1 Eu, Paulo, chamado para ser apóstolo, não por qualquer organização ou autoridade humanas, mas por Jesus Cristo e por Deus o Pai, que ressuscitou Jesus da morte, dirijo esta carta às igrejas da Galácia, na companhia de todos os cristãos daqui, nossos irmãos na mesma fé.

3 Desejo que vos sejam dadas a graça e paz de Deus nosso Pai, e do Senhor Jesus Cristo,

4 o qual se deu a si mesmo, sofrendo o castigo dos nossos pecados, de acordo com o plano de Deus, para nos livrar deste mundo mau.

5 Assim, damos toda a honra a Deus por toda a eternidade. Amém.

6 Estou muito admirado da rapidez com que vocês se desviaram de Deus, que na sua misericórdia vos chamou a participar da vida eterna através de Cristo. Afinal, estão a seguir outro evangelho, que aliás nem sequer é evangelho algum. Há quem ande a enganar-vos, torcendo o sentido do evangelho de Cristo.

8 Se alguém - ainda que seja eu próprio ou mesmo um anjo do céu - vier pregar-vos, sob o nome de evangelho, outra mensagem além do que já vos temos anunciado, que seja maldito.

9 Já antes vos tinha dito o mesmo, e repito agora: se alguém vier pregar-vos outras boas novas diferentes daquelas que vocês já uma vez aceitaram, que seja amaldiçoado.

10 Se eu falo assim, lembrem-se que é porque procuro agradar não a pessoas mas a Deus. Se procurasse conformar-me às opiniões de homens não poderia ser servo de Cristo.

11 Posso garantir-vos, irmãos, que este caminho para Deus, que vos tenho anunciado, não é de origem humana, não foi arquitectado pelo pensamento humano. Também nem sequer foi de homens que o recebi. Mas foi antes Jesus Cristo mesmo quem mo revelou.

13 Vocês sabem como eu era quando seguia a religião judaica, e como perseguia sem misericórdia a igreja de Deus, procurando destruí-la. Na prática da religião judaica ultrapassava muitos da minha idade, meus compatriotas, e era extremamente zeloso no respeito das tradições de meus pais.

15 Mas a vontade de Deus era outra! Mesmo antes de nascer, Deus já me tinha escolhido e designado, com uma bondade que eu não merecia, para revelar seu Filho em mim, a fim de que o pregasse entre os gentios. Pois quando chegou o momento de cumprir esse mandato, não hesitei nem fui procurar a opinião de ninguém; nem sequer voltei a Jerusalém para trocar impressões com os que já antes de mim eram apóstolos. Mas antes parti para a Arábia, regressando depois a Damasco.

18 Foi só passados três anos que tornei a ir a Jerusalém para contactar pessoalmente com Pedro, tendo ficado com ele durante quinze dias. E não vi nenhum outro dos apóstolos, senão Tiago, irmão do Senhor.

20 Acreditem de que isto que aqui vos escrevo é a verdade; Deus é testemunha disso.

21 E depois dessa visita parti para a Síria e para a Cilícia. E entretanto os crentes das igrejas da Judeia continuavam sem me conhecerem pessoalmente; apenas tinham ouvido dizer que aquele que perseguia os cristãos anunciava agora a fé que antes procurava destruir. E davam louvores a Deus por minha causa.

1 Paavali, apostoli, virkansa saanut, ei ihmisiltä eikä ihmisen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan, joka on hänet kuolleista herättänyt,

2 ja kaikki veljet, jotka ovat minun kanssani, Galatian seurakunnille.

3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta,

4 joka antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden, pelastaaksensa meidät nykyisestä pahasta maailmanajasta meidän Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan!

5 Hänen olkoon kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen.

6 Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin,

7 joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin.

8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.

9 Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.

10 Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.

11 Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;

12 enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.

13 Olettehan kuulleet minun entisestä vaelluksestani juutalaisuudessa, että minä ylenmäärin vainosin Jumalan seurakuntaa ja sitä hävitin

14 ja että edistyin juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet samanikäiset heimossani ja ylen innokkaasti kiivailin isieni perinnäissääntöjen puolesta.

15 Mutta kun hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa kautta, näki hyväksi

16 ilmaista minussa Poikansa, että minä julistaisin evankeliumia hänestä pakanain seassa, niin minä heti alunpitäenkään en kysynyt neuvoa lihalta ja vereltä,

17 enkä lähtenyt ylös Jerusalemiin niiden luo, jotka ennen minua olivat apostoleja, vaan menin pois Arabiaan ja palasin taas takaisin Damaskoon.

18 Sitten, kolmen vuoden kuluttua, minä menin ylös Jerusalemiin tutustuakseni Keefaaseen ja jäin hänen tykönsä viideksitoista päiväksi.

19 Mutta muita apostoleja minä en nähnyt; näin ainoastaan Jaakobin, Herran veljen.

20 Ja mitä kirjoitan teille, katso, Jumalan kasvojen edessä minä sanon, etten valhettele.

21 Sitten menin Syyrian ja Kilikian paikkakuntiin.

22 Mutta olin kasvoiltani tuntematon Juudean seurakunnille, jotka ovat Kristuksessa.

24 ja he ylistivät Jumalaa minun tähteni.