Atos 8

Jerusalemissa nousee suuri vaino, johon Saulus ottaa osaa, ja seurakunnan jäsenet hajaantuvat 1-4. Filippus saarnaa menestyksellä Samarian kaupungissa, jossa Simon noitakin ottaa kasteen 5-13. Pietarin ja Johanneksen rukouksen ja kätten päällepanemisen kautta Samarian uskovaiset saavat Pyhän Hengen. Simon tahtoo rahalla ostaa Jumalan lahjan, mutta saa Pietarilta kovat nuhteet 14-25. Filippus julistaa evankeliumia etiopialaiselle hoviherralle ja kastaa hänet 26-40.

1 *Ap. t. 22:20Myös Saulus hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Ja sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan; ja kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit. 2 Ja muutamat jumalaapelkääväiset miehet hautasivat Stefanuksen ja pitivät hänelle suuret valittajaiset. 3 *Ap. t. 22:4,19; Ap. t. 26:10-11; Gal. 1:13Mutta Saulus raateli seurakuntaa, kulki talosta taloon ja raastoi ulos miehiä ja naisia ja panetti heidät vankeuteen. 4 *Ap. t. 11:19Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, vaelsivat paikasta toiseen ja julistivat evankeliumin sanaa.

5 *Ap. t. 6:5Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta. 6 Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki. 7 *Mark. 16:17Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani. 8 Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.

9 Mutta ennestään oli kaupungissa muuan mies, nimeltä Simon, joka harjoitti noituutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri; 10 ja häntä kuuntelivat kaikki, pienet ja suuret, ja sanoivat: "Tämä mies on se Jumalan voima, jota kutsutaan 'suureksi'". 11 Ja he kuuntelivat häntä sentähden, että hän kauan aikaa oli noituuksillaan heitä hämmästyttänyt. 12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset. 13 Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi.

14 Mutta kun apostolit, jotka olivat Jerusalemissa, kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen. 15 Ja tultuaan sinne nämä rukoilivat heidän edestänsä, että he saisivat Pyhän Hengen; 16 *Ap. t. 19:2sillä hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen. 17 *Ap. t. 19:6Silloin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen. 18 Mutta kun Simon näki, että Henki annettiin sille, jonka päälle apostolit panivat kätensä, toi hän heille rahaa 19 ja sanoi: "Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa Pyhän Hengen". 20 *Matt. 10:8Mutta Pietari sanoi hänelle: "Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa. 21 *Ef. 5:5Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä. 22 *2. Tim. 2:25Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa — jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan. 23 *Hebr. 12:15Sillä minä näen sinun olevan täynnä katkeruuden sappea ja kiinni vääryyden siteissä." 24 Niin Simon vastasi ja sanoi: "Rukoilkaa te minun edestäni Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään siitä, mitä te olette sanoneet". 25 Ja kun he olivat todistaneet ja Herran sanaa puhuneet, palasivat he Jerusalemiin ja julistivat evankeliumia monessa Samarian kylässä.

26 Mutta Filippukselle puhui Herran enkeli sanoen: "Nouse ja mene puolipäivään päin sille tielle, joka vie Jerusalemista alas Gassaan ja on autio". 27 *Ps. 68:32; Sef. 3:10Ja hän nousi ja lähti. Ja katso, siellä kulki etiopialainen mies, Etiopian kuningattaren Kandaken hoviherra, mahtava mies ja koko hänen aarteistonsa hoitaja; hän oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan 28 ja oli nyt paluumatkalla ja istui vaunuissaan ja luki profeetta Esaiasta. 29 Niin Henki sanoi Filippukselle: "Käy luo ja pysyttele lähellä noita vaunuja". 30 Niin Filippus juoksi luo ja kuuli hänen lukevan profeetta Esaiasta ja sanoi: "Ymmärrätkö myös, mitä luet?" 31 Niin hän sanoi: "Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?" Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ja istumaan viereensä. 32 *Jes. 53:7-8Ja se kirjoitus, jota hän luki, oli tämä:

"Niinkuin lammas hänet viedään teuraaksi;

ja niinkuin karitsa on ääneti

keritsijänsä edessä,

niin ei hänkään suutansa avaa.

