1 Ja minulle annettiin sauvan kaltainen ruoko ja sanottiin: "Nouse ja mittaa Jumalan temppeli ja alttari ja ne, jotka siinä kumartaen rukoilevat. 2 Dan. 7:25; Dan. 12:7; Luuk. 21:24; Ilm. 12:6,14; Ilm. 13:5Mutta temppelin ulkopuolella oleva esikartano erota pois, äläkä sitä mittaa, sillä se on annettu pakanakansoille; ja he tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta.
3 Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan." 4 Sak. 4:2-3; Sak. 4:11,14Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran edessä. 5 2. Kun. 1:10,12; Jer. 5:14; Luuk. 9:54-55Ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, lähtee tuli heidän suustaan ja kuluttaa heidän vihollisensa; ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, on hän saava surmansa sillä tavalla. 6 1. Kun. 17:1; 1. Kun. 18:1; Jaak. 5:17Heillä on valta sulkea taivas, niin ettei sadetta tule heidän profetoimisensa päivinä, ja heillä on valta muuttaa vedet vereksi ja lyödä maata kaikkinaisilla vitsauksilla, niin usein kuin tahtovat. 7 Dan. 7:21; Ilm. 13:1,7; Ilm. 17:8Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät. 8 Jes. 1:9-10; Jer. 44:21-22; Matt. 20:18; Luuk. 13:33-34; Hebr. 13:12Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin. 9 Ps. 79:2-3Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista näkevät heidän ruumiinsa kolme ja puoli päivää, eivätkä salli, että heidän ruumiinsa pannaan hautaan. 10 Est. 9:19,22; Ps. 105:38; Joh. 16:20Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat. 11 Hes. 37:5,10; Hes. 37:14Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät. 12 2. Kun. 2:11; Ap. t. 1:9; Ilm. 4:1; Ilm. 12:5Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: "Nouskaa tänne!" Niin he nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät. 13 Hes. 38:19-20; Dan. 2:20; Ilm. 6:12; Ilm. 15:4; Ilm. 16:18Ja sillä hetkellä tapahtui suuri maanjäristys, ja kymmenes osa kaupunkia kukistui, ja maanjäristyksessä sai surmansa seitsemäntuhatta henkeä, ja muut peljästyivät ja antoivat taivaan Jumalalle kunnian. 14 Ilm. 8:13; Ilm. 9:12; Ilm. 15:1Toinen "voi!" on mennyt; katso, kolmas "voi!" tulee pian.
15 2. Moos. 15:18; Ps. 10:16; Ps. 22:29; Dan. 2:44; Dan. 7:14,18; Dan. 7:27; Obad. v. 21; Miika 4:7; Sak. 14:9; 1. Kor. 15:25; Ilm. 10:7; Ilm. 12:10; Ilm. 19:6Ja seitsemäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kuului taivaassa suuria ääniä, jotka sanoivat:
"Maailman kuninkuus on tullut
meidän Herrallemme
ja hänen Voidellullensa,
ja hän on hallitseva
aina ja iankaikkisesti".
16 Ilm. 4:4,10; Ilm. 5:8; Ilm. 7:11; Ilm. 19:4Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta, jotka istuivat valtaistuimillaan Jumalan edessä, lankesivat kasvoillensa ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, 17 2. Moos. 3:14; Ps. 93:1; Ps. 96:10; Ps. 97:1; Ps. 99:1; Jes. 41:4; Ilm. 1:4,8; Ilm. 4:8; Ilm. 16:5; Ilm. 19:6sanoen:
"Me kiitämme sinua,
Herra Jumala, Kaikkivaltias,
joka olet ja joka olit,
siitä, että olet ottanut suuren voimasi
ja ottanut hallituksen.
18 Ps. 2:1,5; Ps. 2:12; Ps. 46:7; Dan. 7:9-10; Sak. 1:6; Matt. 20:8; Room. 2:5; 2. Tess. 1:6; Ilm. 6:17; Ilm. 15:1Ja pakanakansat ovat vihastuneet,
mutta sinun vihasi on tullut,
ja tullut on aika tuomita kuolleet
ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi
profeetoille ja pyhille
ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät,
pienille ja suurille,
ja turmella ne, jotka maan turmelevat."
