Naum 2

Suite de la prophétie contre Ninive.

1 Le destructeur est monté contre toi ; garde la forteresse, prends garde aux avenues, fortifie tes reins, ramasse toutes tes forces. 2 Car l’Eternel a abaissé la fierté de Jacob comme la fierté d’Israël ; parce que les videurs les ont vidés, et qu’ils ont ravagé leurs sarments. 3 Le bouclier de ses hommes forts est rendu rouge ; ses hommes vaillants sont teints de vermillon ; les chariots marcheront avec un feu de torches, au jour qu’il aura rangé ses batailles, et que les sapins branleront. 4 Les chariots couront avec rapidité dans les rues, et s’entre-heurteront dans les places, ils seront, à les voir comme des flambeaux, et courront comme des éclairs. 5 Il se souviendra de ses hommes vaillants, mais ils seront renversés en chemin ; ils se hâteront de venir à ses murailles, et la contre-défense sera toute prête. 6 Les portes des fleuves sont ouvertes, et le palais s’est fondu. 7 On y a fait tenir chacun debout, la Reine a été emmenée prisonnière, on l’a fait monter, et ses servantes l’ont accompagnée, comme avec une voix de colombe, frappant leurs poitrines comme un tambour. 8 Or Ninive, depuis qu’elle a été bâtie, a été comme un vivier d’eaux ; mais ils s’enfuient ; arrêtez-vous, arrêtez-vous ; mais il n’y a personne qui tourne visage. 9 Pillez l’argent, pillez l’or ; il y a de bornes à son fane, qui l’emporte sur tous les vaisseaux précieux. 10 Qu’elle soit toute vidée et revidée, même tout épuisée ; que leur coeur se fonde, que leurs genoux se heurtent l’un contre l’autre ; que le tourment soit dans les reins de tous, et que leurs visages deviennent noirs comme un pot qui a été mis sur le feu.11 Où est le repaire des lions, et le viandis des lionceaux, dans lequel se retiraient les lions, et où se tenaient les vieux lions, et les faons des lions, sans qu’aucun les effarouchât ? 12 Les lions ravissaient tout ce qu’il fallait pour leurs faons, et étranglaient les bêtes pour leurs vielles lionnes, et ils remplissaient leurs tanières de proie, et leurs repaires de rapine. 13 Voici, j’en veux à toi, dit l’Eternel des armées, et je brûlerai tes chariots, et ils s’en iront en fumée, et l’épée consumera tes lionceaux ; je retrancherai de la terre ta proie, et la voix de tes ambassadeurs ne sera plus entendue.

Niiniven hävitys.

1 (2)*Jes. 8:9; Jes. 10:12Hajottaja hyökkää sinua vastaan!

Vartioitse varustuksia, tähystä tietä,

vahvista vyötäiset, kokoa kaikki voimasi.

2 (3)*Nah. 1:12Sillä Herra saattaa entiselleen

Jaakobin korkeuden

niinkuin myös Israelin korkeuden,

sillä ryöstäjät ovat niitä ryöstäneet

ja turmelleet niiden viiniköynnökset.

3 (4) Hänen*Tarkoittaa Niiniven valloittajaa. sankariensa kilvet ovat punaiset,

urhot purppurapukuiset,

sotavaunut säihkyvät teräksen tulta

hänen varustautumispäivänänsä,

ja kypressikeihäät heiluvat.

4 (5) Sotavaunut karkaavat hurjasti kaduilla,

syöksyvät sekaisin toreilla;

ne ovat nähdä kuin tulenliekit,

ne kiitävät kuin salamat.

5 (6) Hän muistaa ylhäisensä.

Ne tulevat niin, että kaatuilevat,

kiiruhtavat sen muurille.

Mutta suojakatos on pantu kuntoon.

6 (7) Virranpuoleiset portit on aukaistu,

palatsi menehtyy pelkoon.

7 (8) Päätös on tullut:

se on paljastettu, viety pois;

ja sen orjattaret huokailevat,

kujertaen kuin kyyhkyset, lyöden rintoihinsa.

8 (9) Niinive on ollut kuin vetten täyttämä lammikko

päiviensä alusta asti.

Nyt ne pakenevat! —

"Seis! Seiskää!" Mutta yksikään ei käänny.

9 (10) Ryöstäkää hopeata, ryöstäkää kultaa.

Loppumattomat ovat varat,

ylen paljon kaikkinaisia kalliita kaluja. —

10 (11)*Jes. 13:7; Joel 2:6Tyhjänä kaikki, typötyhjänä, hävitettynä!

Sydämet raukeavat, polvet tutisevat,

kaikki lanteet vapisevat,

ja kaikkien kasvot ovat kalpeat.

11 (12)*Hes. 19:1Missä on nyt leijonain tyyssija,

nuorten jalopeurain syöntipaikka,

jossa leijona käyskenteli,

naarasleijona ja leijonanpentu,

kenenkään peloittelematta?

12 (13) Leijona raateli, mitä sen pennut tarvitsivat,

ja surmasi naarasleijonillensa,

täytti luolansa saaliilla

ja tyyssijansa raatelemallaan.

13 (14) Katso, minä käyn sinun kimppuusi,

sanoo Herra Sebaot,

poltan savuksi sinun sotavaunusi,

ja sinun nuoret jalopeurasi syö miekka.

Minä lopetan maan päältä sinun raatelusi,

eikä kuulla enää sinun sanansaattajaisi ääntä.