1 Juudan kansa huusi Josian pojan Joahasin Jerusalemissa kuninkaaksi isänsä jälkeen.

2 Joahas oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäkolmevuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta.

3 Sitten Egyptin kuningas teki lopun hänen kuninkuudestaan ja määräsi Juudalle rangaistusveron, sata talenttia hopeaa ja talentin kultaa.

4 Hän asetti Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi Joahasin veljen Eljakimin ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi. Joahasin Neko vei vankina Egyptiin.

5 Jojakim oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Jojakim teki sitä, mikä oli väärää Herran, hänen Jumalansa, silmissä.

6 Babylonian kuningas Nebukadnessar lähti sotimaan häntä vastaan ja vei hänet kahleissa Babyloniaan.

7 Nebukadnessar vei Babyloniin myös Herran temppelin esineitä ja sijoitti ne palatsiinsa.

8 Kaikki muu, mitä Jojakimista on kerrottavaa, hänen kauhistuttavat tekonsa ja hänen kohtalonsa, on kirjoitettu Israelin ja Juudan kuninkaiden historiaan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jojakin.

9 Jojakin oli kuninkaaksi tullessaan kahdeksantoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta ja kymmenen päivää. Jojakin teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä.

10 Vuoden vaihteessa kuningas Nebukadnessar lähetti sotilaita vangitsemaan hänet ja kuljetutti hänet ja paljon temppelin aarteita Babyloniin. Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi hän asetti Jojakimin veljen Sidkian. juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen

11 Sidkia oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäyksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta.

12 Sidkia teki sitä, mikä oli väärää Herran, hänen Jumalansa, silmissä, eikä nöyrtynyt, vaikka profeetta Jeremia puhui hänelle, mitä Herra oli käskenyt.

13 Hän myös kapinoi kuningas Nebukadnessaria vastaan, vaikka oli Jumalan nimeen vannonut hänelle uskollisuutta. Hän oli uppiniskainen ja paadutti sydämensä eikä kääntynyt Herran, Israelin Jumalan, puoleen.

14 Myös kaikki johtomiehet, papit ja kansa luopuivat Herrasta, alkoivat noudattaa muiden kansojen kauhistuttavia tapoja ja saastuttivat Jerusalemin temppelin, jonka Herra oli pyhittänyt itselleen.

15 Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti sananviejiään yhä uudelleen varoittamaan heitä, sillä hänen tuli sääli kansaansa ja omaa asuinsijaansa.

16 Mutta ihmiset pilkkasivat hänen lähettiläitään eivätkä välittäneet hänen sanoistaan. He tekivät pilkkaa Herran profeetoista, kunnes Herra vihastui kansaansa niin, ettei se enää voinut pelastua.

17 Herra antoi Babylonian kuninkaan hyökätä Juudan asukkaiden kimppuun. Hän surmasi heidän nuoret miehensä temppelissä, hän ei säästänyt nuorukaisia eikä neitoja, ei vanhoja eikä raihnaita. Kaikki hän antoi Babylonian kuninkaan käsiin.

18 Ja kaikki temppelin esineet, suuret ja pienet, temppelin aarteet sekä Juudan kuninkaan ja hänen johtomiestensä kalleudet kuningas vei Babyloniin.

19 Babylonialaiset polttivat Jumalan temppelin, hajottivat Jerusalemin muurit, polttivat kaikki sen palatsit ja tuhosivat sen kalleudet.

20 Kaikki hengissä säilyneet vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, ja he joutuivat olemaan kuninkaan ja hänen seuraajiensa orjina siihen asti, kun persialaiset tulivat maan hallitsijoiksi.

21 Näin toteutui Herran sana, jonka Jeremia oli julistanut: maa on oleva autio, ja se lepää seitsemänkymmentä vuotta, kunnes se on saanut hyvityksen pitämättä jääneistä sapateista.

