1 *2. Kun. 14:25Joonalle, Amittain pojalle, tuli tämä Herran sana: 2 *1. Moos. 10:11; 1. Moos. 18:20; 1. Moos. 19:13; Joona 3:2"Nouse, mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sitä vastaan; sillä heidän pahuutensa on noussut minun kasvojeni eteen". 3 Mutta Joona nousi paetaksensa Tarsiiseen Herran kasvojen edestä ja meni alas Jaafoon ja löysi laivan, joka oli lähtevä Tarsiiseen. Ja hän suoritti laivamaksun ja astui siihen mennäkseen heidän kanssansa Tarsiiseen, pois Herran kasvojen edestä.

4 Mutta Herra heitti suuren tuulen merelle, niin että merellä nousi suuri myrsky ja laiva oli särkymäisillään. 5 *Ap. t. 27:18Niin merimiehet pelkäsivät ja huusivat avuksi itsekukin jumalaansa. Ja he heittivät mereen tavarat, mitä laivassa oli, keventääkseen sitä. Mutta Joona oli mennyt alas laivan pohjalle ja pannut maata, ja hän nukkui raskaasti. 6 Niin laivuri tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: "Mitäs nukut? Nouse ja huuda jumalaasi. Ehkäpä se jumala muistaa meitä, niin ettemme huku."

7 *Sananl. 16:33Ja he sanoivat toisillensa: "Tulkaa, heittäkäämme arpaa, saadaksemme tietää, kenen tähden tämä onnettomuus on meille tullut". Mutta kun he heittivät arpaa, lankesi arpa Joonalle. 8 Niin he sanoivat hänelle: "Ilmoita meille, kenen tähden tämä onnettomuus on meille tullut. Mikä on toimesi ja mistä tulet? Mikä on sinun maasi ja mistä kansasta olet?" 9 Hän vastasi heille: "Minä olen hebrealainen, ja minä pelkään Herraa, taivaan Jumalaa, joka on tehnyt meren ja kuivan maan". 10 Niin miehet peljästyivät suuresti ja sanoivat hänelle: "Miksi olet tehnyt näin?" Sillä miehet tiesivät, että hän oli pakenemassa Herran kasvojen edestä; hän oli näet ilmaissut sen heille.

11 He sanoivat hänelle: "Mitä on meidän tehtävä sinulle, että meri tulisi meille tyveneksi?" Sillä meri myrskysi myrskyämistänsä. 12 Hän vastasi heille: "Ottakaa minut ja heittäkää minut mereen, niin meri teille tyventyy. Sillä minä tiedän, että tämä suuri myrsky on tullut teille minun tähteni."

13 Miehet soutivat päästäkseen jälleen kuivalle maalle, mutta eivät voineet, sillä meri myrskysi vastaan myrskyämistänsä. 14 Ja he huusivat Herraa ja sanoivat: "Voi, Herra, älä anna meidän hukkua tämän miehen hengen tähden äläkä lue syyksemme viatonta verta, sillä sinä, Herra, teet, niinkuin sinulle otollista on". 15 Sitten he ottivat Joonan ja heittivät hänet mereen, ja meri asettui raivostansa. 16 Ja miehet pelkäsivät suuresti Herraa, uhrasivat Herralle teurasuhrin ja tekivät lupauksia.

1 Now Yahweh’s*1:1 "Yahweh" is God’s proper Name, sometimes rendered "LORD" (all caps) in other translations. word came to Jonah the son of Amittai, saying, 2 "Arise, go to Nineveh, that great city, and preach against it, for their wickedness has come up before me."

3 But Jonah rose up to flee to Tarshish from the presence of Yahweh. He went down to Joppa, and found a ship going to Tarshish; so he paid its fare, and went down into it, to go with them to Tarshish from the presence of Yahweh.

4 But Yahweh sent out a great wind on the sea, and there was a mighty storm on the sea, so that the ship was likely to break up. 5 Then the mariners were afraid, and every man cried to his god. They threw the cargo that was in the ship into the sea to lighten the ship. But Jonah had gone down into the innermost parts of the ship and he was laying down, and was fast asleep. 6 So the ship master came to him, and said to him, "What do you mean, sleeper? Arise, call on your God!*1:6 or, gods Maybe your God*1:6 or, gods will notice us, so that we won’t perish."

7 They all said to each other, "Come! Let’s cast lots, that we may know who is responsible for this evil that is on us." So they cast lots, and the lot fell on Jonah. 8 Then they asked him, "Tell us, please, for whose cause this evil is on us. What is your occupation? Where do you come from? What is your country? Of what people are you?"

9 He said to them, "I am a Hebrew, and I fear Yahweh, the God*1:9 The Hebrew word rendered "God" is "אֱלֹהִ֑ים" (Elohim). of heaven, who has made the sea and the dry land."

10 Then the men were exceedingly afraid, and said to him, "What have you done?" For the men knew that he was fleeing from the presence of Yahweh, because he had told them. 11 Then they said to him, "What shall we do to you, that the sea may be calm to us?" For the sea grew more and more stormy.

12 He said to them, "Take me up, and throw me into the sea. Then the sea will be calm for you; for I know that because of me this great storm is on you."

13 Nevertheless the men rowed hard to get them back to the land; but they could not, for the sea grew more and more stormy against them. 14 Therefore they cried to Yahweh, and said, "We beg you, Yahweh, we beg you, don’t let us die for this man’s life, and don’t lay on us innocent blood; for you, Yahweh, have done as it pleased you." 15 So they took up Jonah and threw him into the sea; and the sea ceased its raging. 16 Then the men feared Yahweh exceedingly; and they offered a sacrifice to Yahweh and made vows.

17 Yahweh prepared a huge fish to swallow up Jonah, and Jonah was in the belly of the fish three days and three nights.