33 Hänen alentumisensa kautta

hänen tuomionsa otetaan pois.

Kuka kertoo hänen syntyperänsä?

Sillä hänen elämänsä otetaan pois

maan päältä."

34 Ja hoviherra kysyi Filippukselta sanoen: "Minä pyydän sinua: sano, kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?" 35 Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta. 36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?" 38 Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet. 39 *1. Kun. 18:12; 2. Kun. 2:16Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä, tempasi Herran Henki Filippuksen pois, eikä hoviherra häntä enää nähnyt. Ja hän jatkoi matkaansa iloiten. 40 *Ap. t. 21:8Mutta Filippus tavattiin Asdodissa; ja hän vaelsi ympäri ja julisti evankeliumia kaikissa kaupungeissa, kunnes tuli Kesareaan.

1 *Ac 22:20.Saul avait approuvé le meurtre d’Étienne.

Persécution à Jérusalem. Dispersion des disciples dans les contrées voisines. Le diacre Philippe prêche le Christ dans une ville de Samarie. Simon le magicien

Il y eut, ce jour-là, une grande persécution contre l’Église de Jérusalem; *Ac 11:19.et tous, excepté les apôtres, se dispersèrent dans les contrées de la Judée et de la Samarie. 2 Des hommes pieux ensevelirent Étienne, *Ge 23:2;50:10.2 S 3:31.et le pleurèrent à grand bruit. 3 *Ac 9:1;22:4;26:9.1 Co 15:9.Ga 1:13.1 Ti 1:13.Saul, de son côté, ravageait l’Église; pénétrant dans les maisons, il en arrachait hommes et femmes, et les faisait jeter en prison. 4 Ceux qui avaient été dispersés *Mt 10:23.Ac 11:19.allaient de lieu en lieu, annonçant la bonne nouvelle de la parole. 5 Philippe, étant descendu dans la ville de Samarie, y prêcha le Christ. 6 Les foules tout entières étaient attentives à ce que disait Philippe, lorsqu’elles apprirent et virent les miracles qu’il faisait. 7 *Mc 16:17.Ac 5:16;16:18;19:11.Car des esprits impurs sortirent de plusieurs démoniaques, en poussant de grands cris, et beaucoup de paralytiques et de boiteux furent guéris. 8 Et il y eut une grande joie dans cette ville. 9 Il y avait auparavant dans la ville un homme nommé Simon, qui, se donnant pour un personnage important, exerçait *Ac 13:6.la magie et provoquait l’étonnement du peuple de la Samarie. 10 Tous, depuis le plus petit jusqu’au plus grand, l’écoutaient attentivement, et disaient: Celui-ci est la puissance de Dieu, celle qui s’appelle la grande. 11 Ils l’écoutaient attentivement, parce qu’il les avait longtemps étonnés par ses actes de magie. 12 Mais, quand ils eurent cru à Philippe, qui leur annonçait la bonne nouvelle du royaume de Dieu et du nom de Jésus-Christ, hommes et femmes se firent baptiser. 13 Simon lui-même crut, et, après avoir été baptisé, il ne quittait plus Philippe, et il voyait avec étonnement les miracles et les grands prodiges qui s’opéraient.

