapınağı için Süleymanın yaptırmış olduğu iki sütun, havuz ve ayaklıklar için hesapsız tunç harcanmıştı.
17 Her sütun on sekiz arşınfı yüksekliğindeydi, üzerlerinde tunç birer başlık vardı. Başlığın yüksekliği üç arşındı, çevresi tunçtan ağ ve nar motifleriyle bezenmişti. Öbür sütun da ağ motifleriyle süslenmişti ve ötekine benziyordu.
18 Muhafız birliği komutanı Nebuzaradan Başkâhin Serayayı, Başkâhin Yardımcısı Sefanyayı ve üç kapı nöbetçisini tutsak aldı.
19 Kentte kalan askerlerin komutanını, kralın beş danışmanını, ayrıca ülke halkını askere yazan ordu komutanının yazmanını ve ülke halkından kentte bulunan altmış kişiyi tutsak etti.
20 Hepsini Rivlaya, Babil Kralının yanına götürdü.
21 Babil Kralı Hama ülkesinde, Rivlada onları idam etti. Böylece Yahuda halkı ülkesinden sürülmüş oldu.
22 Babil Kralı Nebukadnessar Yahudada kalan halkın üzerine Şafan oğlu Ahikam oğlu Gedalyayı vali atadı.
23 Ordu komutanlarıyla adamları, Babil Kralının Gedalyayı vali atadığını duyunca, Mispaya, Gedalyanın yanına geldiler. Gelenler Netanya oğlu İsmail, Kareah oğlu Yohanan, Netofalı Tanhumet oğlu Seraya, Maakalı oğlu Yaazanya ve adamlarıydı.
24 Gedalya onlara ve adamlarına ant içerek, ‹‹Kildani yetkililerden korkmayın›› dedi, ‹‹Ülkeye yerleşip Babil Kralına hizmet edin. Böylesi sizin için daha iyi olur.››
25 O yılın yedinci ayında kral soyundan Elişama oğlu Netanya oğlu İsmail on adamıyla birlikte Mispaya gidip Gedalyayı öldürdü. Ayrıca, Gedalyayı destekleyen Yahudileri ve Kildanileri de kılıçtan geçirdi.
26 Bunun üzerine büyük küçük bütün halk ordu komutanlarıyla birlikte Mısıra kaçtı. Çünkü Kildanilerden korkuyorlardı.
27 Yahuda Kralı Yehoyakinin sürgündeki otuz yedinci yılı Evil-Merodak Babil Kralı oldu. Evil-Merodak o yılın on ikinci ayının yirmi yedinci günü, Yahuda Kralı Yehoyakini cezaevinden çıkardı.
28 Kendisiyle tatlı tatlı konuştu ve ona Babildeki öteki sürgün krallardan daha üstün bir yer verdi.
29 Yehoyakin cezaevi giysilerini üstünden çıkardı. Yaşadığı sürece Babil Kralının sofrasında yer aldı.
30 Yaşamı boyunca kral tarafından günlük yiyeceği sürekli karşılandı.
1 Niinpä sitten hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle, ja joukot leiriytyivät kaupungin luo. Sen ympärille rakennettiin piiritysvallit,
2 ja kaupunki oli saarroksissa kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka.
3 Nälänhätä yltyi kaupungissa pahaksi. Sen asukkailla ei ollut enää ruoan murentakaan, ja niin tuon vuoden neljännen kuun yhdeksäntenä päivänä
4 kaupungin puolustus murtui. Babylonialaisia oli joka puolella kaupungin ympärillä, mutta kaikki puolustajat pääsivät yöllä pakoon Kaksoismuurin portista, joka oli kuninkaan puutarhan kohdalla. Kuningas pakeni miehineen Jordanille päin,
5 mutta babylonialaisten joukot ajoivat häntä takaa ja tavoittivat hänet Jerikon tasangolla. Koko hänen sotajoukkonsa oli silloin jo hajaantunut hänen luotaan.
6 Sidkia otettiin vangiksi ja tuotiin Babylonian kuninkaan luo Riblaan. Siellä hänelle julistettiin tuomio.
7 Hänen poikansa surmattiin hänen nähtensä, ja sitten häneltä itseltään sokaistiin silmät. Hänet pantiin pronssikahleisiin ja vietiin Babyloniin. pakkosiirto
8 Viidennen kuun seitsemäntenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin.
9 Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, jokaisen suuren rakennuksen hän sytytti tuleen.
