1 Sinä päivänä on Daavidin suvulla ja Jerusalemin asukkailla
oleva avoin lähde
syntiä ja saastaisuutta vastaan.
2 Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot,
minä hävitän epäjumalain nimet maasta,
eikä niitä enää muisteta.
Myöskin profeetat ja saastaisuuden hengen
minä ajan maasta pois.
3 Ja jos joku vielä ennustaa, sanovat hänen isänsä ja äitinsä, hänen vanhempansa, hänelle: "Sinä et saa elää, koska olet puhunut valhetta Herran nimeen". Ja hänen isänsä ja äitinsä, hänen vanhempansa, lävistävät hänet hänen ennustamisensa tähden.
4 Sinä päivänä häpeävät profeetat
itsekukin näkyään, kun he ennustavat,
eivätkä he valhetellakseen
pue yllensä karvaista vaippaa.
5 Hän sanoo: "En ole profeetta, vaan peltomies,
sillä eräs mies on ostanut minut orjaksi
jo nuoruudessani".
6 Ja jos häneltä kysytään:
"Mitä ovat nuo haavat sinun rinnassasi?"
vastaa hän: "Ne lyötiin minun ystäväini huoneessa".
7 Heräjä, miekka, minun paimentani vastaan
ja minun lähintä miestäni vastaan,
sanoo Herra Sebaot.
Lyö paimenta, ja joutukoot lampaat hajallensa;
mutta minä käännän jälleen käteni
pienimpiä kohden.
8 Ja näin on käyvä koko maassa,
sanoo Herra:
kaksi osaa siitä hävitetään ja saa surmansa,
mutta kolmas osa siitä jää jäljelle.
9 Ja sen kolmannen osan minä vien tuleen;
minä sulatan heidät, niinkuin hopea sulatetaan,
ja koettelen heitä, niinkuin kulta koetellaan.
He huutavat avuksi minun nimeäni,
ja minä vastaan heille.
Minä sanon: "Se on minun kansani",
ja se sanoo: "Herra, minun Jumalani".