Pierre et Jean en Samarie

14 Les apôtres, qui étaient à Jérusalem, ayant appris que la Samarie avait reçu la parole de Dieu, y envoyèrent Pierre et Jean. 15 Ceux-ci, arrivés chez les Samaritains, prièrent pour eux, afin qu’ils reçussent le Saint-Esprit. 16 Car il n’était encore descendu sur aucun d’eux; ils avaient seulement été baptisés au nom du Seigneur Jésus. 17 *Ac 6:6;13:3;19:6.1 Ti 4:14;5:22.2 Ti 1:6.Alors Pierre et Jean leur imposèrent les mains, et ils reçurent le Saint-Esprit. 18 Lorsque Simon vit que le Saint-Esprit était donné par l’imposition des mains des apôtres, il leur offrit de l’argent, 19 en disant: Accordez-moi aussi ce pouvoir, afin que celui à qui j’imposerai les mains reçoive le Saint-Esprit. 20 Mais Pierre lui dit: Que ton argent périsse avec toi, *Mt 10:8.puisque tu as cru que le don de Dieu s’acquérait à prix d’argent! 21 Il n’y a pour toi ni part ni lot dans cette affaire, car ton cœur n’est pas droit devant Dieu. 22 Repens-toi donc de ta méchanceté, et prie le Seigneur pour que la pensée de ton cœur te soit pardonnée, s’il est possible; 23 car je vois que tu es dans un fiel amer et dans les liens de l’iniquité. 24 Simon répondit: *No 21:7.Priez vous-mêmes le Seigneur pour moi, afin qu’il ne m’arrive rien de ce que vous avez dit. 25 Après avoir rendu témoignage à la parole du Seigneur, et après l’avoir prêchée, Pierre et Jean retournèrent à Jérusalem, en annonçant la bonne nouvelle dans plusieurs villages des Samaritains.

Le diacre Philippe et l’eunuque éthiopien

26 Un ange du Seigneur, s’adressant à Philippe, lui dit: Lève-toi, et va du côté du midi, sur le chemin qui descend de Jérusalem à Gaza, celui qui est désert. 27 Il se leva, et partit. Et voici, un Éthiopien, un eunuque, ministre de Candace, reine d’Éthiopie, et surintendant de tous ses trésors, *Jn 12:20.venu à Jérusalem pour adorer, 28 s’en retournait, assis sur son char, et lisait le prophète Ésaïe. 29 L’Esprit dit à Philippe: Avance, et approche-toi de ce char. 30 Philippe accourut, et entendit l’Éthiopien qui lisait le prophète Ésaïe. Il lui dit: Comprends-tu ce que tu lis? 31 Il répondit: Comment le pourrais-je, si quelqu’un ne me guide? Et il invita Philippe à monter et à s’asseoir avec lui. 32 *És 53:7.Le passage de l’Écriture qu’il lisait était celui-ci:

Il a été mené comme une brebis à la boucherie;

Et, comme un agneau muet devant celui qui le tond,

Il n’a point ouvert la bouche.

33 Dans son humiliation, son jugement a été levé.

Et sa postérité, qui la dépeindra?

Car sa vie a été retranchée de la terre.

34 L’eunuque dit à Philippe: Je te prie, de qui le prophète parle-t-il ainsi? Est-ce de lui-même, ou de quelque autre? 35 Alors Philippe, ouvrant la bouche et commençant par ce passage, *Lu 24:45.lui annonça la bonne nouvelle de Jésus. 36 Comme ils continuaient leur chemin, ils rencontrèrent de l’eau. Et l’eunuque dit: Voici de l’eau; *Ac 10:47.qu’est-ce qui empêche que je sois baptisé? 37 Philippe dit: Si tu crois de tout ton cœur, cela est possible. L’eunuque répondit: Je crois que Jésus-Christ est le Fils de Dieu. 38 Il fit arrêter le char; Philippe et l’eunuque descendirent tous deux dans l’eau, et Philippe baptisa l’eunuque. 39 Quand ils furent sortis de l’eau, l’Esprit du Seigneur enleva Philippe, et l’eunuque ne le vit plus. Tandis que, joyeux, il poursuivait sa route, 40 Philippe se trouva dans Azot, d’où il alla jusqu’à Césarée, en évangélisant toutes les villes par lesquelles il passait.