19 2. Moos. 9:24; 2. Moos. 19:16; 2. Moos. 25:10; 1. Kun. 8:1,6; 2. Aik. 5:7; Hebr. 9:4; Ilm. 4:5; Ilm. 8:5; Ilm. 15:5; Ilm. 16:18,21Ja Jumalan temppeli taivaassa aukeni, ja hänen liittonsa arkki näkyi hänen temppelissään, ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää ja maanjäristystä ja suuria rakeita.
1 Kaj estis donita al mi kano, simila al bastono; kaj iu diris: Leviĝu, kaj mezuru la templon de Dio, kaj la altaron, kaj la adorantojn en ĝi. 2 Kaj la korton ekster la templo preterlasu, kaj ne mezuru ĝin, ĉar ĝi estas donita al la nacioj; kaj la sanktan urbon ili piedpremos kvardek du monatojn. 3 Kaj mi donos komision al miaj du atestantoj, kaj ili profetos mil ducent sesdek tagojn, vestite per sakaĵo. 4 Ili estas la du olivarboj kaj la du lampingoj, starantaj antaŭ la Sinjoro de la tero. 5 Kaj se iu volas difekti ilin, fajro elvenas el ilia buŝo kaj formanĝas iliajn malamikojn; kaj se iu volas difekti ilin, tiamaniere li devas esti mortigita. 6 Ili havas la povon fermi la ĉielon, por ke ne pluvu dum la tagoj de ilia profetado; kaj ili havas povon super la akvoj, por ŝanĝi ilin en sangon, kaj frapi la teron per ĉia plago ĉiufoje, kiam ili volos. 7 Kaj kiam ili finos sian ateston, la besto, kiu suprenvenas el la abismo, faros militon kontraŭ ili kaj venkos ilin kaj mortigos ilin. 8 Kaj iliaj kadavroj kuŝas sur la strato de la granda urbo, kiu nomiĝas laŭspirite Sodom kaj Egiptujo, kie ankaŭ ilia Sinjoro estis krucumita. 9 Kaj el la popoloj kaj triboj kaj lingvoj kaj nacioj oni rigardas iliajn kadavrojn dum tri tagoj kaj duono, kaj ne lasas meti iliajn kadavrojn en tombon. 10 Kaj la loĝantoj sur la tero ĝojas pri ili, kaj gajiĝas; kaj ili sendos donacojn unu al la alia; ĉar tiuj du profetoj turmentadis la loĝantojn sur la tero. 11 Kaj post la tri tagoj kaj duono la spirito de vivo el Dio eniris en ilin, kaj ili stariĝis sur siaj piedoj; kaj granda timo falis sur tiujn, kiuj ilin rigardis. 12 Kaj ili aŭdis grandan voĉon el la ĉielo, dirantan al ili: Suprenvenu ĉi tien. Kaj ili supreniris en la ĉielon en la nubo; kaj iliaj malamikoj rigardis ilin. 13 Kaj en tiu horo fariĝis granda tertremo, kaj dekono de la urbo falis; kaj en la tertremo mortis sep mil homoj; kaj la ceteraj pleniĝis de timo, kaj donis laŭdon al la Dio de la ĉielo.
14 La dua Veo jam pasis; jen la tria Veo rapide venas.
15 Kaj la sepa anĝelo trumpetis; kaj fariĝis grandaj voĉoj en la ĉielo, dirante: La regno de la mondo fariĝis regno de nia Sinjoro kaj de Lia Kristo; kaj li reĝos por ĉiam kaj eterne. 16 Kaj la dudek kvar presbiteroj, kiuj antaŭ Dio sidas sur siaj tronoj, falis sur la vizaĝon kaj adorkliniĝis al Dio, 17 dirante: Ni dankas Vin, ho Dio, la Sinjoro, la Plejpotenca, kiu estas kaj estis; ĉar Vi alprenis Vian grandan potencon kaj reĝis. 18 Kaj la nacioj furiozis, kaj venis Via kolero, kaj la tempo de la mortintoj, por esti juĝataj, kaj la tempo doni la rekompencon al Viaj servistoj, la profetoj, kaj al la sanktuloj, kaj al la timantoj de Via nomo, malgrandaj kaj grandaj, kaj pereigi la detruantojn de la tero.
19 Kaj malfermiĝis la enĉiela templo de Dio, kaj vidiĝis en Lia templo la kesto de Lia interligo; kaj fariĝis fulmoj kaj voĉoj kaj tondroj kaj tertremo kaj granda hajlo.