1 Kuningas Belsassarin kolmantena hallitusvuotena tuli minulle, Danielille, jälleen näky, aikaisemmin näkemäni lisäksi.

2 Kun näin tämän näyn, olin Susan linnassa, Elamin maakunnassa, ja näyssä minä huomasin olevani Ulaijoen rannalla.

3 Kun kohotin katseeni, näin pässin seisomassa joen rannalla, ja pässillä oli kaksi pitkää sarvea, joista toinen oli pitempi kuin toinen, ja se pitempi kasvoi myöhemmin esiin.

4 Minä näin pässin puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään, eivätkä muut eläimet kyenneet vastustamaan sitä, eikä ketään voitu pelastaa joutumasta sen ruhjomaksi. Se teki mitä tahtoi ja tuli yhä mahtavammaksi.

5 Sitä katsellessani tuli lännestä vuohipukki koko maan yli, tuskin maanpintaa koskettaen, ja sillä pukilla oli otsassaan mahtava sarvi.

6 Se tuli aivan sen kaksisarvisen pässin luo, jonka olin nähnyt seisovan joen rannalla, ja se juoksi pässiä vastaan koko vihansa voimalla.

7 Minä näin, kuinka se pässin luo tultuaan kävi kiukkuisesti sen kimppuun ja murskasi sen molemmat sarvet, eikä pässi pystynyt pitämään puoliaan. Pukki kaatoi sen maahan ja polki sen jalkoihinsa, eikä kukaan voinut auttaa sitä.

8 Vuohipukki tuli hyvin mahtavaksi, mutta sen ollessa mahtavimmillaan sen suuri sarvi katkesi ja tilalle nousi neljä suurta sarvea, yksi kuhunkin ilmansuuntaan.

9 Yhdestä niistä puhkesi esiin pieni sarvi, joka kasvoi kasvamistaan etelää, itää ja Ihanaa maata päin.

10 Se kasvoi aina taivaan joukkojen tasalle, ja se pudotti maahan taivaan joukkoja ja tähtiä ja tallasi ne jalkoihinsa.

11 Se kasvoi ja uhmasi jo taivaan joukon valtiasta, ja valtiaalta otettiin pois päivittäinen uhri ja hänen temppelinsä turmeltiin perustuksia myöten.

12 Päivittäisen uhrin sijaan pantiin jumalaton ja väärä palvelus, ja totuus sortui maahan. Ja sarvi menestyi yhä kaikissa toimissaan.

15 Kun minä, Daniel, katselin sitä näkyä ja koetin ymmärtää sen tarkoituksen, huomasin edessäni seisomassa miehen kaltaisen olennon,

18 Hänen puhuessaan minä vaivuin syvään uneen, kasvot maata vasten. Sitten hän kosketti minua ja nosti minut jälleen seisomaan.

20 Kaksisarvinen pässi, jonka näit, tarkoittaa Meedian ja Persian kuninkaita.

21 Vuohipukki on Kreikan valtakunta, ja suuri sarvi sen otsassa on valtakunnan ensimmäinen kuningas.

22 Sarven murtuminen ja tilalle nousseet neljä sarvea tarkoittavat, että siitä kansasta nousee neljä kuningaskuntaa. Niillä ei kuitenkaan ole ensimmäisen kuninkaan voimaa.

23 -- Ja kun niiden valta on lopullaan, kun jumalattomuuden määrä on täysi, on nouseva häikäilemätön kuningas, juoniin perehtynyt.

24 Hänellä on valtava voima, hän tuottaa tavatonta tuhoa, menestyy kaikessa mitä tekee ja tuhoaa maan mahtavia ja pyhien kansaa.

25 Viekkaan älynsä vuoksi hän menestyy petollisissa toimissaan ja kasvaa sydämeltään ylpeäksi ja tuhoaa monia rauhankin aikana. Myös ruhtinaiden ruhtinasta vastaan hän nousee, mutta käden koskematta hänet murskataan.