10 Kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkikaartin päällikön mukana, repi Jerusalemin muurit joka puolelta maahan.
11 Sitten henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen loputkin, mitä kansasta oli kaupungissa jäljellä. Hän vei nekin, jotka olivat itse siirtyneet Babylonian kuninkaan puolelle, sekä loput kaupungin käsityöläisistä.
12 Köyhästä väestä henkikaartin päällikkö jätti osan tekemään työtä viinitarhoissa ja pelloilla.
13 Kaldealaiset rikkoivat pronssipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, samoin kuin temppelin työntöpöydät ja pronssialtaan. Niiden pronssin he veivät Babyloniin.
14 He ottivat mukaansa myös hiiliastiat, tuhkalapiot, veitset, kupit ja muut pronssiesineet, joita oli käytetty uhripalveluksessa.
15 Samoin henkikaartin päällikkö vei tuliastiat ja vihmontamaljat, jotka olivat puhdasta kultaa tai hopeaa.
16 Kahdessa pylväässä, altaassa ja työntöpöydissä, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin, oli pronssia sellainen määrä, ettei se ollut punnittavissa.
17 Kummallakin pylväällä oli mittaa kahdeksantoista kyynärää, viiden kyynärän korkuiset pylväänpäät olivat nekin pronssia, ja pronssia olivat myös pylväänpäitä yltympäri kiertävät köynnökset ja granaattiomenat. Pylväät olivat samanlaiset, aina köynnöksiä ja granaattiomenoita myöten.
18 Henkikaartin päällikkö otti mukaansa ylipappi Serajan, tämän lähimmän avustajan Sefanjan sekä kolme ovenvartijapappia.
19 Niin ikään hän otti kaupungista sen hovimiehen, joka oli sotaväen valvoja, viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka olivat vielä kaupungissa, sotaväen päällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli koota maasta miehiä armeijaan, sekä kuusikymmentä muuta Juudan miestä, jotka olivat kaupungissa.
20 Kaikki nämä henkikaartin päällikkö Nebusaradan otti mukaansa ja vei Babylonian kuninkaan luo Riblaan.
21 Riblassa, Hamatin maassa, Babylonian kuningas sitten mestautti heidät. Niin oli Juudan heimo viety maastaan pakkosiirtolaisuuteen.
22 Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Gedaljan, joka oli Safanin pojan Ahikamin poika, hallitsemaan maassa vielä olevaa kansanosaa, jonka hän oli jättänyt jäljelle Juudaan.
23 Kun sotaväen päälliköt ja heidän miehensä kuulivat, että Babylonian kuningas oli asettanut Gedaljan käskynhaltijaksi, he tulivat joukolla tämän luo Mispaan. Päälliköt olivat Ismael, Netanjan poika, Johanan, Kareahin poika, netofalainen Seraja, Tanhumetin poika, ja Jaasanja, jonka isä oli kotoisin Maakasta.
25 Mutta seitsemännessä kuussa sinne tuli Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, joka oli kuninkaallista sukua. Hänellä oli mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät hengiltä Gedaljan sekä ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen luonaan Mispassa.
26 Silloin koko kansa pienimmästä suurimpaan, aina sotaväen päälliköitä myöten, lähti pakomatkalle Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.
27 Kun Juudan kuningas Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa kolmekymmentäkuusi vuotta, Babylonian kuningas Evil-Merodak armahti hänet ja vapautti hänet vankeudesta. Silloin oli Evil- Merodakin kuninkaaksitulon vuosi, ja tämä tapahtui sen vuoden kahdennentoista kuun kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä.
28 Babylonian kuningas puhutteli ystävällisesti Jojakinia ja osoitti hänelle istuinpaikan, joka oli ylempänä kuin muiden hänen luonaan Babylonissa olevien kuninkaiden paikat.
29 Jojakin sai nyt vaihtaa pois vangin puvun, ja lopun ikäänsä hänellä oli paikka Evil-Merodakin ruokapöydässä.
30 Kuningas takasi hänelle vakinaisen elatuksen, ja hän sai päivittäin sen minkä tarvitsi, aina elämänsä