2 Palaja, Israel, Herran, sinun Jumalasi, tykö,
sillä sinä olet kompastunut rikoksiisi.
3 Ottakaa mukaanne sanoja
ja palatkaa Herran tykö
ja sanokaa hänelle:
"Anna anteeksi kaikki rikokset, ota armoihisi,
niin me tuomme sinulle uhrimulleiksi huultemme uhrit.
4 Assur ei ole meitä auttava,
hevosilla emme tahdo ratsastaa,
emmekä enää sano kättemme teoille:
'Meidän jumalamme';
sillä sinussa saa orpo armon."
5 Minä parannan teidän luopumuksenne,
omasta halustani minä teitä rakastan;
sillä minun vihani on kääntynyt hänestä pois.
6 Minä olen oleva Israelille kuin kaste,
se on kukoistava kuin lilja
ja juurtuva syvälle kuin Libanon.
7 Sen vesat leviävät,
sen kauneus on oleva kuin öljypuun
ja sen tuoksu kuin Libanonin.
8 Sen varjossa asuvaiset kasvattavat jälleen viljaa
ja kukoistavat kuin viiniköynnös.
Sen maine on oleva kuin Libanonin viinin.
9 Efraim! Mitä on minulla enää
tekemistä epäjumalien kanssa?
Minä kuulen häntä,
minä katson hänen puoleensa,
minä, joka olen kuin viheriöitsevä kypressi:
minusta on sinun hedelmäsi.
10 Kuka on viisas ja ymmärtää nämä?
Kuka taitava ja käsittää nämä?
Sillä Herran tiet ovat suorat:
vanhurskaat niillä vaeltavat,
mutta luopiot niillä kompastuvat.