1 Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia. 2 1. Kun. 9:7-8; Miika 3:12; Luuk. 19:44Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta."
3 Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" 4 Jer. 29:8; Ef. 5:6; Kol. 2:8; 2. Tess. 2:3Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. 5 1. Joh. 2:18; 1. Joh. 4:1Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta. 6 Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu. 7 Ilm. 6:4,8; Ilm. 6:12Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin. 8 Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua. 9 Matt. 10:17; Joh. 15:20; Joh. 16:2Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. 10 Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. 11 1. Tim. 4:1; 2. Piet. 2:1Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. 12 2. Tess. 2:7,10; 2. Tim. 3:1-5; Ilm. 2:4Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. 13 Dan. 12:13; Matt. 10:22; Ilm. 2:10Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. 14 Matt. 28:19Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.
15 Dan. 9:26-27; Dan. 11:31; Dan. 12:11Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa — joka tämän lukee, se tarkatkoon — 16 silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille; 17 Luuk. 17:31joka on katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessansa on, 18 ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa. 19 Luuk. 23:29Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! 20 2. Moos. 16:29Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina. 21 Dan. 12:1; Ilm. 7:14Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. 22 Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.
23 Luuk. 17:23Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko. 24 5. Moos. 13:1-4; 2. Tess. 2:11; 1. Joh. 2:18; Ilm. 13:13-14Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. 25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut. 26 2. Tess. 2:2Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko. 27 Luuk. 17:24Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus. 28 Job 39:33; Hab. 1:8; Luuk. 17:37Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.
29 Jes. 13:10; Hes. 32:7-8; Joel 2:10,31; Joel 3:15-16; Ap. t. 2:20; Ilm. 6:12-13Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. 30 Dan. 7:13; Matt. 25:31; Matt. 26:64; Mark. 14:62; Ap. t. 1:11; 1. Tess. 4:16; Ilm. 1:7Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. 31 1. Kor. 15:52; 1. Tess. 4:16Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.
32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. 33 Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
34 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat. 35 Ps. 102:27; Ps. 119:89; Jes. 40:8; Jes. 51:6; Matt. 5:18; Hebr. 1:11Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa. 36 Ap. t. 1:7; 1. Tess. 5:1-2Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. 37 1. Moos. 6:11-13; Luuk. 17:26-27; 1. Piet. 3:20Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. 38 1. Moos. 6:2; 1. Moos. 7:7; 2. Piet. 3:5-6Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, 39 eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. 40 Luuk. 17:34-35Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
41 Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. 42 Matt. 25:13Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. 43 1. Tess. 5:2; 2. Piet. 3:10; Ilm. 3:3Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan. 44 Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.
45 Sananl. 31:15; 1. Kor. 4:2; Hebr. 3:5Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? 46 Ilm. 16:15Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! 47 Matt. 25:21,23; Luuk. 22:29-30Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. 48 Saarn. 8:11; Hab. 2:3; Hebr. 10:37; 2. Piet. 3:9Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: 'Minun herrani viipyy', 49 ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa, 50 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, 51 Matt. 8:12; Matt. 13:42; Matt. 25:30; Luuk. 20:16ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
1 Kaj Jesuo, elirinte, ekforiris de la templo; kaj liaj disĉiploj venis al li, por montri al li la konstruaĵojn de la templo. 2 Sed li responde diris al ili: Ĉu vi ne vidas ĉion tion? vere mi diras al vi: Ne estos lasita ĉi tie ŝtono sur ŝtono, kiu ne estos deĵetita.
3 Kaj dum ili sidis sur la monto Olivarba, la disĉiploj venis aparte al li, dirante: Diru al ni, kiam tio estos? Kaj kio estas la signo de via alesto kaj de la maturiĝo de la mondaĝo? 4 Kaj Jesuo, respondante, diris al ili: Gardu vin, ke neniu vin forlogu. 5 Ĉar multaj venos en mia nomo, dirante: Mi estas la Kristo; kaj ili forlogos multajn. 6 Kaj vi aŭdos pri militoj kaj famoj de militoj. Zorgu, ke vi ne maltrankviliĝu; ĉar tio devas okazi; sed ankoraŭ ne estas la fino. 7 Ĉar leviĝos nacio kontraŭ nacion, kaj regno kontraŭ regnon; kaj estos malsatoj kaj tertremoj en diversaj lokoj. 8 Sed ĉio tio estas komenco de suferoj. 9 Tiam oni transdonos vin al afliktado, kaj mortigos vin; kaj vi estos malamataj de ĉiuj nacioj pro mia nomo. 10 Tiam multaj ofendiĝos, kaj perfidos unu la alian, kaj malamos unu la alian. 11 Kaj multaj falsaj profetoj leviĝos, kaj forlogos multajn. 12 Kaj pro la multobligo de maljusteco, la amo de la plimulto malvarmiĝos. 13 Sed kiu persistos ĝis la fino, tiu estos savita. 14 Kaj ĉi tiu evangelio de la regno estos predikita tra la tuta mondo, kiel atesto al ĉiuj nacioj; kaj tiam venos la fino.
