1 At that time Jesus went on the sabbath through the cornfields; and his disciples were hungry, and began to pluck the ears and to eat.

2 But the Pharisees, seeing {it}, said to him, Behold, thy disciples are doing what is not lawful to do on sabbath.

3 But he said to them, Have ye not read what David did when he was hungry, and they that were with him?

4 How he entered into the house of God, and ate the shewbread, which it was not lawful for him to eat, nor for those with him, but for the priests only?

5 Or have ye not read in the law that on the sabbaths the priests in the temple profane the sabbath, and are blameless?

6 But I say unto you, that there is here what is greater than the temple.

7 But if ye had known what is: I will have mercy and not sacrifice, ye would not have condemned the guiltless.

8 For the Son of man is Lord of the sabbath.

9 And, going away from thence, he came into their synagogue.

10 And behold, there was a man having his hand withered. And they asked him, saying, Is it lawful to heal on the sabbath? that they might accuse him.

11 But he said to them, What man shall there be of you who has one sheep, and if this fall into a pit on the sabbath, will not lay hold of it and raise {it} up?

12 How much better then is a man than a sheep! So that it is lawful to do well on the sabbath.

13 Then he says to the man, Stretch out thy hand. And he stretched {it} out, and it was restored sound as the other.

14 But the Pharisees, having gone out, took counsel against him, how they might destroy him.

15 But Jesus knowing {it}, withdrew thence, and great crowds followed him; and he healed them all:

16 and charged them strictly that they should not make him publicly known:

17 that that might be fulfilled which was spoken through Esaias the prophet, saying,

18 Behold my servant, whom I have chosen, my beloved, in whom my soul has found its delight. I will put my Spirit upon him, and he shall shew forth judgment to the nations.

19 He shall not strive or cry out, nor shall any one hear his voice in the streets;

20 a bruised reed shall he not break, and smoking flax shall he not quench, until he bring forth judgment unto victory;

21 and on his name shall {the} nations hope.

22 Then was brought to him one possessed by a demon, blind and dumb, and he healed him, so that the dumb {man} spake and saw.

23 And all the crowds were amazed and said, Is this {man} the Son of David?

24 But the Pharisees, having heard {it}, said, This {man} does not cast out demons, but by Beelzebub, prince of demons.

25 But he, knowing their thoughts, said to them, Every kingdom divided against itself is brought to desolation, and every city or house divided against itself will not subsist.

26 And if Satan casts out Satan, he is divided against himself; how then shall his kingdom subsist?

27 And if *I* cast out demons by Beelzebub, your sons, by whom do they cast {them} out? For this reason *they* shall be your judges.

28 But if *I* by {the} Spirit of God cast out demons, then indeed the kingdom of God is come upon you.

29 Or how can any one enter into the house of the strong {man} and plunder his goods, unless first he bind the strong {man}? and then he will plunder his house.

30 He that is not with me is against me, and he that gathers not with me scatters.

31 For this reason I say unto you, Every sin and injurious speaking shall be forgiven to men, but speaking injuriously of the Spirit shall not be forgiven to men.

32 And whosoever shall have spoken a word against the Son of man, it shall be forgiven him; but whosoever shall speak against the Holy Spirit, it shall not be forgiven him, neither in this age nor in the coming {one}.

33 Either make the tree good, and its fruit good; or make the tree corrupt, and its fruit corrupt. For from the fruit the tree is known.

34 Offspring of vipers! how can ye speak good things, being wicked? For of the abundance of the heart the mouth speaks.

35 The good man out of the good treasure brings forth good things; and the wicked man out of the wicked treasure brings forth wicked things.

36 But I say unto you, that every idle word which men shall say, they shall render an account of it in judgment-day:

37 for by thy words thou shalt be justified, and by thy words thou shalt be condemned.

38 Then answered him some of the scribes and Pharisees, saying, Teacher, we desire to see a sign from thee.

39 But he, answering, said to them, A wicked and adulterous generation seeks after a sign, and a sign shall not be given to it save the sign of Jonas the prophet.

40 For even as Jonas was in the belly of the great fish three days and three nights, thus shall the Son of man be in the heart of the earth three days and three nights.

41 Ninevites shall stand up in the judgment with this generation, and shall condemn it: for they repented at the preaching of Jonas; and behold, more than Jonas {is} here.

42 A queen of {the} south shall rise up in the judgment with this generation, and shall condemn it; for she came from the ends of the earth to hear the wisdom of Solomon; and behold, more than Solomon {is} here.

43 But when the unclean spirit has gone out of the man, he goes through dry places, seeking rest, and does not find {it}.

44 Then he says, I will return to my house whence I came out; and having come, he finds {it} unoccupied, swept, and adorned.

45 Then he goes and takes with himself seven other spirits worse than himself, and entering in, they dwell there; and the last condition of that man becomes worse than the first. Thus shall it be to this wicked generation also.

46 But while he was yet speaking to the crowds, behold, his mother and his brethren stood without, seeking to speak to him.

47 Then one said unto him, Behold, thy mother and thy brethren are standing without, seeking to speak to thee.

48 But he answering said to him that spoke to him, Who is my mother, and who are my brethren?

49 And, stretching out his hand to his disciples, he said, Behold my mother and my brethren;

50 for whosoever shall do the will of my Father who is in {the} heavens, he is my brother, and sister, and mother.

1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki; ja hänen opetuslastensa oli nälkä, ja he rupesivat katkomaan tähkäpäitä ja syömään.

4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen seuralaistensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?

5 Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömät?

6 Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on pyhäkköä suurempi.

7 Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria', niin te ette tuomitsisi syyttömiä.

9 Ja hän lähti sieltä ja tuli heidän synagoogaansa.

14 Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet.

15 Mutta kun Jeesus huomasi sen, väistyi hän sieltä pois. Ja monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki,

16 ja hän varoitti vakavasti heitä saattamasta häntä julki;

17 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo:

19 Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.

20 Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.

22 Silloin tuotiin hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki.

26 Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?

27 Ja jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuomarinne.

28 Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.

29 Taikka kuinka voi kukaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.

30 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.

31 Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.

32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

35 Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.

36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.

40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

41 Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas.

42 Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.

43 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä.

44 Silloin se sanoo: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin'. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna.

46 Hänen vielä puhuessaan kansalle, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona, tahtoen häntä puhutella.