1 To the chief music-maker. Maschil. Of the sons of Korah. 2 \42:1\Like the desire of the roe for the water-streams, so is my soul's desire for you, O God.3 \42:2\My soul is dry for need of God, the living God; when may I come and see the face of God?4 \42:3\My tears have been my food day and night, while they keep saying to me, Where is your God?5 \42:4\Let my soul be overflowing with grief when these things come back to my mind, how I went in company to the house of God, with the voice of joy and praise, with the song of those who were keeping the feast.6 \42:5\Why are you crushed down, O my soul? and why are you troubled in me? put your hope in God; for I will again give him praise who is my help and my God.7 \42:6\My soul is crushed down in me, so I will keep you in mind; from the land of Jordan and of the Hermons, from the hill Mizar.8 \42:7\Deep is sounding to deep at the noise of your waterfalls; all your waves have gone rolling over me.9 \42:8\But the Lord will send his mercy in the daytime, and in the night his song will be with me, a prayer to the God of my life.10 \42:9\I will say to God my Rock, Why have you let me go from your memory? why do I go in sorrow because of the attacks of my haters?11 \42:10\The cruel words of my haters are like a crushing of my bones; when they say to me every day, Where is your God?12 \42:11\Why are you crushed down, O my soul? and why are you troubled in me? put your hope in God; for I will again give him praise who is my help and my God.

1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. (H42:2) Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.2 (H42:3) Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?4 (H42:5) Näitä minä muistelen ja vuodatan sydämeni: minä kuljin väentungoksessa, astuin sen kanssa Jumalan huoneeseen riemun ja kiitoksen raikuessa juhlivasta joukosta.5 (H42:6) Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.6 (H42:7) Minun Jumalani, minun sieluni on murheellinen minussa, sentähden minä muistan sinua Jordanin maalla, Hermonin kukkuloilla ja Misarin vuorella.7 (H42:8) Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni.8 (H42:9) Päivällä Herra säätää armonsa, ja yöllä minä hänelle veisaan ja rukoilen elämäni Jumalaa.11 (H42:12) Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.