15 Kiam do vi vidos la abomenindaĵon de dezerteco, pri kiu estas dirite de la profeto Daniel, starantan sur la sankta loko (la leganto komprenu), 16 tiam tiuj, kiuj estas en Judujo, forkuru al la montoj; 17 kiu estas sur la tegmento, tiu ne malsupreniru, por preni ion el sia domo; 18 kaj kiu estas sur la kampo, tiu ne revenu, por preni sian mantelon. 19 Sed ve al la gravedulinoj kaj al la suĉigantinoj en tiuj tagoj! 20 Kaj preĝu, ke via forkurado ne estu en vintro nek en sabato; 21 ĉar tiam estos granda aflikto tia, kia ne estis de la komenco de la mondo ĝis nun, nek iam estos. 22 Kaj se tiuj tagoj ne estus mallongigitaj, neniu karno estus savita; sed pro la elektitoj tiuj tagoj estos mallongigitaj. 23 Tiam se iu diros al vi: Jen ĉi tie la Kristo, aŭ: Tie; ne kredu; 24 ĉar leviĝos falsaj kristoj kaj falsaj profetoj kaj faros grandajn signojn kaj miraklojn, tiel ke ili forlogus, se eble, eĉ la elektitojn. 25 Jen mi antaŭdiris al vi. 26 Se oni do diros al vi: Jen li estas en la dezerto; ne eliru; aŭ: Jen li estas en sekretaj ĉambroj; ne kredu. 27 Ĉar kiel la fulmo venas el la oriento kaj montriĝas ĝis la okcidento, tiel ankaŭ estos la alesto de la Filo de homo. 28 Kie ajn estos la kadavro, tien kolektiĝos la agloj.
29 Sed tuj post la aflikto de tiuj tagoj la suno mallumiĝos, kaj la luno ne donos sian lumon, kaj la steloj falos el la ĉielo, kaj la potencoj de la ĉielo ŝanceliĝos; 30 kaj tiam aperos sur la ĉielo la signo de la Filo de homo, kaj tiam ploros ĉiuj gentoj de la tero, kaj oni vidos la Filon de homo, venantan en la nuboj de la ĉielo kun potenco kaj granda gloro. 31 Kaj li elsendos siajn anĝelojn kun granda sono de trumpeto, kaj ili kolektos liajn elektitojn el la kvar ventoj, el limo ĝis limo de la ĉielo.
32 De la figarbo lernu ĝian parabolon: kiam ĝia branĉo jam moliĝis kaj aperigas foliojn, tiam vi scias, ke la somero estas proksima; 33 tiel same vi, kiam vi vidos ĉion tion, tiam sciu, ke li estas proksima, ĉe la pordoj. 34 Vere mi diras al vi: Ĉi tiu generacio ne forpasos, ĝis ĉio tio plenumiĝos. 35 La ĉielo kaj la tero forpasos, sed miaj vortoj ne forpasos. 36 Sed pri tiu tago kaj la horo scias neniu, eĉ ne la anĝeloj de la ĉielo, nek la Filo, sed la Patro sola. 37 Sed kiel la tagoj de Noa, tiel estos la alesto de la Filo de homo. 38 Ĉar kiel dum la tagoj, kiuj estis antaŭ la diluvo, oni manĝis kaj trinkis, edziĝis kaj edziniĝis, ĝis la tago, kiam Noa eniris en la arkeon, 39 kaj oni ne eksciis, ĝis la diluvo venis kaj forprenis ĉiujn; tiel estos la alesto de la Filo de homo. 40 Tiam du viroj estos sur kampo: unu estos prenita, kaj la alia lasita; 41 du virinoj estos muelantaj apud muelilo: unu estos prenita, kaj la alia lasita. 42 Tial viglu; ĉar vi ne scias, en kiu tago via Sinjoro venos. 43 Sed sciu tion, ke se la dommastro scius, en kiu gardoparto venos la ŝtelisto, li viglus kaj ne lasus sian domon trafosiĝi. 44 Tial vi ankaŭ estu pretaj; ĉar en horo, kiam vi ne atendas, la Filo de homo venas. 45 Kiu do estas la fidela kaj prudenta servisto, kiun la sinjoro starigis super siajn domanojn, por doni al ili nutraĵon ĝustatempe? 46 Feliĉa estas tiu servisto, kiun lia sinjoro, veninte, trovos tiel faranta. 47 Vere mi diras al vi, ke super sian tutan havon li starigos lin. 48 Sed se tiu malbona servisto diros en sia koro: Mia sinjoro malfruas; 49 kaj komencos bati siajn kunservistojn, kaj manĝi kaj trinki kun la drinkuloj, 50 la sinjoro de tiu servisto venos en tago, kiam li ne atendas, kaj en horo, kiam li ne scias, 51 kaj distranĉos lin, kaj difinos lian parton kun la hipokrituloj; tie estos la plorado kaj la grincado de dentoj.