1 Ps. 37:16; Sananl. 15:16; Sananl. 16:8Parempi kuiva kannikka rauhassa
kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa
ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 Ps. 26:2; Jer. 17:10Hopealle sulatin, kullalle uuni,
mutta sydämet koettelee Herra.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia,
petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Sananl. 14:31; Sananl. 22:2Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa;
joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset,
ja isät ovat lasten kunnia.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe,
saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 Sananl. 18:16; Sananl. 21:14Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi:
mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 Sananl. 10:12Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa;
mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 Saarn. 7:6Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen
kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija,
mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset,
mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Room. 12:17; 1. Tess. 5:15; 1. Piet. 3:9Joka hyvän pahalla palkitsee,
sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen;
herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 5. Moos. 25:1; Jes. 5:23; Hes. 13:19,22Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä
ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä?
Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 Sananl. 18:24Ystävä rakastaa ainiaan
ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 Sananl. 6:1; Sananl. 11:15; Sananl. 20:16; Sananl. 22:26; Sananl. 27:13Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi,
joka menee toista takaamaan.
19 Sananl. 16:18; Sananl. 18:12Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa;
joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 Väärämielinen ei onnea löydä,
ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 Sananl. 10:1; Sananl. 15:20Tyhmä on murheeksi siittäjällensä,
ja houkan isä on iloa vailla.
22 Sananl. 15:13; Sananl. 18:14Terveydeksi on iloinen sydän,
mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 2. Moos. 23:8; 5. Moos. 16:19Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta
vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Saarn. 2:14Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä,
mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 Sananl. 19:13Tyhmä poika on isällensä suruksi
ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan;
kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 Sananl. 10:19; Jaak. 1:19Joka hillitsee sanansa, on taitava,
ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on;
joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
1 Ps. 37:16; Sananl. 15:16; Sananl. 16:8Parempi kuiva kannikka rauhassa
kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa
ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 Ps. 26:2; Jer. 17:10Hopealle sulatin, kullalle uuni,
mutta sydämet koettelee Herra.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia,
petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Sananl. 14:31; Sananl. 22:2Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa;
joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset,
ja isät ovat lasten kunnia.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe,
saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 Sananl. 18:16; Sananl. 21:14Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi:
mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 Sananl. 10:12Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa;
mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 Saarn. 7:6Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen
kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija,
mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset,
mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Room. 12:17; 1. Tess. 5:15; 1. Piet. 3:9Joka hyvän pahalla palkitsee,
sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen;
herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 5. Moos. 25:1; Jes. 5:23; Hes. 13:19,22Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä
ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä?
Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 Sananl. 18:24Ystävä rakastaa ainiaan
ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 Sananl. 6:1; Sananl. 11:15; Sananl. 20:16; Sananl. 22:26; Sananl. 27:13Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi,
joka menee toista takaamaan.
19 Sananl. 16:18; Sananl. 18:12Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa;
joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 Väärämielinen ei onnea löydä,
ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 Sananl. 10:1; Sananl. 15:20Tyhmä on murheeksi siittäjällensä,
ja houkan isä on iloa vailla.
22 Sananl. 15:13; Sananl. 18:14Terveydeksi on iloinen sydän,
mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 2. Moos. 23:8; 5. Moos. 16:19Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta
vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Saarn. 2:14Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä,
mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 Sananl. 19:13Tyhmä poika on isällensä suruksi
ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan;
kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 Sananl. 10:19; Jaak. 1:19Joka hillitsee sanansa, on taitava,
ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on;
joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.