27 Minä, Daniel, olin uupunut ja sairas jonkin aikaa. Sitten minä nousin ja palvelin jälleen kuningasta. Minä olin hämmentynyt näystäni enkä saanut siihen selvyyttä.

1 In the third year of the reign of Belshazzar the king, a vision appeared unto me, {even} to me Daniel, after that which appeared unto me at the first.

2 And I saw in the vision; and it came to pass, when I saw, that I was in the fortress of Shushan, which is in the province of Elam. And I saw in the vision, and I was by the river Ulai.

3 And I lifted up mine eyes and saw, and behold, there stood before the river a ram which had two horns; and the two horns were high; and one was higher than the other, and the higher came up last.

4 I saw the ram pushing westward, and northward, and southward, and no beast could stand before him, neither was there any that could deliver out of his hand; and he did according to his will, and became great.

5 And as I was considering, behold, a he-goat came from the west over the face of the whole earth, and touched not the ground: and the goat had a notable horn between his eyes.

6 And he came to the ram that had the two horns, which I had seen standing before the river, and ran upon him in the fury of his power.

7 And I saw him come close to the ram, and he was enraged with him, and smote the ram, and broke his two horns; and there was no power in the ram to stand before him; and he cast him down to the ground, and trampled upon him; and there was none that could deliver the ram out of his hand.

8 And the he-goat became exceeding great; but when he was become strong, the great horn was broken; and in its stead came up four notable ones toward the four winds of the heavens.

9 And out of one of them came forth a little horn, which became exceeding great, toward the south, and toward the east, and toward the beauty {of the earth}.

10 And it became great, even to the host of heaven; and it cast down {some} of the host and of the stars to the ground, and trampled upon them.

11 (And he magnified {himself} even to the prince of the host, and from him the continual {sacrifice} was taken away, and the place of his sanctuary was cast down.

12 And a time of trial was appointed unto the continual {sacrifice} by reason of transgression.) And it cast down the truth to the ground; and it practised and prospered.

13 And I heard one saint speaking, and another saint said unto that one who spoke, How long shall be the vision of the continual {sacrifice} and of the transgression that maketh desolate, to give both the sanctuary and the host to be trodden down under foot?

14 And he said unto me, Until two thousand and three hundred evenings {and} mornings: then shall the sanctuary be vindicated.

15 And it came to pass, when I Daniel had seen the vision, I sought for the understanding of it, and behold, there stood before me as the appearance of a man.

16 And I heard a man's voice between {the banks of} the Ulai; and he called and said, Gabriel, make this {man} to understand the vision.

17 And he came near where I stood; and when he came, I was afraid, and fell on my face; and he said unto me, Understand, son of man; for the vision is for the time of the end.

18 Now, as he was speaking with me, I was in a deep stupor, with my face toward the ground. And he touched me, and set me up where I had stood.

19 And he said, Behold, I will make thee know what shall be at the end of the indignation: for at the set time the end shall be.

20 The ram that thou sawest having the two horns: they are the kings of Media and Persia.

21 And the rough goat is the king of Greece; and the great horn that was between his eyes is the first king.

22 Now that being broken, whereas four stood up in its stead, four kingdoms shall stand up out of the nation, but not with his power.

23 And at the latter time of their kingdom, when the transgressors shall have come to the full, a king of bold countenance, and understanding riddles, shall stand up.

24 And his power shall be mighty, but not by his own power; and he shall destroy marvellously, and shall prosper, and shall practise, and shall destroy the mighty ones, and the people of the saints.

25 And through his cunning shall he cause craft to prosper in his hand; and he will magnify {himself} in his heart, and by prosperity will corrupt many; and he will stand up against the Prince of princes: but he shall be broken without hand.

26 And the vision of the evening and the morning which hath been told is true; but close thou up the vision, for it is for many days {to come}.

27 And I Daniel fainted, and was sick {certain} days: then I rose up, and did the king's business. And I was astonished at the vision, but none understood {it}.