1 *Jes. 6:1; Jes. 29:11; Hes. 2:9-10; Dan. 12:4; Ilm. 4:2Ja minä näin valtaistuimella-istuvan oikeassa kädessä kirjakäärön, sisältä ja päältä täyteen kirjoitetun, seitsemällä sinetillä suljetun. 2 Ja minä näin väkevän enkelin, joka suurella äänellä kuulutti: "Kuka on arvollinen avaamaan tämän kirjan ja murtamaan sen sinetit?" 3 Eikä kukaan taivaassa eikä maan päällä eikä maan alla voinut avata kirjaa eikä katsoa siihen. 4 Ja minä itkin kovin sitä, ettei ketään havaittu arvolliseksi avaamaan kirjaa eikä katsomaan siihen. 5 *1. Moos. 49:9-10; Jes. 11:1,10; Room. 15:12; Hebr. 7:14; Ilm. 22:16Ja yksi vanhimmista sanoi minulle: "Älä itke; katso, jalopeura Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesa, on voittanut, niin että hän voi avata kirjan ja sen seitsemän sinettiä". 6 *Jes. 11:2; Jes. 53:7; Sak. 3:9; Sak. 4:10; Joh. 1:29,36; 1. Kor. 5:7; 1. Piet. 1:19; Ilm. 4:5; Ilm. 13:8Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikäänkuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä, lähetetyt kaikkeen maailmaan. 7 *Ps. 47:9; Jes. 6:1; Ilm. 4:2Ja se tuli ja otti kirjan valtaistuimella-istuvan oikeasta kädestä.

8 *Ps. 141:2; Ilm. 4:8-9; Ilm. 8:3-4; Ilm. 14:2; Ilm. 15:2Ja kun se oli ottanut kirjan, niin ne neljä olentoa ja kaksikymmentä neljä vanhinta lankesivat Karitsan eteen, ja heillä oli kantele kullakin, ja heillä oli kultaiset maljat täynnä suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukoukset, 9 *Ps. 33:3; Ps. 40:4; Ps. 96:1; Ps. 144:9; Jes. 42:10; Ap. t. 20:28; 1. Kor. 6:20; 1. Kor. 7:23; Ef. 1:7; Kol. 1:14; Hebr. 9:12; Hebr. 10:10; 1. Piet. 1:18-19; 2. Piet. 2:1; 1. Joh. 1:7; Ilm. 4:11; Ilm. 7:9; Ilm. 14:3-4; Ilm. 14:6ja he veisasivat uutta virttä, sanoen:

"Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan

ja avaamaan sen sinetit,

sillä sinä olet tullut teurastetuksi

ja olet verelläsi ostanut Jumalalle

ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä

ja kansoista ja kansanheimoista

10 *2. Moos. 19:6; Jes. 61:6; Room. 5:17; 1. Piet. 2:5,9; Ilm. 1:6; Ilm. 20:6; Ilm. 22:5ja tehnyt heidät

meidän Jumalallemme

kuningaskunnaksi ja papeiksi,

ja he tulevat hallitsemaan maan päällä".

11 *1. Kun. 22:19; Ps. 68:18; Dan. 7:10; Hebr. 12:22; Juud. 1:14; Ilm. 4:4,6; Ilm. 7:11Ja minä näin, ja minä kuulin monien enkelien äänen valtaistuimen ja olentojen ja vanhinten ympäriltä, ja heidän lukunsa oli kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat, 12 *1. Aik. 29:11; Jes. 53:7; Fil. 2:9-10; Ilm. 4:11; Ilm. 13:8ja he sanoivat suurella äänellä:

"Karitsa, joka on teurastettu,

on arvollinen saamaan

voiman ja rikkauden

ja viisauden ja väkevyyden

ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen".

13 *Ps. 148:1-2; 1. Tim. 6:16; 1. Piet. 5:11; Ilm. 1:6; Ilm. 7:10Ja kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren päällä, ja kaikkien niissä olevain minä kuulin sanovan:

"Hänelle, joka valtaistuimella istuu,

ja Karitsalle

ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta

aina ja iankaikkisesti!"

14 *Ilm. 4:10; Ilm. 19:4Ja ne neljä olentoa sanoivat: "Amen", ja vanhimmat lankesivat kasvoilleen ja kumartaen rukoilivat.

1 E vi na destra do que estava assentado sobre o trono um livro escrito por dentro e por fora, selado com sete selos. 2 E vi um anjo forte, bradando com grande voz: Quem é digno de abrir o livro e de desatar os seus selos?

3 E ninguém no céu, nem na terra, nem debaixo da terra, podia abrir o livro, nem olhar para ele. 4 E eu chorava muito, porque ninguém fora achado digno de abrir o livro, nem de o ler, nem de olhar para ele. 5 E disse-me um dos anciãos: Não chores; eis aqui o Leão da tribo de Judá, a raiz de Davi, que venceu, para abrir o livro e desatar os seus sete selos.

6 E olhei, e eis que estava no meio do trono e dos quatro animais viventes e entre os anciãos um Cordeiro, como havendo sido morto, e tinha sete chifres e sete olhos, que são os sete espíritos de Deus enviados a toda a terra. 7 E veio, e tomou o livro da destra do que estava assentado no trono. 8 E, havendo tomado o livro, os quatro animais e os vinte e quatro anciãos prostraram-se diante do Cordeiro, tendo todos eles harpas e salvas de ouro cheias de incenso, que são as orações dos santos. 9 E cantavam um novo cântico, dizendo: Digno és de tomar o livro, e de abrir os seus selos; porque foste morto, e com o teu sangue nos compraste para Deus de toda a tribo, e língua, e povo, e nação;

10 E para o nosso Deus nos fizeste reis e sacerdotes; e reinaremos sobre a terra.

11 E olhei, e ouvi a voz de muitos anjos ao redor do trono, e dos animais, e dos anciãos; e era o número deles milhões de milhões, e milhares de milhares, 12 Que com grande voz diziam: Digno é o Cordeiro, que foi morto, de receber o poder, e riquezas, e sabedoria, e força, e honra, e glória, e ações de graças.

13 E ouvi a toda criatura que está no céu, e na terra, e debaixo da terra, e que estão no mar, e a todas as coisas que neles há, dizendo: Ao que está assentado sobre o trono, e ao Cordeiro, sejam dadas ações de graças, e honra, e glória, e poder para todo o sempre.

14 E os quatro animais diziam: Amém. E os vinte e quatro anciãos prostraram-se, e adoraram ao que vive para todo o sempre.