1 Geras vardas yra geriau negu brangus tepalas ir mirties diena negu gimimo diena.
2 Geriau eiti į gedulo negu į puotos namus, nes tai visų žmonių galas ir gyvieji susimąsto.
3 Geriau yra liūdėti negu juoktis, nes liūdnas veidas daro širdį geresnę.
4 Išmintingųjų širdis yra gedulo namuose, o kvailiųlinksmybės namuose.
5 Geriau yra išgirsti išmintingo barimą negu klausytis kvailųjų giedojimo.
6 Kvailio juokas yra kaip deginamų erškėčių spragsėjimas po puodu. Ir tai yra tuštybė.
7 Priespauda ir išmintingą padaro beprotį, o kyšiai sugadina širdį.
8 Pabaiga geriau negu pradžia; kantrumas geriau negu išdidumas.
9 Nebūk greitas pykti, nes pyktis yra kvailio antyje.
10 Nesakyk: "Kodėl seniau buvo geriau negu dabar?" Tai neišmintingas klausimas.
11 Gerai yra išmintis su paveldėjimu, ypač tiems, kurie mato saulę.
12 Išmintis yra tokia pat apsauga kaip pinigai, bet pažinimo pranašumas tas, kad išmintis suteikia gyvenimą tam, kuris ją turi.
13 Pažvelk į Dievo darbus! Kas galėtų ištiesinti tai, ką Jis padarė kreivą?
14 Gerą dieną džiaukis, o nelaimės dieną susimąstyk: Dievas padarė vieną ir kitą, kad žmogus nežinotų, kas jo laukia.
15 Per savo beprasmes dienas mačiau, kaip teisusis žūva savo teisume, o nedorėlis ilgai gyvena, darydamas pikta.
16 Nebūk per daug teisus nė per daug išmintingas; nepakenk pats sau.
17 Nebūk per daug nedoras nė kvailas, kad nemirtum prieš laiką.
18 Gera laikytis vieno ir nepaleisti kito, nes bijantis Dievo išvengs viso to.
19 Išmintingas yra stipresnis už dešimt galiūnų.
20 Nėra žemėje teisaus žmogaus, kuris visad gera darytų ir niekad nenusidėtų.
21 Nekreipk dėmesio į visas kalbas, kad neišgirstum savo tarno tave keikiant.
22 Nes tavo širdis žino, kad ir tu dažnai keiki kitus.
23 Aš viską išmintingai tyrinėjau ir galvojau, kad būsiu išmintingesnis, bet tai buvo toli nuo manęs.
24 Visa tai yra toli ir labai giliai. Kas visa tai ištirs?
25 Aš nusprendžiau savo širdyje pažinti, ištirti ir surasti išmintį bei priežastis, suprasti kvailumo, beprotystės ir neišmanymo pragaištingumą.
26 Aš supratau, kad kartesnė už mirtį yra moteris, kurios širdyje yra spąstai ir tinklai, o rankose virvės. Kas patinka Dievui, tas pabėgs nuo jos, bet nusidėjėlį ji sugauna.
27 Tai aš supratau,sako pamokslininkas,lygindamas vieną dalyką su kitu, kol radau atsakymą.
28 Ko mano siela ieškojo, bet aš neradau? Suradau vieną vyrą iš tūkstančio, bet moters tarp visų neradau nė vienos.
29 Štai ką aš supratau: Dievas sukūrė visus žmones teisius, bet jie patys daug dalykų prasimano.
1 Hyvä maine on parempi kuin kallis öljy ja kuolinpäivä parempi kuin synnyinpäivä.
2 Parempi on mennä surutaloon kuin pitoihin, koska surutalossa näkee, mikä on kaikkien kohtalo. Jokainen, joka elää, painakoon sen mieleensä.
3 On parempi murehtia kuin nauraa, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.
4 Viisaan sydän on surutalossa, tyhmän sydän huvipaikoissa.
5 On parempi kuulla viisaan nuhteita kuin tyhmien hymistystä.
6 Orjantappuroiden rätinää padan alla on tyhmän nauru. Turhuutta sekin.
7 Väärä voitto tekee viisaankin hulluksi, lahjonta turmelee mielen.
8 On parempi lopettaa puhuminen kuin aloittaa, maltti on mahtailua parempi.
9 Älä vähällä vihastu, sillä kauna pesiytyy tyhmän rintaan.
10 Älä kysele, miksi asiat ennen olivat paremmin kuin nyt, sillä et sinä viisauttasi sitä kysy.
11 Viisaus on yhtä arvokas kuin peritty omaisuus, vieläpä arvokkaampikin täällä auringon alla elävälle,
12 sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa. Viisaus vain on sikäli rahaa hyödyllisempi, että se pitää omistajansa hengissä.
13 Katso Jumalan tekoja: kuka voi suoristaa sen, minkä hän on käyräksi tehnyt?
14 Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa.
15 Tämänkin minä olen nähnyt turhina elinpäivinäni: hurskas hukkuu, vaikka on elänyt oikein, jumalaton elää pahuudestaan huolimatta kauan.
16 Älä ole liian hurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tekisit elämäsi autioksi?
17 Älä liikaa poikkea laista äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?
18 Sinun on paras pitää kiinni toisesta hylkäämättä toistakaan: Jumalaa pelkäävä onnistuu molemmissa.
19 Viisaus on viisaalle vahvempi apu kuin kaupungin kymmenen mahtimiestä.
20 Maan päällä ei ole yhtäkään niin hurskasta, että hän tekisi aina vain hyvää eikä koskaan syntiä.
21 Älä kuuntele kaikkea mitä puhutaan, ettet joutuisi kuulemaan sitäkin, miten palvelijasi kiroaa sinua.
22 Muistathan ne monet kerrat, jolloin sinä itse olet kironnut muita.
24 Kaukana on kaiken sisin olemus, syvällä, syvällä -- kuka voi sen löytää?
25 Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.
26 Minä havaitsin: Kuolemaakin katkerampi on nainen. Hän on pyydys, hänen sydämensä on ansa, hänen kätensä ovat kahleet. Jumalalle mieluinen hänet välttää, mutta synnintekijä takertuu hänen verkkoonsa.
27 Katso -- sanoi Saarnaaja -- tämän minä totesin, kun kohta kohdalta pyrin tulokseen:
28 en löytänyt, mitä kaiken aikaa etsin, ihmistä. Tuhannen joukosta minä löysin yhden, mutta koko määrästä en ainoatakaan naista.
29 Vain tämän minä sain selville: Jumala on luonut ihmiset suoriksi, mutta itse he punovat kieroja juonia.