Gênesis 3

Syntiinlankeemus.

1 *Joh. 8:44Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?" 2 Niin vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, 3 mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi'." 4 Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole; 5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan". 6 *2. Kor. 11:3; 1. Tim. 2:14Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.

7 Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot.

8 Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan. 9 Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?" 10 Hän vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin". 11 Ja hän sanoi: "Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?" 12 Mies vastasi: "Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin". 13 Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: "Mitäs olet tehnyt?" Vaimo vastasi: "Käärme petti minut, ja minä söin".

14 Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle:

"Koska tämän teit, kirottu ole sinä

kaikkien karjaeläinten

ja kaikkien metsän eläinten joukossa.

Vatsallasi sinun pitää käymän

ja tomua syömän koko elinaikasi.

15 *Room. 16:20; Hebr. 2:14; 1. Joh. 3:8Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille

ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille;

se on polkeva rikki sinun pääsi,

ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."

16 *Ef. 5:22Ja vaimolle hän sanoi:

"Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat,

kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia;

mutta mieheesi on sinun halusi oleva,

ja hän on sinua vallitseva".

17 *Room. 8:20Ja Aadamille hän sanoi:

"Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta,

josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä',

niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi.

Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;

18 orjantappuroita ja ohdakkeita

se on kasvava sinulle,

ja kedon ruohoja sinun on syötävä.

19 *Ps. 90:3; Ps. 104:29; Saarn. 3:20; Saarn. 12:7; Room. 5:12Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi,

kunnes tulet maaksi jälleen,

sillä siitä sinä olet otettu.

Sillä maasta sinä olet,

ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."

20 Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva*Nimen hebrealainen muoto Havva muistuttaa hebrealaista sanaa haj, elävä., sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti. 21 Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä.

22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!" 23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu. 24 *Hes. 1:4; Hes. 10:1Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.

1 Le serpent était le plus rusé de tous les animaux des champs, que l’Éternel Dieu avait faits. Il dit à la femme: Dieu a-t-il réellement dit: Vous ne mangerez pas de tous les arbres du jardin? 2 La femme répondit au serpent: Nous mangeons du fruit des arbres du jardin. 3 Mais quant au fruit de l’arbre qui est au milieu du jardin, Dieu a dit: Vous n’en mangerez point et vous n’y toucherez point, de peur que vous ne mouriez. 4 Alors le serpent dit *2 Co 11:3.à la femme: Vous ne mourrez point; 5 mais *Jn 8:44.Dieu sait que, le jour où vous en mangerez, vos yeux s’ouvriront, et que vous serez comme des dieux, connaissant le bien et le mal. 6 La femme vit que l’arbre était bon à manger et agréable à la vue, et qu’il était précieux pour ouvrir l’intelligence; elle prit de son fruit, et en mangea; elle en donna aussi à son mari, qui était auprès d’elle, *Ro 5:12, 14, 15, etc.1 Ti 2:14.et il en mangea.

7 Les yeux de l’un et de l’autre s’ouvrirent, ils connurent qu’ils étaient *Ge 2:25.nus, et ayant cousu des feuilles de figuier, ils s’en firent des ceintures. 8 Alors ils entendirent la voix de l’Éternel Dieu, qui parcourait le jardin vers le soir, et l’homme et sa femme se cachèrent loin de la face de l’Éternel Dieu, au milieu des arbres du jardin. 9 Mais l’Éternel Dieu appela l’homme, et lui dit: Où es-tu? 10 Il répondit: J’ai entendu ta voix dans le jardin, et j’ai eu peur, parce que je suis nu, et je me suis caché. 11 Et l’Éternel Dieu dit: Qui t’a appris que tu es nu? Est-ce que tu as mangé de l’arbre dont je t’avais défendu de manger? 12 L’homme répondit: La femme que tu as mise auprès de moi m’a donné de l’arbre, et j’en ai mangé. 13 Et l’Éternel Dieu dit à la femme: Pourquoi as-tu fait cela? La femme répondit: *Ap 12:13.Le serpent m’a séduite, et j’en ai mangé. 14 L’Éternel Dieu dit au serpent: Puisque tu as fait cela, tu seras maudit entre tout le bétail et entre tous les animaux des champs, tu marcheras sur ton ventre, et tu mangeras de la poussière tous les jours de ta vie. 15 Je mettrai *Mt 4:1.inimitié entre toi et la femme, entre ta postérité et sa postérité: *Col 2:15.celle-ci t’écrasera la tête, et tu lui blesseras le talon. 16 Il dit à la femme: J’augmenterai la souffrance de tes grossesses, tu enfanteras avec douleur, et tes désirs se porteront vers ton mari, *1 Co 14:34.1 Ti 2:11,12.Tit 2:5.1 Pi 3:6.mais il dominera sur toi. 17 Il dit à l’homme: Puisque tu as écouté la voix de ta femme, et que tu as mangé de l’arbre au sujet duquel je t’avais donné cet ordre: Tu n’en mangeras point! Le sol sera maudit à cause de toi. C’est à force de peine que tu en tireras ta nourriture tous les jours de ta vie, 18 il te produira des épines et des ronces, et tu mangeras de l’herbe des champs. 19 C’est à la sueur de ton visage que tu mangeras du pain, jusqu’à ce que tu retournes dans la terre, d’où tu as été pris; car tu es poussière, et tu retourneras dans la poussière. 20 Adam donna à sa femme le nom d’Ève: car elle a été la mère de tous les vivants. 21 L’Éternel Dieu fit à Adam et à sa femme des habits de peau, et il les en revêtit. 22 L’Éternel Dieu dit: Voici, l’homme est devenu comme l’un de nous, pour la connaissance du bien et du mal. Empêchons-le maintenant d’avancer sa main, de prendre de l’arbre de vie, d’en manger, et de vivre éternellement. 23 Et l’Éternel Dieu le chassa du jardin d’Éden, pour qu’il cultivât la terre, d’où il avait été pris. 24 C’est ainsi qu’il chassa Adam; et il mit à l’orient du jardin d’Éden les chérubins qui agitent une épée flamboyante, pour garder le chemin de l’arbre de vie.