22 Persian kuninkaan Kyyroksen ensimmäisenä hallitusvuotena Herra toteutti sanansa, jonka profeetta Jeremia oli julistanut. Hän johdatti Kyyroksen kuuluttamaan kaikkialla valtakunnassaan sekä suullisesti että kirjallisesti:

23 Näin sanoo Kyyros, Persian kuningas: Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat. Hän on nyt käskenyt minun rakentaa itselleen temppelin Juudan Jerusalemiin. Kaikkien teidän, jotka kuulutte hänen kansaansa, tulee lähteä sinne. Olkoon Herra, teidän Jumalanne, teidän kanssanne!

1 Then the people of the land took Jehoahaz the son of Josiah, and made him king in his father’s stead in Jerusalem. 2 Joahaz was twenty and three years old when he began to reign; and he reigned three months in Jerusalem. 3 And the king of Egypt deposed him at Jerusalem, and fined the land a hundred talents of silver and a talent of gold. 4 And the king of Egypt made Eliakim his brother king over Judah and Jerusalem, and changed his name to Jehoiakim. And Neco took Joahaz his brother, and carried him to Egypt.

5 Jehoiakim was twenty and five years old when he began to reign; and he reigned eleven years in Jerusalem: and he did that which was evil in the sight of Jehovah his God. 6 Against him came up Nebuchadnezzar king of Babylon, and bound him in fetters, to carry him to Babylon. 7 Nebuchadnezzar also carried of the vessels of the house of Jehovah to Babylon, and put them in his temple at Babylon. 8 Now the rest of the acts of Jehoiakim, and his abominations which he did, and that which was found in him, behold, they are written in the book of the kings of Israel and Judah: and Jehoiachin his son reigned in his stead.

9 Jehoiachin was eight years old when he began to reign; and he reigned three months and ten days in Jerusalem: and he did that which was evil in the sight of Jehovah. 10 And at the return of the year king Nebuchadnezzar sent, and brought him to Babylon, with the goodly vessels of the house of Jehovah, and made Zedekiah his brother king over Judah and Jerusalem.

11 Zedekiah was twenty and one years old when he began to reign; and he reigned eleven years in Jerusalem: 12 and he did that which was evil in the sight of Jehovah his God; he humbled not himself before Jeremiah the prophet speaking from the mouth of Jehovah. 13 And he also rebelled against king Nebuchadnezzar, who had made him swear by God: but he stiffened his neck, and hardened his heart against turning unto Jehovah, the God of Israel. 14 Moreover all the chiefs of the priests, and the people, trespassed very greatly after all the abominations of the nations; and they polluted the house of Jehovah which he had hallowed in Jerusalem. 15 And Jehovah, the God of their fathers, sent to them by his messengers, rising up early and sending, because he had compassion on his people, and on his dwelling-place: 16 but they mocked the messengers of God, and despised his words, and scoffed at his prophets, until the wrath of Jehovah arose against his people, till there was no remedy.

17 Therefore he brought upon them the king of the Chaldeans, who slew their young men with the sword in the house of their sanctuary, and had no compassion upon young man or virgin, old man or hoary-headed: he gave them all into his hand. 18 And all the vessels of the house of God, great and small, and the treasures of the house of Jehovah, and the treasures of the king, and of his princes, all these he brought to Babylon. 19 And they burnt the house of God, and brake down the wall of Jerusalem, and burnt all the palaces thereof with fire, and destroyed all the goodly vessels thereof. 20 And them that had escaped from the sword carried he away to Babylon; and they were servants to him and his sons until the reign of the kingdom of Persia: 21 to fulfil the word of Jehovah by the mouth of Jeremiah, until the land had enjoyed its sabbaths: for as long as it lay desolate it kept sabbath, to fulfil threescore and ten years.

22 Now in the first year of Cyrus king of Persia, that the word of Jehovah by the mouth of Jeremiah might be accomplished, Jehovah stirred up the spirit of Cyrus king of Persia, so that he made a proclamation throughout all his kingdom, and put it also in writing, saying, 23 Thus saith Cyrus king of Persia, All the kingdoms of the earth hath Jehovah, the God of heaven, given me; and he hath charged me to build him a house in Jerusalem, which is in Judah. Whosoever there is among you of all his people, Jehovah his God be with him, and let him go up.