1 LE mosche morte fanno putire, e ribollir l’olio odorifero del profumiere; così un poco di stoltizia guasta il pregio della sapienza e della gloria.

2 L’uomo savio ha il suo cuore alla sua destra, e lo stolto l’ha alla sua sinistra.

3 Lo stolto, eziandio mentre egli cammina per la via, è scemo di senno, e dice a tutti ch’egli è stolto

4 Se il principe monta in ira contro a te, non lasciar però il tuo luogo; perciocchè la dolcezza fa perdonar di gran peccati.

5 Vi è un male che io ho veduto sotto il sole, simile all’errore che procede dal principe.

6 Cioè: che la stoltizia è posta in grandi altezze, ed i ricchi seggono in luoghi bassi.

7 Io ho veduti i servi a cavallo, ed i ricchi camminare a piè come servi.

8 Chi cava la fossa caderà in essa; e chi rompe la chiusura il serpente lo morderà.

9 Chi rimuove le pietre ne sarà offeso; chi spezza delle legne ne sarà in pericolo.

10 Se il ferro è rintuzzato, e non se ne arrota il taglio, bisogna raddoppiar la forza; ma la sapienza è cosa eccellente, per addirizzar le cose.

11 Se il serpente morde, non essendo incantato, niente meglio vale il maldicente

12 Le parole della bocca del savio non sono altro che grazia; ma le labbra dello stolto lo distruggono.

13 Il principio delle parole della sua bocca è stoltizia, ed il fine del suo parlare è mala pazzia.

14 Benchè lo stolto moltiplichi le parole, l’uomo pur non sa ciò che ha da essere; e chi gli dichiarerà ciò che sarà dopo lui?

15 La fatica degli stolti li stanca; perciocchè non sanno la via per andare alla città

16 Guai a te, o paese, il cui re è fanciullo, ed i cui principi mangiano fin dalla mattina!

17 Beato te, o paese, il cui re è di legnaggio nobile, ed i cui principi mangiano a tempo convenevole, per ristoro, e non per ebbrezza!

18 Per la pigrizia di ambe le mani il solaio scade, e per le mani spenzolate gocciola in casa.

19 I conviti si fanno per gioire, e il vino rallegra i viventi; ed i danari rispondono a tutto.

20 Non dir male del re, non pur nel tuo pensiero; e non dir male del ricco nella camera dove tu giaci; perciocchè alcun uccello del cielo potrebbe portarne la voce, ed alcun animale alato rapportarne le parole

1 Kuollut kärpänenkin saa voiteentekijän öljyn pilaantumaan, ja vähäinen tyhmyys voi vaikuttaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

2 Viisaan sydän vie onnea kohti, tyhmän sydän onnettomuuteen.

3 Suoralla tielläkin tyhmän ymmärrys pettää. Puheillaan hän paljastaa tyhmyytensä kaikille.

4 Jos hallitsija närkästyy sinuun, älä menetä malttiasi. Sävyisyys lievittää suuretkin hairahdukset.

5 Pahan erehdyksen olen nähnyt auringon alla, virheen, joka on vallanpitäjän syytä:

6 tyhmyys on korotettu korkealle, mutta ylhäiset ja rikkaat istuvat alhaalla.

7 Olen nähnyt palvelijoiden istuvan hevosten selässä ja ruhtinaiden käyvän jalan palvelijoiden tavoin.

8 Joka kaivaa kuoppaa, voi pudota siihen, muurin purkajaa voi purra käärme.

9 Kivenlouhija voi satuttaa itsensä kiviin, ja puunhakkaaja joutuu työssään vaaraan.

10 Jos kirves on tylsä eikä sen terää tahkota, tarvitaan enemmän voimaa. On hyödyllistä soveltaa viisaus käytäntöön.

11 Jos käärme puree ennen kuin se on lumottu, ei lumoojalle ole taidostaan hyötyä.

12 Viisaan sanat saavuttavat suosiota, mutta tyhmän nielee hänen oma suunsa.

13 Hänen sanojensa alku on typeryyttä ja puheensa loppu sulaa mielettömyyttä.

14 Tyhmä puhuu paljon, vaikka ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa osaisi kertoa hänelle, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?

15 Milloin hän väsyy omaan typeryyteensä? Eihän hän tiedä edes tietä kaupunkiin.

16 Voi sinua, maa, jonka kuningas on poikanen ja jonka ruhtinaat mässäilevät aamusta alkaen!

17 Onnellinen sinä, maa, jonka kuningas on jalosukuinen ja jonka ruhtinaat viettävät pitonsa oikeaan aikaan -- arvokkaasti, eivät juopotellen!

18 Laiskojen asuinsijoissa katot painuvat. Missä kädet riippuvat velttoina, siellä sataa sisään.

19 Pidot järjestetään ihmisten huviksi, ja viini ilahduttaa mielen. Ja rahallahan kaiken saa.

20 Älä edes ajatuksissasi kiroile kuningasta äläkä makuukammiossasikaan rikasta -- taivaan lintu voi viedä puheesi, siivekäs saattaa sanasi ilmi.